maanantai 27. toukokuuta 2013

Kauan, tänää tomaattipastaa

Onpas menny taas aikaa kun tähän tuli räpellettyä tekstiä. Ei vissiin ollu asiaa ja töissäkin niin kiire ettei joutant. Hahahhhaaaa, olihan sitä hommaa, pedata petejä ja asetella jääkaappeja ynnä vaihdella henkareita. Kaikkee kivvii sitä herrain poluil pittää asetella. Voi taivaan talikynttilät, mie kun luulin olevani jonkun asteinen asemies. Nii kai se sit on, et sinne on mentävä minne m***u suuntaa.

Muuteshan onkii menny mukavasti, Liikennevirasto ei halunnu miun palveluksia, kiitos heille vaan ja heippa.

Ruokia on tullu laiteltuu. Tulee taas kuvien kans.


Raaka-aine

Muhennoksen raaka-aineena oli melkein tietysti kesän avajaiseksi nokkosta (Urtica dioica). Toimii erittäin hyvin alla olevan muhennoksen raaka-aineena. Muhju tehdään vastaavasti kuin pinaattimuhennoskin. Elikkäs ryöpätään ja silleen. Ryöppääminen saa olla hieman pidempi kuin pinaatille koska nokkosen lehdet ovat kovemmat ja niissä on turhaa typpeä jonka voi keitellä pois. Liika keittäminen vie tietty voiman ja maun veks. Netistä löytää myös ohjeita ryöppäysveden käytöstä lannoitteena.


Annos

Kalan kanssahan sitä syödään ja tietysti perunoiden. Herkussa oli ihan sairaan hintasii ruotsalaisia uusia pottuja niin pakkohan niitä oli pikku maniapäissään ostaa. No ei, en ostanu kun puoli kiloo ja sekin makso yli viis ekkeroosia. Huhhuh, onneksi oli ihan maukkaita toisin kuin useimmin ruotsalaiset on olleet.
Kuhan hommasin Tuomaan kalasta, hinta oli miun mielestä kohillaan, 13,90 € kilolta. Kokonaisena kun ostaa niin a) saa halvemmalla ja b) parempaa. Kala kun näetsen säilyy paremmin kokonaisena, niinkuin lihakin vaikka kokonaisen Anguksen kotiin tuominen voi olla haastavaa. 
Kokonainen kala tulee parhaiten uunissa kun sille ei tee yhtikäsmitään turhia maustamis- ja suolausoperaatioita. Evät ja pää pois jos ei mahu pannuun. Pyyhitään kuivaksi ja sitten tulille. Mie pistin aika kuumakkaan uuniin vähän liian pitkäks aikaa niin kyljet pääs kuivahtamaan. Syötyä ne kummiskin tuli. Nahkahan siitä siitä lähtee lähes itsestään. Nahan poiston jälkeen voi ripsauttaa kevyesti haluttua maustetta. Kuha on hienon makuinen kala joka ei joutavia "silejä" huutele.

Samalla keikalla Herkuun iskettiin näppimme kotimaisiin mansikoihin koska tarkoituksen oli valmistaa raparperijäätelöä ja mansikkajuttuja. Manssit ei ollu ihan vimpan päälle kypsiä bat nou hätä tähän hommaan. Osa tuli koristeeks ja osasta keittelin hillokkeen. Pannaas kuva.

Jädeannos

Jätskin tein jonkun ihme Einarin ohjeella jota en tee enää ikinä. Ei hyvä. Ohjeen mukaisesti piti laittaa glokoosisiirappia, ihan turha aine. Ei muuttanu rakennetta kuin ehkä kuin kovempaan suuntaan ja kallistakin kun häkä. Raparperi tuli hillokkeena jätskiin ja mausteeksi vähän vaniljasokeria, ei siis vanilliinia.
Seuraavan kerran teen saman setin tällä RESEPTILLÄ. Se tämä piipiiciin Hugh Fearnley-Whittinstall osaa jäätelöreseptin ja vissiin sen tekemisen kun miekiin ossaan. Sitä double creamia ei sitten kyllä saa, mie oon kuitannu ihan tavallisella ja hyvää on tullu. Kokeiltu on.
Joukkoon heittelen raparperrii.
Joku voi ihmetellä mitä ne nuo tummat tiplat lautasen reunoilla on. No ne on tietysti hienoo balsamicoo joka on tässä aika turha tuote. Enempi salaattiaines. Ei se kyllä pahaakaan ollu. Aine oli Stokkan omaa mansikalla maustettua.
Ai nii ne hillokkeet. No nehä on yksinkertasii. Palastelet marjat tai raparperit kattilaan ja ravautat sopivasti sokerii päälle ja kiehautat hetkosen nii et hyö jäävät pikkusen suisiks. Siis suutuntumaisiksi. Aijai jot o raikast. Vessii elä laita olleskaa, tarkotus on jot neste tullee marjoist ihestää.

Raparpereist vielä. M:n kans kasvatettii sillee enklantilaisittai, et pantii musta ämpyr niie pääle kun ne ol nuppuvaihees. Kassokaa minkänäkösii.

Raparperloi

Mites kuva on nuin tuhrune, noh eiks tuost idea selvii. Nehä on isosti pidempii ku toiset tavalliset ja varret on ohukaisemmat. Maku niissä on semmone hieman hienostuneenpi. Paras juttu nyt kumminkin on, et satoa saa öbaut viikkoa aikasemmin kun muuten ja voi sit lesota muille viljelijöille. Seuraavana keväänähän ne tietysti tekee samalla tavalla. Paitsi ei meidän M:n kasvimaalla kun ei siellä kukaan oo vieläkään tehny mitään varteenotettavia kevättöitä. Paitsi konnat rakentanu aitaa. 
Ohje tuohon "englantilaiseen" kasvattamiseen tuli jostain ruåttalaisesta puutarhaohjelmasta, oisko ollu trägårdsfredag eller -onsdag eller jotaki.
Tänää tomaattipastaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti