torstai 30. toukokuuta 2013

Escortti homma onnistu, 666

Ei ainakaan Tätsky pahasti pukkaillu kylkeen, et oo hiljaa tai oo pyörimättä. Ei varmaan huomannu kun se Eros oli nii ihana ja laulo somasti. No ihan hyvä konserttiha hää oli, parempi lavalla ku levyllä. Ei honota nii paljon.
Se minuu kyl vähä huvitti kun naisia oli ihan valtaosa, arvattavista syistä, mutta ne miehet jotka oli paikalla oli naisen kanssa. Eukot oli pakottanu ukkosa matkaan tai sitten ukot oli sipassu jostain morsiamen kylkeensä ettei ihan toopelta näyttäs yksinää. Eivä oo ollenkaa varmoja omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Tähä liittyy yks hauska juttu, mie olin kerran uiton hommissa toopeilemassa ihan jonninjoutavana Oulussa. No baariinhan sitä tietty hääty mennä kaljalle. Tilasin kaljan ja sanoin kyypille, et ei sitten kantalasiin. Kyyppi siihen tokas jot, et sie oo varma omasta heteroseksuaalisuudestas? Oli pakko ottaa se kantalasi vaikka oonki. Mie en muuten vaan niist tykkää ku ne on nii huntaloit. Niihä ne itaaliassa ja reikassakin vetelee viinitki tavallisest lasist, ainaki arkipäivänä. Soppii miu makkuu.

Täälä on taas uitossa vaikka mitä järettömyyttä miun varalle esitelty. Nyt sitte Öhlämii pitäs lähtee, ei Kiesus sentää on nää viksuja. Mitähä mie siel teen, joksku kouluttajaks vai, ja alokkaije? Ei hyvää päivää, mie oon tehny niit hommii viimeks vuonna 1992. Elikkäs aikaa on sitte hurahtanu näppäset 21 vuotta. Kaikki uiton kurssit käyny ja sit samoi hommii ku suoraa uiton vänkähommista tullu poika tai tyttö. En voi muuta sannoo ku voi Miikkael Ristkivi. Täst mie kirutan ens viikol lissää, nyt sapettaa nii jot mennee vissii tarvittavan puolele.

Tännää rillataa, meil kasslerrii ja Tätskyle kalaa.
666

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Tätsky kylässä, Ja sit "urheilemmaa".

Jees, Tätsky tuli kylään Eeroksen konserttia varten ja mie lähen eskorteeraamaan. Eihän hieno neiti yksin semmoseen kaaokseen voi mennä (taitaa ite olla kaaoksen vallassa?). Sielläpä voipi olla näitä naisihmisiä enempikin arvelen mie.
No mie lupasin lähtee mukaan mutta ukaasina oli, et hää lyhentää ja kaventaa miun uuet työpöksyt. Miten lienee se ulkoistettu Popperi vai mikä topperi hää on lähettäny liian isot. Mie tääl paikallisel riepuvarastol kokeilin yksii ja tilasin saman kokoset mut ei, ei ollu ne semmoset mitkä tul. Hoohhoijaa niit aikoja kun Kasarmikadulta vastapääten viinakauppaa sai byysat heti mukaansa. Samalla sai asioituu siin toisessa mainitussa kaupassa jos tarvetta oli.
Maanantaina pitäs pöksyt olla jalas ku on joku hieno kahvitteluhomma jonne on pakko mennä. Kunniamerkitkin pitäs olla mut ku niille kävi niinku kävi. Eli heitin ne Yliksen terassilt pusikkoon. Rupes talonmiehen mitalit ärsyttämmään. Annetaan kiiltävää kun on kiltisti jonnii aikaa töis vaikkei oikee mittää tekiskää. Semmosii joist ei oikee pilikkiäkää ois saant viilattuu. Ihan joutavii, raha ois ain raha.
Sainha mie kyl kerran palkinnoks rahaaki ja se olkii hyvä juttu, siit mie arvostan ihanaa Jukka K P:tä

Matkoi on nyt tillailtu ja hyväst mennee Köpiksee asti. Laivaliput on maksettu sillee, et niis on kaks viikkoo välis ja Köpikses varattu kaks yötä. Missäs loppuaika, puukenkämaata sitä ollaan haaveiltu ja jos rahotustekniset järjestelyt onnistuu niin ku mie halluun ni sit männää sinne melkkeesti pariks viikkoo.
Se on hyvä maa ku on nii surkean pieni ni kerkee katella vähä eri kolkilta häntä. Nätävyyksii sieltä ei puutu, riettaat sillä orja- ja huummekaupalla rikastunneet porvarit rakentanneet vaikka mitä pytinkiä. Eiku ne olkii nämä enklantilaiset jotka niitä em. juttuja harrasti. Hollannikkaat vähä muita mutta sortohommii kummiski.
Ajatus ol männä rannikon tuntumaan jot pääsee rannallekki uimaan älyttömän kylymässä veessä. Toivottavasti ei saja samalla tapaa ku viime kesänä Amsterdamis, eli ihan koko ajan.

No nyt sitä sitten ollaankii loppuviikko kasvis- ja kaladieetillä kun Tätsky ei lihoja popsi. Eipi tuo vähän paljon haittaa syyä itekkii muuta ku ainasta entrekööttiä. Eeeei, ei olla vähään aikaan, mutta muita lihoja kummiski.

Tänään tehään munukasta herkkusienist ja pinaatist. Kyl tekis mieli tehä nokulaisist mut ku en tiiä mikä on Tätskyn suhtautuminen asiaan ni on vissiin syytä ottaa pakka pinaattia Saiwast.
Ohje on niin yksinkertanen ja kun se on suoraan netist pöllitty ni nasautan sen tähän linkkinä, huvita yhtään naputella uusiks huviksensa. Ku ruuti on keksitty ni ei sitä uuestaan kannata keksii.
Hänes se nyt pönöttää. Sen mie kyl teen jot vähä veivaan jotai kikkaa siihe. Tehkää työkii silviisii. Hyvä tullee.

Jaa tulikii keskeytys tähä hommaa kun tuli varmistus siit Hollannin möksäst. Hyvä, on joku majapaikka sitten pään päällä. Väijyin jo sitäkii mite sielt pääsee vähä isommil vesil. Hänesthä kulukeeki rata iha vierest, tarvii mihinkää issoin kaupunkiin lähtee pyörämiesten ja -naisten alle autolla jäämää. On ne nii hurjaa porukkaa, et Pösö pellit on köykäsii. Tunnin posauttaa junal Dammii ni siin o iha huummeheikkii markkinoil. No ei vaa.
Sama juttu Haarlemmii ja Rotterdammii kaks.
Ja sit "urheilemmaa".

maanantai 27. toukokuuta 2013

Kauan, tänää tomaattipastaa

Onpas menny taas aikaa kun tähän tuli räpellettyä tekstiä. Ei vissiin ollu asiaa ja töissäkin niin kiire ettei joutant. Hahahhhaaaa, olihan sitä hommaa, pedata petejä ja asetella jääkaappeja ynnä vaihdella henkareita. Kaikkee kivvii sitä herrain poluil pittää asetella. Voi taivaan talikynttilät, mie kun luulin olevani jonkun asteinen asemies. Nii kai se sit on, et sinne on mentävä minne m***u suuntaa.

Muuteshan onkii menny mukavasti, Liikennevirasto ei halunnu miun palveluksia, kiitos heille vaan ja heippa.

Ruokia on tullu laiteltuu. Tulee taas kuvien kans.


Raaka-aine

Muhennoksen raaka-aineena oli melkein tietysti kesän avajaiseksi nokkosta (Urtica dioica). Toimii erittäin hyvin alla olevan muhennoksen raaka-aineena. Muhju tehdään vastaavasti kuin pinaattimuhennoskin. Elikkäs ryöpätään ja silleen. Ryöppääminen saa olla hieman pidempi kuin pinaatille koska nokkosen lehdet ovat kovemmat ja niissä on turhaa typpeä jonka voi keitellä pois. Liika keittäminen vie tietty voiman ja maun veks. Netistä löytää myös ohjeita ryöppäysveden käytöstä lannoitteena.


Annos

Kalan kanssahan sitä syödään ja tietysti perunoiden. Herkussa oli ihan sairaan hintasii ruotsalaisia uusia pottuja niin pakkohan niitä oli pikku maniapäissään ostaa. No ei, en ostanu kun puoli kiloo ja sekin makso yli viis ekkeroosia. Huhhuh, onneksi oli ihan maukkaita toisin kuin useimmin ruotsalaiset on olleet.
Kuhan hommasin Tuomaan kalasta, hinta oli miun mielestä kohillaan, 13,90 € kilolta. Kokonaisena kun ostaa niin a) saa halvemmalla ja b) parempaa. Kala kun näetsen säilyy paremmin kokonaisena, niinkuin lihakin vaikka kokonaisen Anguksen kotiin tuominen voi olla haastavaa. 
Kokonainen kala tulee parhaiten uunissa kun sille ei tee yhtikäsmitään turhia maustamis- ja suolausoperaatioita. Evät ja pää pois jos ei mahu pannuun. Pyyhitään kuivaksi ja sitten tulille. Mie pistin aika kuumakkaan uuniin vähän liian pitkäks aikaa niin kyljet pääs kuivahtamaan. Syötyä ne kummiskin tuli. Nahkahan siitä siitä lähtee lähes itsestään. Nahan poiston jälkeen voi ripsauttaa kevyesti haluttua maustetta. Kuha on hienon makuinen kala joka ei joutavia "silejä" huutele.

Samalla keikalla Herkuun iskettiin näppimme kotimaisiin mansikoihin koska tarkoituksen oli valmistaa raparperijäätelöä ja mansikkajuttuja. Manssit ei ollu ihan vimpan päälle kypsiä bat nou hätä tähän hommaan. Osa tuli koristeeks ja osasta keittelin hillokkeen. Pannaas kuva.

Jädeannos

Jätskin tein jonkun ihme Einarin ohjeella jota en tee enää ikinä. Ei hyvä. Ohjeen mukaisesti piti laittaa glokoosisiirappia, ihan turha aine. Ei muuttanu rakennetta kuin ehkä kuin kovempaan suuntaan ja kallistakin kun häkä. Raparperi tuli hillokkeena jätskiin ja mausteeksi vähän vaniljasokeria, ei siis vanilliinia.
Seuraavan kerran teen saman setin tällä RESEPTILLÄ. Se tämä piipiiciin Hugh Fearnley-Whittinstall osaa jäätelöreseptin ja vissiin sen tekemisen kun miekiin ossaan. Sitä double creamia ei sitten kyllä saa, mie oon kuitannu ihan tavallisella ja hyvää on tullu. Kokeiltu on.
Joukkoon heittelen raparperrii.
Joku voi ihmetellä mitä ne nuo tummat tiplat lautasen reunoilla on. No ne on tietysti hienoo balsamicoo joka on tässä aika turha tuote. Enempi salaattiaines. Ei se kyllä pahaakaan ollu. Aine oli Stokkan omaa mansikalla maustettua.
Ai nii ne hillokkeet. No nehä on yksinkertasii. Palastelet marjat tai raparperit kattilaan ja ravautat sopivasti sokerii päälle ja kiehautat hetkosen nii et hyö jäävät pikkusen suisiks. Siis suutuntumaisiksi. Aijai jot o raikast. Vessii elä laita olleskaa, tarkotus on jot neste tullee marjoist ihestää.

Raparpereist vielä. M:n kans kasvatettii sillee enklantilaisittai, et pantii musta ämpyr niie pääle kun ne ol nuppuvaihees. Kassokaa minkänäkösii.

Raparperloi

Mites kuva on nuin tuhrune, noh eiks tuost idea selvii. Nehä on isosti pidempii ku toiset tavalliset ja varret on ohukaisemmat. Maku niissä on semmone hieman hienostuneenpi. Paras juttu nyt kumminkin on, et satoa saa öbaut viikkoa aikasemmin kun muuten ja voi sit lesota muille viljelijöille. Seuraavana keväänähän ne tietysti tekee samalla tavalla. Paitsi ei meidän M:n kasvimaalla kun ei siellä kukaan oo vieläkään tehny mitään varteenotettavia kevättöitä. Paitsi konnat rakentanu aitaa. 
Ohje tuohon "englantilaiseen" kasvattamiseen tuli jostain ruåttalaisesta puutarhaohjelmasta, oisko ollu trägårdsfredag eller -onsdag eller jotaki.
Tänää tomaattipastaa.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Ei kuulu, onko tänää muuta hyyää

Eikä näy. Työhakemuksia on lähetelty jo aikoja sitten ja yhdessä haastattelussakin tuli käytyä. Vaan eipä ole kuulunt yhtään mittään heist. Haastattelupaikast sain semmosen käsityksen jot ottavat hyvinkin pikasest yhteyttä vaan ei. No tässähän se on mukava hullun olla jännityksessä.
Miten hullua pidetään jännityksessä? No mie kerron huomenna.
Olis kyllä joku kohtuu noilla työnantajillakin siinä, että milloin päättävät asioista. Mie jos olisin palkkaamassa jotakuta töihin niin kyllä haluaisin sen aika pikaisesti hommiin. Jos en haluais niin enhän mie ottas ollenkaan. Ehän mie ihan hullu oo.

Jaaha tais tulla tämä hulluus taas käsiteltyä.
Jotain muuta pitäis keksiä. Esimerkiksi valitusta siitä miten lomaraha-asiaa on käsitelty nyt muutamaa päivää vaille kaks kuukautta. On tainnu olla johtoportaissa kiiruksia tai sitten asia on aivan liian vähäpätöinen. Eihän kyseessä olekkaan kuin parin kolmen vuoden rahulit. Minuu ne kyllä kiinnostas, varsinkin kun lomakin lähestyy uhkaavasti. Ois mukavampi rallatella rahaa tilillä pitkin poikin eurooppaa Pösöllä johon on nyt sitten maastavientivaltakirjakin. Maksullinen. Tietysti.
Lomasuunnitteluun meni pelivire jo aikaa sitten kun ei ole minkäänlaista järjellistä tietoa rahapolitiikasta eikä ihan varmaa lomastakaan. On tää. Sanoisinko kauniisti vuohenpapanaa.

Valitus ja ininä on käsitelty.
M:n potista tuli oikein hyvän makuista, pikkuisen oli päällimmäisten kalojen ruodot kovia mutta hampailla mutustellen meni  ihan hyvin alas. Eli maut oli kohallaan. Tähä kohtaa miu on iha pakko tyrkätä kuva täst potist, eihä se kellee muute selvii.

Ahvenpotti

Ei siihen sitte tullukkaa leipii pinnalle vaikka luulin mut ei se mitä. Pekonii tuli. Sitä tärkeempää ainetta.
Pahatäti tuli keskiviikkona vihdoin ja viimein valmistujaislahjaksi luvatun savulaatikon kanssa. Lootahan piti ponnistaa välittömästi joten M toikin norjalaista sitä hommaa varten. Pienten rasvapoltelujen jälkeen kala noin 35 minuutiksi pönttöön, mittarilla vielä varmistelin kypsyyden. Ai, et oli hyvää. Oheen pantiin parsaa, parsakaalia, perunaa, hollandaisea ja salaattia ynnä ruisleipää. Vot, et oli kesäinen atria.
Kala olikii ihan eri laatua kun kylmätiskistä haalittu kuiva vätökäs. Kyl savukalan pittää tuoretta olla.

Menneet on kehuttu.
Tänään on sitten pizzapizzapizzaperjantai. Mie teen taas iha omal reseptil. Ohut pohja, basilika, mozzis, chorizo ja oliiviöljy. Täs järjestykses. Ai, et saattaa tulla hyyää. Aaaaahh, sipultakii saatan laittaa.
Onko tänää muuta hyyää?

maanantai 13. toukokuuta 2013

Tulli ahdistelee, vai putooko rima?

Jo putkahti tullin suunnalta kommenttia kun ei ollut blogsa päivitetty ajallaan. No mukava sentään, että joku viitsii lukasta ja vieläpä kommentoida. Ei paha, viranomaiset ovat ystäviämme.

Viranomaisita päästäänkin tähän päivään. Kävinkin eräässä valtion virastossa työhaastattelussa, kovasti tenttasivat minkälainen on hektisten tilanteiden sietokyky. Hektinenhän tarkoittaa wikisanakirjan mukaan kiihkeätempoista, kiireistä, rauhatonta ja jopa maanista. Maanista, haa, työhän on kuin miulle leivottu. Eikös se niin ole, että  työn on oltava verissä jos sen hyvin meinaa tehdä. Viulunrakentajan on syytä olla aika rauhallinen vuoluhommissa jottei kansi mee puhki väärästä paikkaa. Miun vereen kyllä sopii ihan joku muu kun viulun rakentelu, oo muutenkaan mikään sipistelijä. Lekalla ne työt tehdään, nii ja John Deerellä.

Leikki leikkinä, olis kuiteskin aika paljon mukavamman olonen työpaikka kuin, että jos vaikka Oopuun häätys mennä. Oopussa vissiin huonompi liksa ja siel joutus oleilemaan viikot. Tuol ois kaksvuorotyö neljä/neljä tsydeemillä. Ainoo paha, että millä töihin ennättää puoli seittemäks kun eka lautta lähtee kuudelta. Pitäskö hankkia vene? Ja vasta auton hankin. Miks miul ain käy näi. Ai, et ny sit kyl harmittaa. Varsinkin jos se duuni siitä on kiinni.

Viikonloppu olikin semmonen yllätysvierailu ukinmummolle äitienpäivän kunniaks. Ääääh, kunhan piti lähtee kokeilemaan uutta Pösöö. Hyvän tuntunen piili kaiken kaikkiaan kulukeekin rietas niin, että kortti lähtee vielä motukkatielläkin jos kaasua kehtaa painella. M kehtas Lusin lentokentällä vetästä sen verta napakat kyydit , että kortti olis lähteny kahteen kertaan jos jotakuta olis huvittanu tutkia nopeuksia. Ei huvittanu.
Oisivat sinitakkiset olla motukkatiellä kattelemassa vilikkujen käyttöä ja oikeelta ohittamisia. Ristus mitä touhua, Volvoissa ei edelleenkään vilkkuja. Yks puupää pakettiautollaan tökkäs eteen kaks autonmittaa ennen ajaen yheksääkymppiä ja miula tietysti 120, ainakin. Pösössä on jarrut kohallaan, silti niitä piti painaa ihan tosissaan ettei perään menny.
Paluumatkalla yks Volvo heitti kaistan vaihtoja 10 sekunnin välein, ihan järetöntä puuhaa. Liikennne oli muutenkin hidasta kun kaikki mökkiläiset tuli möksältä peräkärryjensä kanssa.

On se, rakentaa mökki silleen ja semmoselle paikalle, että kaikki tavarat pitää rehata pois varkaiden pelossa. Sitähän varten niitä kärryjä siellä oli. Se on oma valistunut arvaus.

Ukinmummo oli tehny patakukkoo ahvenista ihan meitä varten kun sitä jo aiemmin viikolla kehuskeli ja sano, et voipi meilkii tehä jos tullaan. Myöpä yllätettiin ja mäntiin, niinku jo kirjotin. Ol melekosen napakan makusen kukon leipassu. Ja koristellu. Ihan kun engelsmannien piet, siis pait niinku se sit lausutaan. En oo ennen kukon pinnassa tämmöstä koristetta nähny. Ei Hanna Partanen Kuopijossa kehtaa näin taiteelliseks heittäytyä.
Kukosta on kuva tässä:

Ukinmummon kukko

Ukinmummossa on jonkun verran taiteellisuutta ja ainakin semmoista kotivetoista anarkistisuutta. Edellinen ei ilmene tässä vaan enempi siinä miten mökille on viritelty koristeita ns. jäämä materiaaleista. Kymmenen litran pullo, joka on koristeltu kukkasin sai punaisen veden sisälleen. Ei muuta kuin karamelliväriä veteen jne.
Rannalla ollut mänty piti katkasta kaks metriä korkeeks tolpaks, että siihen sai kulhon päähän, tosin se vaihtui erilaiseen koristeeseen. Taitaa olla jonkun valtakunnan toteemi tai kalajumala. Tiiä sit.

Meil tehään tänään spaguu ja vihanneskastiketta, siitä ei sen enempiä kun se on kaikille peruskauraa. Mutta mutta, mepäs saatiinkin niitä ahvenia matkaan ja tehään ite kukko. Kukko on M:n oma viritys, semmonen mitä mie en oo ikinä syöny mut aion rohkeesti ravauttaa ohjeen, jonka luulen olevan sinnepäin.

Laita jonkun uuninkestävän kulhon pohjalle hyvää ruisleipää viipaleina. Asettele päälle kerros sormenmittaisia ahvenia joista on poistettu: suomut, evät, pää, pyrstö ja suolet. Kalojen päälle pekonia ja pienehköjä leivän kappaleita ja voita jos haluat. Seuraavaksi ahvenia, pekonia jne. Kuori viritetään leipäviipalesta ja ainakin mie laittasin vähän voita päälle. Semmonen unohtu, että kalojen päälle voi laittaa suolaakin mutta muistapa, että pekonissa sitä jo on. Ja voissa.
Paistaminen Sikke Sumarin tapaan 177 asteessa tai jotain. Tätä paistosta ei varmaan tarvitse kuorittaa niinkuin tavallista taikinapäällistä kukkoa. En oo varma, näin sitä ohjeita annetaan. Paistoaika on ihan varmasti ainakin kolme tuntia, mie antasin olla neljäkin. Laittelee sit kannen päälle jos vaikuttaa kuivuvan, kyl tätä saa välillä vilkaista niinkuin muutakin ruokaa. Paitsi, että tää ei oo ruokaa vaan ruokoo. Semmosta joka pittää nälän.
Mie palailen asiaan kunhan kukkoa on syöty, annan sitten vinkit ja arvion M:n kukon tekotaidoista, onko rima ylitetty vai alitettu.
Vai putooko rima?

maanantai 6. toukokuuta 2013

1501, linkit lisääntyvät

Alkoi kitutunti. Lieneekö kaikille selvää mikä se on? Joka tapauksessa selvitän sen olevan se aika työpäivästä jolloin ei ole mitään tekemistä ja jolloin odotellaan vaan kotiin lähtöä.
Asiasta on olemassa tarina joka kertoo duunarista joka sanoi pomolle viettävänsä kitutuntia. Pomo tähän nokkelasti lausahtamaan, etei täällä tarvitse kitua vaan voi lähteä kotiin ja takaisin ei tarvitse tulla.
Millonkahan joku huomaa mun viettävän täällä kitupäivää? Saanko fudut, ei haittaa nehän tuntuu tulevan joka tapauksessa. Sitäpaitsi jos mulla ei ole osoitettu töitä niin ei kai niitä tarvitse mennä montaa kertaa kyselemään.
Ei täällä kyllä näytä kovin monella muullakaan kiiruja pitelevän, ainakaan uiton hommien takia.

Sunnuntaina piti lähteä autoretkelle Hämeenlinnaan. Eihän siitä mitään tullu kun keli muuttu taas ihan tuhruksi. Ja totta puhuen minuu kyllä väsyttikin aika tavalla. Kummallista kun väsyttää vaikka ei tee mitään. Ihan vetämätön olo ja siten se alko vielä vituttamaan sen verta paljon, että nappeja piti ottaa. Ahistaa nää työhommat kun ei oo mitään tekemistä ja työpaikkahakuja on useempiakin auki eikä mitään tietoa niiden ratkeamisesta.
Sen verta sain aikaiseksi, että vähän aikaa heiteltiin korista koulun pihalla. Retkieväiksi olin ajatellu BLT- ja savulohileipiä ja ne myös tehtiin. Napit ei ollu vielä vaikuttanu kunnolla niin pystyin niitä värkkäilemään. Retki sitten pidettiin olkkarissa.

BLT-ohje majoneesiohjeineen löytyy täältä Pastanjauhantaa blogista. Ihan mukava blogsa. Siellä on kokeilemisen arvoisia reseptejä. Täytyykin napsauttaa oikein miun linkkilistalle.
Linkit lisääntyvät.

perjantai 3. toukokuuta 2013

макароны и свежих помидоров, yrittäkää ymmärtää

Sillä lähetään. Naapurimaan kansalaiset ovat olleet ahkeria lukijoitani ja heidät palkitaan otsikolla!
Palkinto se on pienempikin, tosin en ole ihan varma meneekö se oikein mutta sinnepäin. Olenhan sentään kuusi opintopistettä suorittanut venäjän opintojakin. Kaiken muun ohella.

Junissa ei saa enää polttaa tupakkia. Onneksi tuli hankittua auto, siinä ei ole vielä kunnon tuhkista mutta seuraavan Biltema reisun jälkeen on. Nyt ei polteta penkkejä niinkuin Kaakattimesta. Onneks sen vastaanottaja ei huomannu niitä jälkiä.
Junalla matkaaminen on nykyisin muutenkin niin pöllöä puuhaa kun liput maksaa ihan tolkuttomasti. Koko porukalla jos möksälle lähetään niin satanen on pokillaan yhteen suuntaan heti kättelyssä. Pösöllä mennään viidelläkympillä PERILLE. Junallahan päästäs tietysti vaan kaupunkiin siitä sit Tätskyn fiudella tai taksilla möksälle. Hui, taksilla, riistohinnoin. Bussillahan Vilkulle pääsee kerran viikossa samoin kuin takaisin. Paitsi koulupäivinä aamulla koulubussilla ja iltapäivällä takaisin. Jää mukavasti aikaa istua Lampussa kaljottelemassa Osuuskaupan kassin kanssa, saa bonuksiakin molemmista.
Riesa sentään kun nykyisin on pakko olla oma auto. Kulkisin kyllä paljon mielummin junalla ja bussilla mutta kun ei siihen anneta minkäänlaista mahdollisuutta.
Tupakkihommat on tässä aika varpusen kokonen juttu.

Eeeeiii tässä tuu tän enempää paitsi että, eiliset silakkapihvit, munakastike ja pottumuusi oli tolkuttoman hyviä. M oli ylittänyt itsensä ja aika monta muutakin kokkia ruuan laitossa. Siis ihan järettömän hyvää, kiitos M.
Miun pitää yrittää tänään veivata tuo otsikon mukainen makaroniruoka.
Yrittäkää ymmärtää.

torstai 2. toukokuuta 2013

Ei vetele, bursiittia ja oih, silakkapihvejä

Mikäs tässä nyt mättää? Eikös tää blogi enää kiinnostakkaan kun lukijamäärä ei kasva. Mitäs teille pitää sitten olla? Jotain kieroutunutta huumoria ja perverssiä ranskalaista ruokaa vai? Ei onnistu. Mie kirjotan just sellasta blogia kun minuu huvittaa. Tätä ei aleta muuttamaan eri formaattiin niinkun Hesari ja Etelä-Saimaa teki.
Hesari on ainakin ihan pöljä, nykysin kun sen joutuu hajottamaan osiks ennen kun lukeminen voi alkaa. E-S:stä naapurin isäntä kylläkin totes, että se on mukavampi luettava kuin ennen. Lukee näetsen selällään sängyssä. Ihan niinkun isännät lehden ovat aina lukeneet.

Hesari taitaa menettää kaiken lisäksi nettilehden tilaajankin kun tabi kiukuttelee joka toinen päivä, että olet lukenut viisi ilmaista juttua haluatko ilmaisen kokeiluvuorokauden. En halua koska olen maksanut ihan oikeasti sen käytöstä. Ihan la merde palvelu, saahan noita ilmaisiakin lehtiä netistä.
Kuten huomasittekin tekstiin on sujautettu vieraskielinen sana. Eikä vahingossa, mie haluun pysyy ajan hermolla ja käyttää kielessä vieraita sanoja. Nykyisin nuoret käyttävät kuulemma kaikenlaisia maahanmuuttajien sanoja ihan jokapäiväisesti. Somalien, venäläisten etc.
Näppärää, silleen se kieli kehittyy, wallah wallah. Mie en sit kyllä somaliaa ala viljelemään. Syynä on tietysti se, et mie en oikein keksi millä mie vääntelisin kieltä. Google Translator ei tunne moista. Pitää pysytellä näissä läheisimmissä ja vielä sellaisissa missä on nää meitin latinalaiset kirjaimet. Facile comme rendant le foin. Tai sitten ei.

Viikonloppu ja vappu sujui mukavissa merkeissä naapuri saarella. Vappuna oli vieraana A:n VPK kaveri T. T on semmosta puheliaampaa sorttia, oikein hyvin käyttäytyvä mutta puhelias. Jopa vähän pikkuvanha. Pari päivää on sopiva vierailun kesto. Ei viikoksi mökille.

M on ollut aktiivi sairaslomalla viimeviikosta. Lonkka kipuilee. Pöllöpäinen lääkäri oli kehottanut liikkumaan vaikka lonkassa on tulehdus. Jos tulehdus sattuu olemaan limapussitulehdus niin käypä hoito on kyllä ihan muuta eli tauko liikunnasta ja kipupastilleja. Kylmäpussejakin voi käyttää. Niillä jos ei mee ohi niin sit kortisonia. Toivottavasti paranee.
Etuna tässä hommassa on se, että nyt taitaa raskaan työn raatajalle odottaa ruoka valmistettuna. Tälle päivälle on luvassa silakkaa. Ainakin aamusta vielä oli, tiedä sitten miten on verkkojen nosto onnistunut kun tuuli on noussut napakaksi.
Oih, silakkapihvejä.