sunnuntai 6. toukokuuta 2018

keskeneräisiä runoja

Linnut

Musta lintu huutaa,
voiiihh oiiihh.
Valkoinen vieressä,
katsoo kuuntelee.

Valkoinen naaras huutaa,
oiiiihh oiiihh.
Musta päällä,
liikkuu.

Kasvaa sisällä linnun
muna musta,
valkoinen ja keltainen sisältä
ulkoa myös jotain punaista.

Tekijä

Käteen kapulan saa
nostaa koneeseen,
antaa koneen pyöriä
vahinko tulee,
punainen ulos.

Strömsössä Jim ei
tee vahinkoa, hallaa
pyöreätä sisään samaa ulos.

H-H takki

Mies tshih-tshuh takki
purjehdus kallis
arkkitehdin mustarantkaiset rillit.

Minä vastaan untuva takki
halpa untuva ulos
kuu silmässä.
HemmoS
Keltapulla

Näin päivityksen siinä kirjassa,
oli naaras hankkinut pullan.
Keltainen oli päällä viiruja ruskeaa,
ajatus lienee ollut viettää kevättä.
Terassilla paisteli aurinko, näköjään.

Youtube

Alkoi reistaamaan,
ei laittanut kappaletta jonka,
toivoin kovasti soivan.
Samalla tavoin kuin rakkauteni,
olisi ollut hyvä soida.
Eivät rikkoutuneet kokonaan,
jättivät soimaan Willie Nelsonin.

Juustoa

Näyttää löytyvän kaapista,
sitä samaa mitä entisellä keväällä
syvällä kellarissa leikkasin.
Syvässä juuston haisulassa,
ylempänä kuiteskin kuin miinus kuutonen.
Ei tekisi mieli mutta sitä varsin annetaan ja
kieltäytyä ei saattane, saattaako?


Välipäiviä,

Välpäivii vieteltii vähäse Nyslotis ja sit koton. Em. kaupungis oltii tietyst Ukimummolla Jouluu viettämäs. Mäntii vast joulupäinä ku A:lla ol tuas VPK ajelu ympär stattii uattona. Sen jäläkee sit kehant ennee minnee lähtee ajelemmaa. Ei olt ies kinkkuu mein uattopöyvväs. Syötii sitä kylykirulloo joka ei sit oltkaa miust oikee minkää makust, soosi tul hyä. Omenist kiehautin ja sauvvala sosseutin. Laitoin pirruuttani vähä curryä mausteeks. Iha hyväst käi.

Ukimummola sit ollii jo kinkku pöyvväs ku sinne päivänä piästii. Ja köik muut vermeet kans. Ihe ol tuusannu lanttuluatikonki, ollii iha maullaa. Mie en vuan suanu ahmittuu ihteeni semmoseen normaaliin jouluähkyyn. Mikä lie minnuun männy ku ei nykysi ruokoo mää ku yks lautaselline. Tosin mie oonnii ruvent syömää kahest päiväsä entise yhe sijjaa. Ja paino on puont. On se outoo ku usseemmi syöp ni laihtuu. Va hyvä nii. Eikä se vissii mittää outoo ies oo, ravintotieteilijöil o siihe iha pätevä selitys.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

muut ovat kulkeneet,
alla siltojen.
mie olen yllä lentänyt,
kovin kannen päällä.

riskisti tuntuu että,
parhainta olisi alla.
kevyttä yllä,
näkisi naaraan.

hyvä hyvä hyvä,
radio sanoo lev trotski
mie en sano
vaan j stalin on
hirveä ihminen.

kiitos teidän sieluille.


syötiin mitä sattuu

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Kummallista, broiskan kappaleita soosissa ja riisiä

Kummallist ku mie oon ruvent syömää kannoo mist mie en oo aijjemmi välittänt ollenkaa. Nii ja sonin elikkäs pojan pikkuläppä ei suostu päivittymmää ollenkaa. Siin on mikrosohtin takkuu, ei tunnu niille missää.
Sil kummaa oo muuta ku oon olt iha pois poikkeessa näist hommist niinko ootta huomant jos ootta. Suoloo ois pitänt laittoo lissee miu kanasoossii ku siin o ohes parsoi. Ja heit ei kehtoo ilima suoloi syyä kukkaa.

Kansanpolliittisest tilanteest en kehtoo kiruttoo ollenkaa paljo ku se o iha mahoto. En sano mikä puoluve vettää mittäi peräs mut kokkoomus näyttää mänevä ielt. Köikis assiois.

Siitä puoluvepolitiikast, mie pärräytän runon tähän häppiiseen:

Se kulki yli jäiden,
muisti sen tehneensä,
ei jäänyt alle pintojen,
halutessaan olisi.


Sen kaltaista, Runoja tulee jatkossa lisää koska proosa on niiiiiiiiiin vitun tylsää.


Broiskan kappaleita soosissa ja riisiä.