Jo vain ja tommaattia ja pottuja sun sellasta uunisa

Jo vain on mänt aikoo, vua ei anneta sen häiritä. Mittää suuria paljastuksia tahikka polliittissii kannaottoja ei oo tulos.

Sen verra mie kommentoi jot nää kovapuhujat elikkäs imitaattorit vai mitä helekkari stantuppia lieneetkää ovat onneks hiljenneet. Iha kumma ku puhumala silikkoo skeitoo immeisile tienataa sattoi tuhansii öyröi. No pellet o ain tienanneet elantoins ruhtinailt.
Ja nää ei oo pahimpii, pahimpii o nää jonni joutavat lokkarit mitkä mainostaat kaikemualima hömpäkkeit netis kanavillaa. Kyllä ei oo hiäviä hommoo. Nää suap rahasa tavallisilt immeisilt jotka maksaat köike huomoomattaa niihe joutavii tavaroi hinnois mitä nää hyväkkäät markkinoip.

Valitukset siksee. Mahtavata ku on tuas kesä ja suap silliä uusiin pottujen kera. Ne on kyl nii hyvvii jot niit vois syyä talavellai. Sillii tietyst voip vua uusii pottui ei. Kotmaiset on parraita ja ruohtalaisetkii hyvvii kuha laittaa keittovettee tarpeeks suoloi. EU muist potuist sit ei ookkaa hyvvee sanomist. Minkähä tautta virolaiset ei myy pottujaa Suomee. Outoo pyrokratioo vissii.
Vua on täs jottai sanomistai, sillo ku A ol hommis elikkäs palavelukses ni ol hyä keli purjehtii mut nyt ko hää ois paikal ni tuuloo iha riettaast. Tasa ei käy kelit. Kukkaa huviksee kehtoo tuoho tuulee lähtee.

Nii se tommaatti-pottu ja muu ruoka. Mie oon par er kertoo tehnt uunpellil sillee jot laita siihe pikkutommaattia, pottupalasii, sipulii, vuohejuustoo ja koristelt sen timjamil. Olliivviöljyy ja suoloi ja pippurrii piäle ja sitte parriisattaa asteesee ovenii. Antanu olla par-kolomekymmentä minnuuttia ja sit syyää vaalee leipuskangaa.

Tommaattia ja pottuja sun sellasta uunisa

Kuatunutta majuria itköö, joo Lukssii männää ja kualsopa lämmitöst syyää

Nii suattaa olla jot mielee pätkäht tää laulu ku rupesi miettimmää tätä mualima männoo. Uattelkoha Suntkvisti Jösse Tuntemattoma Sarastietä ko tätä piisiä skrivas. Täst suatta kuunnella hänt.

Jaa nii mites hää nyt tul mielee. No siit ko tää Sarastie kirja alakupuolel mainost saksalaise sotaherra hienoo perinnet jotenkii tälviisii:"Saksan sodanjohdolla on eräs kultainen perinne. Se ei toivo, se laskee." Nii siit mie vua et ei taint kuitenkaa olla pahhaine se matikkapiä mikä höil ol.
Tarkemmi ottai tää tul mielee näist ameriikkalaisii tekosist Irakis öilispäivän. Olkoha siel samallaiset matikkapiät laskemas ku tössäyttiit sen kentraali henkilt? Suattaa olla va suattaaha tuo olla olemattai. Näihä myö sanotaa. Ja nii tuntuu viisaammattii sanova.

Se mualimapolliitiikast.

Myö männää tännää ehtosest Lux Helsinkii. Mie en häntä oikei jaksa ymmärtöö. Poltetaa enerkijjoo iha huviksee. Hyö sannoot jot köik kompensoijjaa jos usseemmala tavala. Eikö tuo ois kuitennii sillee jot jos tehtässii jottai taijjetta ilima säähkövä tai muuta enempöö enerkijjoo. Ja laittas rahhoo silti siihe kompensaatijoon. Miust siin ois taiteilijalantuil enemmä hummeetia vuativoo hommoo.
Ko miu ol pakko siit huomauttoo veispuukis, siel oltii sitä mielt jot hyvä hää o ko kompensoijjaa ja yks ol sitä mielt jot valloo pittää olla näi pimmeel, pietää sit tuvas valloi pienemmäl. Mie oon tuost jäläkimmäisest toista mieltä. Kyl o hyä ihmisennii joskus pimiäs olla vaikka se pimmee pelottaakii perinteisest. Ja mitä nuo elukattii ajattelloo kaapunnista mis ei tuu pimiätä ollenkaa, en tiijjä siit ko en oo tutkint. Pakkoha sitä o sit männä kahtommaa jot tulloo se enerkiahävikki per capita pienemmäx.
Oisko vähä paljo hyä jos ois semmoin pimmeyvve vestivaali. Valot pimmeeks jostai kaapunniosast ja pimennyskartiinit akkunoihi. Siel sit sais kokkee elämyksii. Va jos kaapunti tämmöst lähtöö tekemää ni se tekköö sen kesäkuus ja hommoo säähkölä käyvä pimennyskonnee. Varmuuvve vuoks et suap sit kompensoija.

Säähköst viel tulloo mielee nää säähköpotkulauvvat. Kyl mie höit piä iha jonni joutavin. Mitä tuos Tatis oon pyörint ni tummat pojat kännykkä käis niil huruttelloo. Köyhtynneet siit huvist ko o reikäset varmarpöksyt jalas ja tukka kummallisest leikattu. Muutamaine sata inehmoo paikattu lasareetis ko hurrautelleet päillee lauvval. Mie maksa sennii huvi. Ja sie kans.
Mie en oikee jaksa uskoo jot joku jättää autosa käyttämät ja hurrauttaa Riplaa Vuoskist ostelemmaa tarpeellissii ryysyi polakeilt. Niil käyttäjil ei kyl oo autoo ja sekkii o hyä mut tösäl tai ratikal kerkeisiit kyl. Nii ja mei metrol, samal hintoo vaik Haakaluntii ast. Sielläi jokkii uus köpmanti tai muu tietyst ulukommualaine puttiikki. Ja kityssä ei tarvita mittää muuta ko kohtuulliset pattiinit ja voip kulukee ko kuninkaalline.

Sillee ja sillee, mie keittee ryssäyti älyttömä hyä kualsopa öile. Pisti oikee lammaslihast, ol Äsämarketi Votkinis oikiata lampaa soppalihhoo. 9,90 kilo ja kotmaista, siihe kotmaine kual, porkkanat ja sipulii ja ulukomualta valakosipulii. Maux laitoi minttuu ja ampomualaista tai jottai mustoo pippurrii ja suoloi. Keittee hivvauti kolome tuntii Heleni hiilvoimasähköl ni hyvvee tul. Karkia ihmine.

Vua mie sainnii itikse tähä kiruttamissee ko luin Antti Heikkise kiruttammoo Piätalo Kalle kertomust Kallio-poika - peilikuvassa Kalle Päätalo. Ensi pijin kirjoo ja kirjottajjoo iha höpönä va sit ku sain piäst kii ni iha hyä kirja hää onnii. O lukent Piätalosa ja antaa hyvvii arvioi. Ei oo iha höpö kirjailija Uamulehtkii anto kohtuu hyä arvio. Pittiit vua vähä outon, et mite hännee suhtautuu. Ei oo elämäkerta oikee eikä kaaniskirja. Mitä vällii hänel o jos kirja iäres viihtyy. Miul ol vähä hankalampoo häne kielesä ko siin o välis koillismurret, tati lankia ja savvooki. Kuka sillee kirutttaa jot mont kieltä sotkoo sammaa syssyy? Kysyn mie. Hahhahhahahahhahhahhaaaaaaaa.
Hyä kirja siit jot näkköö mite se o vaikuttant tähä kiruttajjaa ihteesä. Miekii lukent Piätalot osa monneekkii kertaa. On vaikuttant.

Jo tul mualima- ja kotmuapolitiikkoo ympäristöuatetta ja köksee unohtamata. Mölläriarvosteluhhii.

Joo Lukssii männää ja kualsopa lämmitöst syyää