keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Ruusuja pöydällä, aamulla syötiin palukkaa

Möksäpaikalle ku saavuttiin oli pienenä ihmetyksen aiheena mistä hollantilaiseen taloon käydään sisään. Ensimmäisenä tietty koputtelemaan etuoven näköistä uksea mutta talon poika viittoili takaovelle. Sieltäpä sitten löytyikin talon emäntä jolla oli englanti hieman hakusassa, saksaa osasi hyvinkin. Pienen neuvottelun tuloksena saatiin isäntä paikalle hoitelemaan bisneksiä. Isäntä oli ulkomaisissa kielissä kaksikielinen, saksaa ja vähäsen englantia. Eipi mitä, sovittiin sekakielisyydestä kun miullahan on sama ongelma paitsi päinvastoin. Enkä mie enklantiakkaan nii mahtihyvin taija. Mukava mies kaikenkaikkiaan, siihen käsitykseen pääsin heti ja jatko osoitti samaa.
Toden totta, mökin pöydälle oli aseteltu pieniä ruusunippuja maljakoihin. Olipahan aika kiva fiilis astahdella sellaiseen möksään. Mökkönen oli muutenkin tosi siisti ja jopa sängyt oli pedattu kuin hotellissa. Ja paremmin kuin useissa.

Eipäs muuta kun tavarat tupaan ja ihmettelemään ruokaosastoa, isäntä kerto kauppapaikkoja mut nehän mie olin kyl selevittäny jo etukäteen netistä, tietysti.
Auto alle ja Schageniin ruokaa ostamaan. Sieltähän löyty sitten Aldi, jossa ei kyllä toista kertaa käyty. Kauppa oli kun Litli mutta sillä erotuksella, et kassapoika meinas heittää tavarat lattialle. Hirveetä kyytiä mätti niitä niin ettei koppaan meinannu keretä heittää. Myöhemmin ostokset suoritettiinkin joko Albert Heijniissä tällä paikkaa tai sit Vomarissa. Näis kaupois ei sit mikään visa sit käy, pitäs olla heijä oma maestro kortti, onneks raha sentään kelepaa.

Siit ku sit möksäl päästii ni eiku näläkäsille makaryynin keittoon. Ohjelmassa oli spagua ja tomaattisoosia. Ihan perussettiä, siin ei paljon alettu hieromaan kaikenmaaliman sirveleiden kera. Basilikaa tuli laitettuu aika reippaasti kun sitä nimittäin oli. Ostettiin ruukkubasiliskus joka oli noin viisi kertaa Järvikylän ruukun kokoinen. Hirvee vasta. Ja makso alle euron, järkyttävää miten Hollannissa on vihannekset edullisia.
Atrian päälle taidettiin napostella kaffet ja saikat paakkelsien kera jotka oli myös ihan tolokuttoman halpoja. Mie olin ovelasti varannu omat kahvit mukaan, ihan kun Kanarian lomalaiset varaa HK:n blöödiä.
Kävi kyllä ilmi, et Hollannista saa ihan miun suun makusta kahvia mutta sitä pitikin sitten mennä ostamaan Alkmaarista ja se onkin ihan eri juttu.

Illastapa sitä ei sit kummempia puuhailtukkaan kun vähän yritettiin telkkaria viritellä josta ei oikein saatu mitään muuta järjellistä näkymään ku piipiisiin uutimet. Olikin mukava männä unten maille oikein lokosaaan petikkään joka sekin osoittautui jatkossa varsin viehättäväksi laitteeksi.
Aamulla syötiin palukkaa.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Nyt se alkaa, Tukholma - St Maartens, syötiinköhä myö mittää

Terve!
Nyt ollaan tukevasti kotona ja M:n ottamat kuvat kopsattuna omalle koneelle luvan kanssa. Näitä ei sitten sais käytellä ilman mein M:n lupaa. Otatte minuu yhteyttä jos jostaki kumman syystä haluutte. Ei nää oo kyl kun semmosii yleiskuvii ja lähinnä siks, et mie muistasin mis mie oon käynt. Se ku se Depra pikkuse heikentää tuon pääkkösen toimintaa.

Matkal Hollantii myö ei sit Ruotsis pysäytetty ku Husqvarnas kahvil ja tankil. Köpiksee ol kiirus. Hyvis ajoi oltiinkii iltasest majottumas. Ensmäistä kertaa näin hotlakkahuoneen jos nukuttii kolmes kerrokses. Ol kerrossänky ja yks peti lattial. Iha hyvät unet tuos sai. Vissii ajomatka tek tepposet.
Kööpehaminast miul ei vissii oo oikee kummassii kuvvii, kahtokee ihe Tivoli sivuilt. Tivolisha myö koko päivä pyöräheltii. Nii, syötiihä myö pihvit paaris. Iha kohtuulliset ol, ois kannattanu kuiteskii ottaa pallo mukkaa ja rillata ihe.

Vaa annaha olla sitko myö lähettii sin Saksa maal. Jo alako jänkkäämää jo Tanska puolel jot mite sinne lauttaa Röötbyys männää ja varsinkii mite se ajamine Aatun paahnal onnistuu ollenkaa. Kuulemma pikkuse vähä kovvaa ku huruttaat.
Piästii lauttaa hyväst ku Visakorttii villautti, oikei ol tyytyväin kassa ku rahhaa sai. Lautal sit mäntii kahveel ku aamusest kahvet jäi juomat niinkus suunnitelma olkii. Lähtö hyvis ajoi ja nopiaa Hollantii avvaimii samaa sin mökkii. Tsiisus ku olkii Sakemanni-Tanskmanni -akseli hinnotellu kahvittelut. Niin ol ku Suomes ois Apsil männy. Ei ollu verovappaast tietookaa. Kaljaa näyttiit etupääs myyvä halavala. Myö ei sitä ostettu vaikka ois halavala saatukki. Mitä hällä ku kumpikaa ei juo. Toisel ei maistu ku korkeintaa siduka ja mie en sitä voi juua.
Nii ja A:lle ei anneta vaikka tuntuuki oleva muutia jonkui akkai piiris, et pennuile annetaa sidukaleka mukaa ku naapuri Jenni pileisii männää. Niihi joihi tulleeki sit veispuuki kautta kaik kylä mopopojat hajottammaa paikat ja juomaa iskä paremmat viskit ja äiti Reikasta ostetut munalikkeerit. Onneks naapur soittaa polliisit.
Noh mänpäs tää ohi miu jutuist, vähäse. Mie kyl oonkii luvant jot jutut on sekavii.

Saksa maal päästii vaik autot ol nii piukkaa ahettu jot peilitkii pit kääntää sissää, ei muute ois pääst autoi välist ulos ei sissää.
Autol lähettii rummuuttelemmaa vähäses jonos mut meil olkii taktiikka. Ostetaa Saksast halavempaa pensaa kaks kertaa, het lauta jäläkee ja puoles välis. Siin ekal pyssäyksel män jonot pois ja päästii sin paahnal luikuttelemmaa. Noppeusrajotusmerkki olkii semmone valakia lätkä, kyl Pösö laatta painu pohjaa. Vaan en iha uskaltant tappii ast kiihytel, olkii semmost porukkaa joka meinas jäähä jalakoi. Ol se sit makiata ku toiset meinailee jalakohin jiähä toisin ku Kaakattimella.
Ei vaa, ei siel oikei pysty eikä huvitakkaa mahottoma kovvaa ajjaa, 150 - 170 o semmoin sopiva matkailuvauhti, mänö rippeesti vaa ei viel huimoo. Kokkeilin, män 190, sit loppu sinni. Ja sit tankattii Oltenpurkissa bensoo. Ei enklannin sanan palasta osanneet, olokoot mie poika oonki lukent pitkä saksa ja pensat ja kahvit kyl suan ostettuu. Vaa huusipa on tietysti nuukilla sakemanneila maksulline, 50 sentii kehtaat perrii. Mut siin onkii semmoin oveluus, et mää ensiks huusii ni sil maksukuitil suat alennukse kahvist. Vähä epämääräin järjestys ku on tottunu piättelemmää ja sit ku pysähtyy ni ensimmäiseks huusii ja sit kahvil. Nää huilakkeet tekkee sen just toisia päin.

Ei muuta ku tuassiisa lämäke tiskii, nyt mänkii M:n hentose sipsuttime alla. Hyväst ajo hääkii ainaki sammaa kyytii ku mie. Varsi joutusaa oltii Hollannikkaije rajal jos ei sit ennää oltkaa paahnaa. 130 sai silt ajjaa ja paljost parempoo tietä ku Saksasa. Mie ain oon luult jot Saksas tiet o ku lentokentät, levveet ja silleet. Ei oo. Kappeet kaistat ja pinnat huonos kunnos, iha ku Lahe motari. Oha heil kolome kaistoo mut yks o täyn rekkoi ja kehtaat viel ohitel toisijaa. Ohitettava ajjaa 85 ja ohittaja 87, pikkuse kestää se ohitus. Ei siel taijeta seurata rekkoin kulutusta niinku tääl kotmuassa.
Vaa toist ol Hollannis, levveet kaistat ja tasane pinta. Ajo se M vähä ylnoppeutta, lienee jääny jalaka siihe asentoo mil auto 140 kulukee. 130 siel kyl saapi ajjaakki.
Varsi noppeesti hurahti Kröninkeni ohi ja sit oltiinki sil pengerryksel joka on sit pitkä. Se on pitkä, iha oikeesti kahtokee vaikka WIKIstä Afsluitdijk. Teijä pittää täskohal osata enklanttii ko se o enklanni wiki. Jaa mut ossaateha työ käyttee Ransleittöriä.
Se on sen 35 kilometrii pitkä mitä luvataa, iha varmast.
Siitäpä ei oltkaa ku yks ^^^^^^^luikaus ku ruvettii olemaa pelpaikoil Sint Maartensvlotbrugissa.
Iha oltii ajois saamas avvaimii. Mie taijankii jättää tämä rommaani nyt tähä ku ei täs oikei mittää kummenpaa oo.
Syötiinköhä myö mittää?

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Jet lagissa,on tää köyhä maa

Terve! Tääl ollaan kotomaisemissa (ei kyl huvittas, ahistus alko heti). Kauhee ajomatka Lundista (697 km), ajettiin M:n kans molemmat ylnoppeutta kun aateltiin jot laiva jättää. Ei jättäny kun varattiin yheksän tuntia ajomatkaan joka sit kesti kuus. Sillä ylinopeudella, onneks pyhäpäivänä ei ollu jetsoneita tien päällä. Tämä lagi taitaa kyl johtuu enemmänkin siitä kun Netflixiin oli ilmestyny uusia osia "Jälkiä jättämättä" sarjaa. Maanantaina katottiin kolme putkeen ja eilen tiistaina kaks, ois katottu enemmänkin mut ei oo viel saatavilla. Flixi haluaa pitää asiakkaita maksamassa toimintaa mikä lienee aika ymmärrettävää.

Reissusta ei nyt vielä ole oikein muuta kerrottavaa kun se, et se meni oikein mukavasti ja kivaa oli. Kelit ei ollu oikein sellaset kuin keskiarvo suomalainen lomamatkaltaan haluaa mutta me ollaankin vissiin sieltä Gaussin käyrän alkupäästä siinä suhteessa. A jonkunverran kiukutteli mut siihen suhtauduttiin parilla tomeralla puhuttelulla eikä siitä sen suurempaa harmia ollut. Ensi kerralla lähetään kuiteskin M:n kans kahestaan, HAH.

M otti tietysti taas vissiin neljä tuhatta kuvaa niin mie ryöstän niit jonkun verran ja poikkean  tavoistani ja sylttään tähän kun ei miun pääs mikään oikein oo jääny kohilleen. Paikat vielä muistaa mut tapahtumat ja ajat heittelee. Mie taijan heitellä noita miun  pillereitä vähän vähemmäks. Aion sanoo Kiveläs jot nyt saapi myrkyt vähentyy. Mittää järkee tämmöses oo kun ei mittää muista.

En mie nyt kehtaa kirjotella enempiä kun tää kone taas tökkerehtii jonkun päivityksen alla. Jäätelöäkin pitäs tehä. Ostettiin eilen mansseja pari laatikkoo ja siitä nappasin osan jädeen. Teen taas sillä Hugh Fearnsey-whittingsallin (olikohan oikein) reseptillä vaikkei tästä maasta double creamia saakkaan. Tavallista kuoharia vaan.
On tää köyhä maa.