Tyhjää

Eipä ole ollut kahteen päivään mitään sanottavaa. Katellaan sit ens vuonna uudestaan paremmalla menestyksellä. Jos vaikka tulis jotain juttua ja reseptiä.
Eihän aina tartte olla hyvä?

Kiel vaihtuu ja Muikku o hyvä

Eilisnä päivän olkii taase semmoist ilimaa jot teksti ol jottai outoo möngerryst. Kukkaa oikee immeine ymmärrä. Korjataa tilanne, samal korjataa resettitilanne ku sitäkää ei siin hötäkäs tult mukkaa. Vua täspä tulloo, lohiseljjanka miu tappaa:
Sit kaik mitat o iha ite säävettävis sen mukkaa mist tykkee, siit tää onkii varsi mainio zuppa. Jottai perusaineit siin on.

• punajuuri 
• porkkana 
• peruna (kiinteä)
• purjosipuli 
• sipuli
• valkosipuli
• hapankurkku 
• sitruuna 
• kala 
• laakerinlehti 
• valko- ja mustapippuri 
• tilli 
• tomaattipyre
• kalafondi / -liemi
• suola 

1. suikaloi kuoritut juurekset noin samankokoisiksi, silppua sipulit.
2. freesaa em. aineksia + mausteita ja pyrettä öljyssä, lisää freesauksen lopuksi kattilaan vettä niin, että ainekset peittyvät.
3. lisää kalalientä ja suolaa välillä maistaen. Anna kiehua noin 30 min, tarkista juureksista kypsyys.
4. kun juurekset ovat kypsiä lisää pienehköksi pilkotut kurkut ja paloiteltu kala. Purista sitruunaa niin, että keitosta tulee hapahko ja lisää reilusti tilliä. Tillin maku on oltava vahva.

Kuten sanottu keittoa voi soveltaa halujensa mukaan, kunhan se on kalasta, juureksista tehty hapahko tillin makuinen soppa.
Tarjoillaan smetanan ja sen hyvän ruisleivän kera. Varaa leipää tarpeeksi!

Nonnii, siihehä se soppa asettuhhii vähä erpaikale ku aikasemmi va hätäkö tällä. Ei näist miu keitoksist kannata nii tarkkaa lukkuu pittää.

Mites muute? Sain jopa käytyy kaupungil M:n kans ko ois pitänt hakkee vyötärö korkune huonekuus Tokmanni kukkaosastolt. Pit olla allamyynnis, va ei olt. Kuulukii huonekasviloihi joit ei olt alennettu. M:ää tais vähä kismittee koko homma, ainai semmost puhinoo pit. Nii ja käytiihä myö vaihettamas miu joululahja tikkur vähä isompaa kokkoo. Ei ennee XL nykässy miu piäle. Ei hää kyl olt ku hartioist ja hihoist vähä snafti.
Herkust otettii herkkuloi, livekallaa ynnä ankanrintoi. Nam. Livekalast pottusalaati tyyppin jutska ja ankoist normi paistetut rinnat sienirisotolla ynnä madeirakastikkeella. Ja mie tietty ihellein konjamiiniryhveleit. Nam hyökii.
M otti siit eilisest sopast semmose annoskuva mut ryökäle ei oo laittan sitä plokkiisa. Oisi tällänt tähä linkin. Mie ku en niit kuvvii tähä halluu (?) paljo laitel. Miust ne kuvalliset o semmosii ku kuvakirjoi kahtos. Mie tykkeen ihe enemmä tämmösist kirjailuist. Johtuu tietty siitkii ku mie e kamera kans pal heilu missää, ku ei sitä kameroo ees oo.
Mie tykkäile semmosist plokeist mitä miul o siel listallain niinku Muikku ja Bipo päässä...
Muikku vasite o hyvä.

Ps.

Nyt tulloo se kuvalinkki tähä ja justiisa. Huomoo tään julukasuoikeuvet. Miu puolest saisit ottoo tuon herkullise sopa kuva käyttöös va tämä Kallionotko halluu (?), et kysäset luva. Kyl se sen antaa vissii. Ei hää nii paha ryökäle oo.

Sama

Panem et lithium?

Mitä kummaa kuuluu laatikoille ? Laatikot ja kinkku on syöty ja suorastaan ihmetellään, että mitähän nyt. Ei muuta mun katse jääkaappiin niin johan sieltä löytyi tarpeita. Porkkanoita, perunoita, punajuurta ja kalalientä. Arvatkaa mitä tulee? Seljankaa, kunhan M käy kaupungilta kalaa ja muita pikkutarvikkeita soppaan. Tietysti leipää tarvitaan Hongistolta oheen. Oliskohan tässä oikea välipäiväin herkku. Eipi ookkaan vaan se on tietysti lipeäkala joka tehdään haaleaksi perunasalaatiksi. Toisikohan M livekalaa kaupungilta. Oli kyllä pikkusen äreä kun en suostunut varaamaan aikaa hänen suosikkilääkäriltä Kivelästä.
Kivelään jouduin soittamaan reseptien epäselvyyksien vuoksi. Hiukkasen kangertelee tämä EResepti homma kun ei itse heti näe mitä on määrätty vaan pitää kotona tai apteekissa tarkastaa määrätyt lääkkeet. Tällä kertaa jäi yksi lääke määräämättä ja yhtä tuli liian vähän.

Mikähän kumma tässäkin on, että tämä kieli asettui nyt tähän malliin, lähelle kirjakieltä. Onkohan yöllä tapahtunut joku outo vinksahdus päässä. Ei kyllä olisi ensimmäinen kerta. Ainakin unet on ollut viimeaikoina sen verran omituisia, että vinksvonks on voinut tapahtua.
Yhtenä yöna sahasin kaatokoloa M:n jalkaan moottorisahalla ja viime yönäkin oli taas saha kädessä ja puuta kaatui ihan oudoista paikoista. Taitaa johtua huonosta omasta tunnosta kun en saanut syksyllä kaadettua Hepikseltä kenallaan olevia puita nurin. Ilmoissakin oli kyllä vikaa kun joka toinen päivä satoi vettä niin en viitsinyt lähteä mökille.

Hoh, loppupäivä menikin lohiseljankaa keittäessä ja sen jälkeen elokuvan merkeissä. M oli valinnut kirjastosta ihan kivan jännärin The Debt. Loppuilta menikin pleikkarilla ajellessa. Opettelin rakentelemaan radankin. Ennen soppaa ja leffaa olo oli masentuneen tuntuinen mutta resepti tuntui auttavan. Ennen aikaan tätä kutsuttiin nimellä "Panem et circenses", leipää ja sirkushuveja jolla kansa pidettiin tyytyväisenä.
Olikohan siinä leivässä paljonkin litiumia?

Myrkkyä ja sokeria

Joha se sitte myrky lykkäs. Tääl onkii kolome astet lämmint ja justiisa ol melekee kymmene pakkast. Ja tietenkää maltilline siipi ei suanu jiävytettyy pennuile ja muillekkaa jiäkenttee. On ne aika maltillissii noie hommiisa kans. Kuulema mukkaa hommanneet jonniimoise peräkärri rakvaattori perrää jol se homma käyp ku luomise työ.
No nythä sit hommoo ei tarvihekkaa tehä, siästyy monelta vaivalt, ei jiävytyst, ei lumeluontii, ei pukukopi raijaamist, ei uuellee jiävyttämist. Ol kuulemma viel semmoin tiili jot konnat oiskii hoitant osa puuhist. Mut ei jiäkenttee. Ku sit maaliskuus ku luisteluaikaa o tasa yks ilta.
Voe noeta riettaita.

No sitte o toine myrkky. Mehtähallitus nimittäin o hakant, ommoo mehteesä tietyst, Teijost just silt alueelt mihi suunnitellaa kansallispuistoo. Sehä antaaki hyvä kuva siit minkämoine iteolokia tääl Suomes vallihtee mehtee kohtaa. Kansallispuistos sitä on ketterä esitellä valtio omistamil mail, jot tällee myö sit pietää mei luonnost hyyää huolt. O hyvä patikkamiehe kulukia ja saap siin viel lisä kuntoiluu ku hyppelehtii ajokonnee urrain yli.
Tosi eihä se mehtä ennää mikkää luonnotillain oltkaa jos siel artikkeli mukkaa kovast miiluhautoi löytyy. Sielhä ne puut o miiluttu enklanttilaissii tahikka ruotsalaissii laivoii tervaks. Tasasta mehteehä siit o syntyn. Ja vasite ku ne o uuellee käsitelty jot niis nyt o tehty ensharvennus.
Voip kyl ajatella oiskoha tuo harvennukse tekemättä jättämine aiheuttanu valtio kassaa minkälaise love. Oisko yhtä iso ku Reika lainat. Ei vissii.
Ja tämmöst jäläkee tää samain virma elikkäs valtio uitttopuulaaki tek sitte pohjosempan Suomussalamela. Saakel, oiskoha sinne Raatteetiel jäänt joku vartiomies unohuksii ni vois männä vähä kopsauttammaa moisia savottaherroja vaikka pystykorva peräl ohtimoo. Loppus se tulevii kansallispuistoije rissoomine pilale.

Että sitte sapettaa nuo yllämainitut hommat. Tähä hollii otan jottai suuta makkeempata, Mette Blomsterbergin nimittäin. Voe tokkiisa ku hää o ihana, iha on kui Nigella ja Kirstie. Mette se onkii oikia sokurleipur, joka onkii jo sinällää joka poja mielee. Mut hää, hää o esmerkillisest pest hampaasa töije jäläkee ja tietyst muullonnii ku on nii kiiltävä valakoset. On kyl muutenkii aika epel.
Äskö kahottii häne ohjelmaasa Sokurleipuri herkut, kyl tekkii sit maukkaa näköse riisjäläkkäri, nii et oksa pois.
Typerä YLEhä se ei tietyst netissää älyvä näitä näyttee, sehä ois oltkii liikoo vuajittu, et jottai tolokullista. Samat uutiset kymmenee kertaa viielä kielelä ja viel huitomal kyl näytettää. Aika paska laitos, muuttuu vielä maksullisekskii.
Vaa annaha olla, Mettee piäset kahtelemmaa täst DR:n linkistä. Tanskalaiset on kyl paljosti joviaalimpaa porukkoo ku tiälä ollaa, tässäkii suhteesa eikä vainen siinä errää kasvi  käyttöjutus. Siit ei enempätä ku amerikkalaiset suattaavat kuapata tään miu jatustelu ja laittoo siiaiein kehhii. No mie kyl piäse toistusaineistost erroo mut Hamina kaupunk ja kommeet Maria os.Vehkalahe ja Johannekse os. Hamina kirkot ynnä Reservinupssierkoulu männööt säpäleiks ku miu kaverit sen pökälee sinne osottaat. On muutes erikoissii tuo Hamina puole seurainkunnat noije kirko nimmiisä kans, vaihteloot ko akat vuatteitaa.
Sit tul viel toine Mete ohjelma, hääko näjetse o tuuttera immeine töillesä.
Täs kohtoo myö sannailtii M:n kans Mete vaateparsist ja ihme ynnä kumma oltiikii sammaa mielt. M ehotti jot Metel o samat vaatteet ja häne pitäs ne vaihtaa ni miu mielest hää o just oikees, pitäskii vaihettaa ne siin ohjelmaa tehessää niinko se helekkari kotkotin Kortonikkii jossai tek akkai "iloks". Oisha se soma kahtoo ku hää näppäräst kakkutaikinata vatkata hurruuttas, tietyst ilima konetta ja liivijä.
Kyllä nahkahousuja ei aina tarvita.

Automaattivaihteet ja kriisi

Ähkyttää, tai ainaki eile ähkytti. Oikei kunno kinkkuturvotus, joka alako jo tietyst aatton. Ja lissee pit öile mättee. Oha se immein pöljä, ainakii mie. Ei sitte minkäännäköst rehhuu olt pöyäs jos ei laatikoi ja purkkihernei laseta siihe kastii. Eikä niit kyl laseta, on tujua ruokoo tämä joulusapuska.
Siihe ku piäle viel mättää kaikemaalima suklaatit ja muut karamellit ynnä kahvit torttuinee ja piparkakkuloinee ni ähky tulloo.

Kyl mie kummissii oli olt kiltti ku sain nii hyvvii lahjoi ja runsaast. Ol villapaitoo, -sukkoo, yöpaitoo mut ei housui (?), hirmu hyvvii oikeit pelkialaisii suklaaryhveleit. Kassinki sain, siin lukkoo jot Sex Pistols, miu mielikki pänteja nuoruusvuosilta. Sit mie sai uuet parra-ajovermeet, semmose tärisevä höylä jos o samas rajjauskone.

Vissii A sai kuitennii miunkii mielest tos hyä lahja, Pleikkarrii rati ja sit kilipa-ajopeli. Ai, et ko miul onkii tääl aikoo harjotel kons hää koulus o ni mie höntsäytä hänet ja viel häne kaveriinski. Siit yhest VPK kaverist en kyl tiiä ku häähä se tuntuu olova varsiin rekkamies.
M intautu kans kilipa-ajjoo kans, iha hyäst hää raklattel etiäppäi. Pikkuse ol sitä vikkoo mitä kaikil naisil oon havaint, et ajellaa vähä vääräl vaihteel. Hurruutettaa nelosel sillo ku pitäs olla kakkoin tai sitte just toisi päin. Mut hyäst se män niinnii. Automaatil paremmi kuitessii nää vaihehommat hoitu. Se o sit vissii mellekkii laitettava semmone piili jonka perssiissä on iso A. Nii Kaakattime jäläkee ku soppar loppuu kevväälä. Oisko se AMG sielt Saksa pojilt?
Annaha olla sitte ku myö oikei M:n kans alettiinkii kilipasil. Hää ajokii mahottoma hyäst nii pitkää ku mie sanoi jot nythä tuo hyväst männöö. Se ollii sitte se kilipur seinäs alta aikayksikö ja mahti noitumin miul jot oo hilijoo. Täähä se onkii tää toine naiste hyä puol, rappeet hermot nii pitkää kons joku jottai sannoo. Mut kilipahenkine hää o. Hame korvis olohuonee pöyä ääres, vähäseltää huvittavvaa, etennii ku sannoo jot niskattii o kippeet hänest.
Nii, A onkii ollu yläkerra isännä kans lehvas ni sillähä myö saatiikii ajel tääl iha mite sattuu. Oiskoha pitänt oikee keventää vähä varusteit sillee kilpurimallii jot nahkapukineis ois ajant niinku ennesaikaa tekkiit. Nykysihä niil o nomeksit ja mitkä lie kyöräteksit. Oisha se M olt aika soma nahkapuvus Pleikkari äärel.

Öile tul kaks ohjelmoo telekkarist jotka sai meijät riisi partaal. Ensi tul Kortoni, joka taas ol nii hermostunt, et hyppyyttel ihteesä ylös-alas essiintyissää. Ei huutant kellee ku ol yksinnää kyökis, vähä näytti silt jot hää karjahtaa itellee sillee sieväst vuk.....vuk....vuk. Silleest just ko koira hissuksee haukahtellee. Jottai se sitte viel konahtel sillee excellent ain ku jottai valamista mukamas tul aikaseks. Hoijaa. M sano, et Kortonil käetkii ilmehtii jalakapallopellaajaa. Mänttikuulamies kyökis?!? Ja toine hyväkäs Pekhami viel. Ihanaa jos hyö alottaat sen ruokala pitämise ja tulloo joku ohjelma siit. Arvatkee kuka sano, tiiättehä työ sanomattai.
No sit tulkii toloku ohjelma, Nigella kyökis. Seku alako ni M pomppassii sohvalt ja sano, et taitaa tulla ero ku sie tuota Nigellaa vaa kahtelet. Sinnehä se M poukkas ihteisä sänkykammarrii oma läppäriisä kans "elokuvvaa" kahtelemmaa. Mie kyl eppäile, et siel kahottii potkupalli pelluuta. Ainai hää männessää jottai Tottenhamist mutis. Onkoha sielkii joku kylymäkkö?
No kahteleha mie tietyst ku o mitä kahtoa, muutaki ku äijän ketaleije kirroiluva ja pomppimist hikpäissää kyökis. Ja Nigellal o hyät resetit ja muutaki hyyää näkkyy ohjelmasa. Sit hää o siisti luontone, nyttii tek lapsile näie herkkuspakettija, tosi miule aika ouvosta aineesta nimeltään Marmite. En häntä oo syönt enkä taija syyäkkää. Ei miunkaa tarvia kaikkee suuhuin tunkia jos ei pakko. Eikä siun.
Ei myö mätetä joutavii suuhu.

Pyhän silakkkakombinaatio sukkinesa

Tänää onki sev verta iso pyhäpäevä jot plokia ei just paljo kirutella. Ainakaa ei oteta kantoo mihinkää maallissii onkelmii ku nehä o vaa maallissii ja tää pyhä o sev verta taivaalline. Tällee pakanakkii kunnioittaapi kunno uskovaissii jotka verosa maksaa.

Ruoka resettii ei tuu myöskää. Tulo vain maininta jot laatikot onnistu oikei hyäst, kiitos M:lle. Punajuurloota ol vasite hyyää, sitä voip tehä muullonnii ku Joulun. Valio resettil tehtii, löytyy höi nettisivuiltaa.
Kinku paisto ol tuassiisa semmoin vähä hermoja riistävä kokemus. Altajuntaa o iskostunu kinku paistoajaks joku 1,5 h + 1 h / kg tai jotaki siihe suunta. Meil ol 4,5 kg palane ilima luuta. Laskelmie mukkaa aika ois olt jotakuinnii 6 tuntii. Eikä ollu, mie ähkyti sitä melekei 14 tuntii kons mittar rupes laulammaa.
Ihme kinkkui Reinist myyvät, mut erinommaisii, yhtää ei olt kuiva, ei alakuunkaa. Oikee hyä.
Soosinkii pyöräyti iha ilima Herku Temi Klaseva. Tul hyä, laitoi vaa vahvaa sinappii ja matteiraa, nii ja tietyst lient ja rasvoo.
Oiskoha täs omakehhuu riittäväst. Ei olt, valakosipulsilakoist tul varsi hyvvii, poika mätti niitä kinku pääl. Sano, et tää makukompinaatio pittää julukasta kaikele kansale. No nythä se o siel Haminas, meleko varmas talles jos vaa ei pökäle taivaalt satu sinne.

Näilt osi oltii kilttilöi vähä köik, ei pahemmi riielty, tavallista arkimurinaa vaa. Lapsel ol raitis Joulu ja vanhemmil kans.
Sukat laita, ulos en mää.

Neroutta, tuhlaamista ja Patis

Jesh, öile tul ihmeteltyy sitä soussi vite kokkaamist. Nyt kyl näyttääp silt jot mei kinkku taitaa tul sil viisii. O nimittäi olt jo 12 tuntii uunis eikä oo ku 4,5 kilo kikkare. Tosi lämpö o alhaine sillee 110 - 125 astetta. Paisto hommeli tapahtuup Reini liha ohjeil ku hyö se kinku miul möikii. Tällee siin o käynt aikasemminkii mut hyvvee o tult. Jot pitäskö miu perruu vähä puhheitain. Ei pitäs ku se soussiliha on mukama hyvvee jo kylymänäkkii ja se ei kyl kinkul sovi, ei ollenkaa.

Lahjoiki tul vähä pakkailtuu, siin hommas mie oonkii varsinaine nero. Miu ja lahjapaperi väline suhe o olt ain vähä sillee riittisel tasol. Ei meinoo paper asettuu ei sit millää tai sitte ne teipit tarttuu sormii. Naruja mie en ennää ees yritä viritel, siit mittää tuu, varsinkaa ku käis o tää aikasemmi mainittu pinne.
Miust koko pakkailu o vähä semmost höpöhommoo ku kaik tietää kummissii kelt mikä paketti o ja ne paperit revitää sit het pois ja nakataa roskii. Pahimmas tappaukses paperit mänö ylleisjätteisii. Joka tappaukses hyvi vähis o se porukka joka kerräilee ne taltee seuraaval Joulul. Ounaileet tietyst seuraavoo mualimaloppuu jot millää ei ookkaa mittää vällii. Silviist hyö miettiit.
Oha se kyl aika höpöläist tää lahjoi hankkimin, niithä vois antoo pisi vuotta. Miekii ain sillo tällö muutama karraati timanki korvakorut ja ruppiinise rintarossi M:lle. Pojal paukkasisi pleikkapellii ja mikroautoo sun muuta moppoo. Ihellein tietyst jottai pient vaik semmoin AMG farmari Mese mitä kahtelin jo silimät kiiluin Saksalaisest autoliikkeest. Ol vähä ajettu ja halapa, Kaakattime hinnal ois saant. Toisen vaihtoehtonha ois tietyst mei Volvo viemin Mattias Vöcksil Ruotsii vähä laitettavaks. Hää se onkii laitelt yhe farmar Ama siihe kuntoo jot sil jättää jonniillaise Verrari kahtelemaa takavalloi. Näppärä kaveri näppilöistää.

Loppu nää lahjarallattelut, palataa oikeesee asjaa. Taantummaa. Mikä ihmee taantuma se semmoin o mis ihmise ostaat enempi ku enne. Ei miu vähäl laskuopil kyl käy järkee. Sannoot jot Joulukaupas o siirrytty luksuksest vähä niinku vaatimattomampaa tavaraa, mut isompaa määrää. Ei helekkari, yhtälö o mahoto. Mie laita tähä oikei matemaattisen kaavan tään assiin:

X = X+3, ei ole tosi. Vaan X+3 > X

Tuolt se tilanne miust näyttää, näi äkkiseltää katottun. Voiha se ekonomist kiäntee tämännii asja jollai paremmal taval. Iha sama ku Reika lainois. Hyvvii takasimaksajjii ovat, jos halluut, joutaat ja kehtaat muute vaa. 

Täs oon kyl niije kannal ketkä sannoo jot vakkuuveks otetaannii joku suar, vaikka nyt Rohtos tai mikä se o Lepsos. Suapi sit siel köllötel kylä ukot ja akat mahasa vierel vähä niinku kotrannas.

Pirkale, viel o kiukuteltava Linkola Pena kans täst maalima menost ku kukkaa ei sit millää uso jot tää männöö persiellee ku jatkosota. Katoha nyt tästä mite järe kans ajatellaa siit kehityksest mitä  pietää hyvänä asjana. O vähäseltää toise lain ajatelma.

No pittäähä sitä kuiteskii jottai hyvvää Joulust sannoo, ihmisil o vappaat ja viettäät aikoo toistesa kans mikäl eivät oo tolokuttomas humalas, pelloo tietokonepellii, kaho elokuvvoo iheksee tai muute vua rapaja keskennää.

Sit o kyl niit joillei oo kettää, osal heist onkii suru puseros kons ei oo yhtää kettää vaik toisil o kaik. Ei semmone oo kivvaa, ei ollenkaa. Miekii oon viettän yhe Joulu sillee, et ei olt siippaa enkä olt koton. Mut meil olkii kaveriin kans semmoset Joulupilleet ja sit mie oli viel Joulupäivä töis, laival vahis. Ei kyl olt mukava päivä ei. Sitä en kyl sano miks, mie en oo mikkää avvoin kirja. Tapanin humputtelu jatku ja tais männä vähä väl päiviiki kons ol vappaat siit päivystyksest. Tais siin Tapanin löytyy jottai seuralaistkii sitte, en oo avvoin kirja.

Ai et resepti, mie annankii kaikil yksinäisil hyä resepti.
Anna ihelleis lahja, sie suat site semmose lahja ku halluut. Tulo just semmoin partapalsami mikä o hyä, semmoset kalsonkit mitkä mahtuu, tissiliivit mitkä ei purista mut kohottaa somast ja oikeeta värrii, siihe parempaa leninkii.
Käy ulukon syömäs, syö mitä huvittaa, kyl sie oot niit laatikoit ja kinkkui jo syönt ikkääs nähe iha riittämmii. Tilloo pihvi, kalaruokoo, kasvista, kiinalaista, mää Mäkkärii tai Apsile jos silt tuntuu. Iha mitä ihe halluut, ei sinnuu siit kukkaa soimoo ja soimoo ni o kyl aika hölömö ja siit ei kannata piitata.

Mää johonki laulu- ja tanssiravintollaa, istu puartiskil, vilikuttele vähä tonttumyssyl jos on, jos ei ni silimät käy. Elä örvellä. Mää rohkeest tanssimmaa, eläkä helekkarissa hai siä ruminta ollenkaa.
Voipiha sitä pöytäänni istahtoo varsinnii jos toine yksi kans, mihinkää laumoihi kannata ihteesä tunkee, pittäät outon ja puhhuut keskenää kummiskii.
Mie tietyst pysty antammaa ylleispätevee ohjet näist kapakkiloist muile paikkakunnile va Helsinkis o seuraavii. Tiiä heijänkää hyvvyyttä ku en oo pitkää aikaa käynt.

Kaho kippola netist, mie oisi suositelt Hamlettii va ku sitä ei ennää oo. Vua Patiksist o Helsingis Erottaja joka ehtoo auk ja ite Patis kans joka ehtoo ja jopa päiväl. Täs o linkki höi sivuil Karaoke.

Suattaa olla jot teit sitte onkii ens Joulun vaik kolome.

Eikä oo yksinäist.

Se Kortoni paremp puol ja taikasauvaki

Joha se öiline teksti muuttuki ajankohtaseks. Tul kiruteltuu siit avvoimest kirjast jost mie sanoi jot semmost immeist ookkaa jot vois lukkee ko avvoint kirjoo.
Va nyttenpä joku hyväkäs, Kimmo Oksane, kiruttiki Hesaris jot Saarikoske Penaa voip lukija ku avvointa kirjoo. Tämä Oksain se muutes assuu tiäl Gulagis kans.
Mie en oo sammaa mieltä. Mie oon sitä mielt, et kukkaa ei oo iha nii avvoi ku sit luulis. Piste.

Miul ol jo täs kirutukses pitemmästkii kirja asiata va se sai nyt jiähä jonnei tulevaisuutee ku tulkii töllöst uus Kortonki ohjelma jos hää laittaa Ritannia kippolat järestyksee. Täl kertoo taitaaki olla iha asjaluoka ruokalat, tännää ol toisel oikee Miseliini täht. Italjalaissii molemmat.
Huvittavint kyl ohjelmas ol M:n käyttäytymin. Hää ku oikei innostu ihekkii esittelemmää mite Kortoni pullistel ihtiää. Tsäk, tsuk, tsiuh. Ja Kortoni ol värjänt hiuksesa va M ties jot ei oo. Vaikka iha selevästi ol. Tais olla viel sinise piilolinssitki, eikä M uskont sitäkää. Oottel vaa kovast sitä ku Pekhami ja Kortoni avvaat yhteise puarhuonee ja ruppeet siel häsleemää.
Voip olla, et Pekhami ei pitki kestä Kortoni komennos ku ruppee se Vuk, Vuk VUK,VUK epistola raikamaa kyöki puolel. Pekhami o siel patatiskis ku ressukka ei muuta ossoo ja tuski sittää.
Tännäähä se K olkii iha rauhallisest, oisko vetässy oikee tuelt Temestoo tai jottai muuta pimpampomia. Yhtää ei hihkunt sitä V sannaa. Vähä vaa neuvo ja sillee mukavast arvostel toisii kokkija ja tarikoit sun muit hovija. Tarikat enimmät sapiskat saitkii, kyökkiherrat osas hommaisa vaik keitteliit tammukat kylymäs vees semmosel sous vite systeemil. En mie kyl oikee uso jot kalast hyä sillee tulo, kalal pittää olla rapsakka lämpö, voit ja nopiahko paisto.
Toise kapaki kokki ol kyl nii murhahimose näköin sisiljaano jot mie en siihe köksää sit kyl ois mänt ollenkaa. Toises kapakis ol taas kokit just piässeet lastetarhast, va sen tähe kuitennii napanneet Miseliinilt.
Hyvännäkösii ruokii olliit kehittänneet kumpainennii.
Oikei mukava oloin ohjelma ol vaik ollii niit pahast kirroomiain kilipailui. Täs ei olt ollenkaa semmost älytönt kohkaamist.

No nythä sielt tullooki tämä juopompi kaver telekkarist, tämä Pourtaini Anttu. Se jäpikkä ei kyl justiisa ruokii tie eikä hää kyl näytä syövänkää. Hyvä vasikka ellää juomalkii niinku tää Anttu. Mukavat jutut, tuntuup iha kotmaisilt. Ensi juuaa viinoo sit männää kapakkaa sit nakkiputkal ja sit juuaa vähä lissää. Tää ei vaa tunnu siel putkal saava nennääsä niinku Suomes usseesti käy. Nakkarila saattaapi saaja nennääsä vaik ois yksinääki, kompastuu johonnii. Niinku nakkipaperii vaik.
Jaa nii, eihä Suomeskaa nakkaril syyä iltapaloi. Mäkkäril sitä pittää piästä vähintää, tai sitte Apsile niinku pojat Kotkas ain halusiit. Keskel yöt syömää lehtpihvii ranskalaisil. Kummallist, pit miu kans kerra kokkeil ja entist kummallisemmal se tuntu. Vaik laival kuitenkii yöpaloiks apinakeuhkoi mättäny mies.

Mikäs nyt reseptiks. Apinakeuhko keskel yötä keskel ei mittää merel. Ei käy. Eläkä helekkarissa ruppee niilä sous vite kotkotuksila hyvvii aineitas pillaamaa. Ei meinoo tulla minkää veroin reseti mielee paitsi yks kokkeilu mitä tien nyt Joulun.
Puolukkavaahto:

• kylmää rasvatonta maitoa
• survottua puolukkaa
• sokeria

Maito ja puolukka laitetaan sauvasekoittimen kulhoon, siihen korkeaan ja kapeaan. Sekoitetaan niin, että vaahto alkaa muodostua ja maustetaan sokerilla. Huomioitavaa on, että maito on oltava kylmää eikä vaahto säily kauan vaahtona. Tee vaahto vasta sitten kun aiot tarjoilla sitä.

Tästä o melekose pitkä aika ku oon tätä viimeks lappanu kituusiin, se ol sillo ku ukinmummo osti Pamixi josta esittelystä. Oikee taikasauva, nykysi maksaa melekee puoltoistsattaa ekkeroossii.
On taikasauvalla hintoo

Kätevä Kirstie tul kehhii, Nigella yllätti mukaval taval ja taulu o seinäl

Kah koiroo. Miul käviki öile semmoin juttu taase jot niit tekstilöi tul kaks. No toineha olkii kyl vaa semmoin kuvalline ilimasu. Ni oon luvant jot ei kuvvii vua vängälä noita näyttää tulova, ettähä työ suutaha siit ja vaiha lokkii johonnii toisee. Lukekee minnuu, lukekee ku avvointa kirjoo. Semmoinha mie täs yritä olla.
Nii mikä ihmee avonain kirja, ihmises mittää avvointa oo. Kaik o jollai omala vängällää sulukeutunneit. Mie en kerro mittää, sie et kerro jottai.
Mitähä tuokii tarkotti, huh, kyl sitä ihmine o välil aika pihal.

Ei mittää hättää ystävät kalliit, miut kutsuttii pipruhommii tuon kyöki puolel. Siinhä sitte kävi silleest tietyst jotta mie näppini poltin pellirreunaa. Vähä samalviisii ku Piätalo Herkko kahvipannusa sankaa.

Ärreetä puuhoo meilä molemmila, Herkola helepotuksena, et ol Kalle kel sai kirota ja mesota.
Mie se ollenkaa kehant mei M:lle ruveta sillee, ois viel piparhommat jiäneet omiksesa. Joo resettihä niihi kakkuloihi ollii julukastu ja voin kehasta jot hyvvii tulliit tuas kerra. Mut elekee herra nimessä paljastaka sitä ukinmummole, jos vaikka suuttuu.
Ukinmummo se olkii ollu hyäl tuulel ku laitto A:lle vaikka kui paljo lahjarahhaa ja meil kinkuostoo jonnii verra kans. Mie kyl ku kahteli sit tililt sitä miäree ni aattelin jot hää luuloo meijä syövä koko sia omena suus.
Sano kaike olevankii mukaval mallil sielpäi, ukkiha se olkii käynt syrjällee jo. Vissii kaheksalta iltasaika jäläkee niinku melekei ain.

No miehä se käinkii vähä täs syrjäsilimäl toljottammaa töllöö ku sielt tul elukka- ja muu luonto-ohjelma jot M kahtel. Vaa annaha olla ja uskoha ihmettä kons M viäntikii rammari toisel kanaval ni sielt tul semmone ohjelma ku Kirstien värkkäilyt. Hää taitaap olla semmoin ylleiskone oikee ainkii häne nettisivujesa perusteel. Hää ku o semmoin sopiva jo ulukomuovoltaa ni mie lissäänki linkkilistallein. Hyö tekkiit semmossii jouluhalakoja, vähä kun kiäretorttui mut paljo enemmä koristeltui ku pelkäl sokeril, nii ku tääl tehhää tortul.
Oikialta nimeltää se epeli onkii Yule log ja miehä pärräytä tähä yhe reseptinnii iha linkkin vaa. Ette kyl sit millää arvaa kene resetti tää o, on ku onkii Nigella, voi ku ihanaa, hää ossaa täänkii tehä. Mie en sit kyl jaksa olla ihmettelemät kui Nigella o ain nii söpö eli cute ja cuddly niinku englantilaise sannoo. Miu tekkee tähä miel laittaa joku kiva laulu oikee molemmil tytöil. Tiijä sit ymmärtäät hyö täst mittää mut täähä o perintein Joulune ralli. M vissii tuos pöyä toisel pyörittellee somia silimiää.

Ain kannattee hyväksyy näppäräkätise tytöt kehhii, mei M:kii ossoo vaikka mitä. Nyttekii hää naulata napsuttellee taulua seinä suuntaa. Laskutoimitukses meinas ottoo tiukil jot paljoko o 34,5 senttii jaettun kahela. Mie vähä jeleppasi ni suahaa sus seinäle ex-rouva vanha ruusutaulu tilal.
Ei siin vanhaskaa sen kummempoo vikkoo oo mut joha hännee o kyllästynt, miekii.
Vaihettaaha ne taului paremmiskii kalleriois ja nyttehä M sai leikkii semmoist kurraattorrii. Mikä lienoöö sit semmoin ollenkaa.

Resetti tul, uus tyttö kehis, mussiikkii tul siinä.
Ei valamiis maalimas enemmält.

Ps.

Tulloo tuassiisa tämmöne post skriptumi ku M tykkäskii täst Poguesi ja Kirsty MacColli yhteislaulust. Hää onkii mukava viisu.

Saunas ja Sus scrofa domestica

No nyt tul tuassiisa se paikka ku pittää tällätä tähä semmone valokuva. Onkii oikee potretti ja tietyst miust ihestäin. Eihä niit toisist otettui kuvvii oikei vissii saiskaa julukasta, ainakaa ilima luppii. Ja kons mie en oo tottunt lupia kyselemmää ni näi se sit männöö. Kuvaha o tietyst otettu saunas mis o muka kaik suomalaise syntynt. Mie en ainakaa, vua iha rehellisest Savonlinna keskussairaalas, va ehä mie kyl sitä muista. Jos lieneet huijannu, siel Kalmistontiel saunas ja pesseet ruumiipesuveel mitä mei saunas ain käytettii. Ilimankos miul onkii hyä iho. Mittää vinnii ja näppylää olt. No se kuva sit tuloki täs.

Mie ja lämmityspuu

Kiuvvas

Häps kukkuu, mie huijasi teit, mie laitoinki kaks pönttöö allekkai. Toine oon mie, toine kiuvas, aika jyhkeitä epeleitä kumpainenkii. Mie tietyst tarkota lämmityspuuta ja kiuvasta. Näkkööhä tuon minkälaine riuku mie oon, paitsi maha kohalt. Ei oo ruuast olt pula.

Tähä juttuu se pittääki laittoo joku pula-aja ruoka. Siit kämppä-emännä käskirjast ei taija nyt täl kertoo kehata kahtoo. Intterneettihä se pitäs senkii sannoo. Ja sannooha se, jos ei ois sanont ni arvatkeepa vua minkä oisi Haminaa ja Piiluaksoo tilant. Sen ihtesä justiin nii. Va ku löyty ni hyä silviisii. Ja o viel ajakohtain.

Omenapiirakka, elä hättäile, lue loppuu ast ni niät mite se o ajakohtain.

Eli piirakka:

• 200 g keitettyjä perunoita
• 4 tl etikkaa
• 1/2 tl suolaa
• 2 tl leivinjauhetta tai 1 tl soodaa
• jauhoja
• omenasosetta tai omenaviipaleita

Perunat hienonnetaan ja muut aineet sekoitetaan joukkoon (kuivat ensin keskenään), jauhoja tulee sen verran, että taikinan voi kaulita levyksi. Ohut taikinalevy levitetään rasvatulle pannulle tai pellille, voitelemiseen käytetään rasvaisia papereita. Päälle sose tai omenaviipaleet. Päälle voi ripotella kanelia, paistetaan vaalean ruskeaksi.

Taikinasta voi tehdä myös joulutorttuja!!!!

Miepä laitannii tähä linki Marttaliito sivuil, jost tääki resepti o. Siel o muutamaine muuki iha toloku resept sekä viite tähä Marttoi kirjasee numero 22. Hää onkii kämppäemännä lisäks semmoin joka kyöki aapine jot ei mittää vällii. Ja löysin ku löysinkii paika jost hänet saap tilata, eikä maksa paljoo kahoppa tätä Martanpuoti. Löytyyp paljo muutahhii tavarata

Tuota ku söis ni ei vissii ois iha näi hyväs lihas. Ku porsas.

Cannabis sativa, Clupea harengus membras sekä maalimaloppu

Öile jäikii sit kirutukset kiruttelemat. Nooh ei kai tuost mittää kummempii paineit tarvii ottaa, kyl teil näiskii o iha tarpeeks vissii tavvailemist, kons ei sit sanakirjaakaa oo vaa jouvvutte arvailemmaa meininkit. Ol vähä semmoin väsy ja retkula olo jot pit ottoo niit tarvittavvii namiloita ja sithä mie nukahinkii. Se ol vasite tarkotuskii. Semmoin lepo o toisinaa miu pääl hyvi tarpeellist, ei oikei taho polla pittee toisinaa. Se siitä ja epistollaa.

Mie kirutteli tuos siit tupaki kasvattamisest kehitysmais ja omast kasvatuksest. Mielee tulkii semmoin ajatus, et jos kasvattaskii sitä ihteesä elikkäs hamppuva. Minkähä takkee semmone muka pittää ol rikollist ku sitä kummiskii immeiset lommuuttaat ja kiinnijiätyää suavat iha pienet sakot. Eikä niistä isommistakkaa miäristä sitte ihan tolokuttumaks aikoo linnaan kyörätä. Onkoha tuo aineenakkaa nii vaarallist ko viina ja tupakki. Miul o muotostunt vähä semmoin kuva jot eipä taija ollakkaa. Ei ne hamppuheikit heilu tuol riehumas eikä niil vissii niit keuhkotautijakkaa nii paljo taija tulla. Eiköhä hää ookkii aineen semmost joka laittaap semmosee rauhallissee tillaa, eikä sitä koko aja röyhytä.
Mithä jos sais ihe kasvatella ommaa käyttöö tai sit jos on nii tollo, ettei ossoo ni kävis kaupast ostamas. Valtioha vois nyhtästä siit verotulloi. Tietys alaikkäisile sitä ei annettas ja ne jotka sitä sit antas ni pantas  linnaa sit iha tosissaa.
Täl keinoiha sit loppus tää mankelie ja muijje kuulie rokaamine jos o niit omia piirteitää jota väkvallaks kuhutaan. Jäis niile tietyst se a:n rokaamine mut kons linnahuoneist saatas tillaa ni nää rokarit voitas pittää sillee rapsakast pitempii aikoi, vaikka 30 vuotta noi alakuu. Ruppeis se rokaamise halu vähenemmää.
Tää jutu aihe tul kyl vähä siitäi mielee ku kesäl käytii siel kukkaloistossa Amstertamin M:n kaa. Sielhä olkii semmoin kukkatori mis myytii nii kaikemaalima kasvitaimet jot. Siel ne ol hampu siemenettii lajikkeittai hyllys ja sit ol semmossii starter kittejä, jos ol kaik mitä kasvatukse alakuu tarvitaa.
Sithä siel o tietyst niit kahvihuoneit mis myyää sitä tavaraa valamiin vissii sätkän ja muute irtotavaran. Ei käyty täl kertaa, mie kyl oon nuoren ja hurjan käynt semmoses paikas. Luvallista toimintoo, eikä kukkaa riehunt millää keino. Jos ois alakant ni ois oltkii se nakkikoppijysäykse, mitä se Mikko Leppilampi ei ossoo, paikka.

Mänpäs tää sitte huummeihannoivaks jutuks, pittää vissii vähä rauhottoo ihteesä. Mut nyt ei oteta namija eikä pamija.
Kahotaankos joku hyvä resepti vaik tähä vällii ja sit kirutellaa jottai viel sen perrää. Näi tehhää.
Silakoi o hyä syyä ja tällee Joulun ne onkii pöyäs semmossii jaarlei sen kunku ohel.
Täst valakosipulsilakoi iha ko apajalt:

• 1/2 kg silakkafileitä, tuoreina. Mielummin ei pakastettuja.

Liotusliemi, jossa fileitä liotetaan yön yli

• 5 dl vettä
• 1 dl väkiviinaetikkaa
• 1 rkl sokeria
• 1 rkl suolaa

Liotuksen jälkeen kuivaa fileet ja poista halutetessasi nahka vetämällä. Seuraavaksi kastike johon silakat laitetaan.

• 2 prk smetanaa
• 0,25 dl etikkaa
• 3/4 tl rouhittua mustaa pippuria
• 1/4 tl valkopippuria jauhettuna
• 1 tl suolaa
• 4 - 5 kynttä valkosipulia
• tilliä

Vuorokauve maustumise jäläkee hyö ovattii valamiita ja hyvvii. Ei noist aineist huonoi voi saahakkaa muute ko jos hirvees tisuris ruppee tekemää. Nää o hyvii tietyst kesälläkkii uusii pottuje kans. Ei tarvii männä mittää matjeesia sun muuta appaa ostamaa Saiwatsust.

No vot siin tul tän päivä ricetta. Lupasi viel jonnii aihee. Eiköhä se ookkii se maalimaloppu, ei sitä nyt näyttäny ainakaa tähä hättää tullee. Vua jos sattuu tähä mei pakanai juhla talavipäivä seisaukse tarkempaa aikaa 21.12.2012 kello 1312. En tiijä va sen nyt varsi tiijän jot tännää o ukinmummon syntymäpäivä, täyttää 81 v. Noinkoha tää hakker ois illasta skypes vai pitäskö sil soitel puhelimel. Taitaa ol varmint hoiella tämä yhteyve otto puhelimel, hääkö o ain nii myöhää siel skypes.

Täst seisauksest voiskii jonnii verra kirutel kons mie se vähäpaljo enempi tykkeenki näist luonnollisist tapahtumist. Just niinkos nää seisaukset ja tassaukset. Tietyst kekrikii riiviikkoinee o hyä, hää ei kyl sillee mikkää luonno merkkii perustuva taija olla mut ompaha kummissii. Juhannusha o kans hyä jos sitä älyttäs pittee oikeela paikallaa 24.6. Mut ei, se o pitänt riivata sinne sun tänne. Ihme tyyppejä, samat pöllöt harrastaat näitä ystäväin päivii ja halloviinijä. Minnuu oikee puistattaa tuommoset hapatukset

Kehtaaks tähä viel jottai kirutel enne maalimaloppuu, taija kehata. Kukkaa kerkee lukemaa kummiskaa järe kans.
Näis jutuis tarvitaa järkee.

Dita enne maalimaloppuu meil hommis

Nonnii nyt onkii sit hyvä syy ostoo Iltaleht. Häneskö onkii semmoin artikkel siivouspalaveluist jot ei paremmast vällii. Kyl myö oltas M:n kans ilahtuneit tämmösest siivouksest tällee Joulu al. Miule se ois tämmöne esteettine kokemus ja M:lle varsinaine helepotus imuroinnist. Sit ku siin ois viel tää Dita von Teese  kattisa kans. Hää vois kyl olla nois pukineis kons meil o vähä vetone kämppä. Veosta kiitos Gulagi maltillisele siivele. Tää Minna oiskii kyl hyvä apur Dital ko hänel o nuo siivousvehkeetki jo valamiiks olemas.
Kyl meil ois sit kiva tääl Dita ja Minna kans siivoil, mie autteleisi vähä mööpelie kans ja saattasi kyörätä matotkii pihal, ei sil jottei se höilt onnistuis vaa, et naapurit ei tulis katteellisiks.
Verottajal myö sanottas jot tulukee kahtomaa mitä tiäl o tapahtut, siivottu o nii jot A:n huonekkii o iha järestykses, kaikki puol tuntii sen jäläkee ku hää marssii koulust kottii.
Voisha hää ol apun jos myö vaik piirakoi paistettais ja mitä kaikkee sitä nyt Joulu al tehhää.
Kyl ois iha ehoto juttu, vaa verottaja se suattaa  olla ärree jos Dita ja Minna palakkio yrittää vähennel. Voipi olla vähä kalliimp lasku. Mut mitäpä sitä ei kultasein M:n ettee tekis.

Viel paremmal syyl ois tuo perusteellin pöllyin pyyhintä kons tullee se maalimaloppu perjantain, jos sattuu se alakerra tai yläkerra Herra vierailemmaa ni ois sitte siistis kaik paikat. Kahvit ois keitetty ja Dita kans leivotut piiraat ynnä piparit sekä tortut pöyväs. Resepithä löytykkii aiemmist kirutuksis ja eiköhä myö tähä sit tällätä piiruskaohje.
Siin myö sit keskusteltais ensi vähä niit näit ja pikkuhiljallee piästäs asialle. Jot mikäs se tämä peli henki nyt sitte oikei on. Minkä tautta se just nyt tämä  loppu tulloo? Mie vähä eppäile näi etukättee jot heil onkii joku itea Pohjosemma-Korea ja Linkola Pena kaa. Jot Korea pojat hoitaat vehkeet ja Pena tuon iteolookise puole.
Ja tietyst ne o ne pökäleet mitkä sielt lennähtää sinne sun tänne, osa ytinlattauksil osa pernarutol varustettun. Mut mie nyt toivo et hyö nouvattaat sitä osumakarttaohjet minkä mie täs taannoi annoi heil.
Mut sittehä siit ei tuliskaa maalimaloppu vaa ihmiskunna loppu. Pena o kyl vissii neuvotelt tän assii sillee jot se riittääp, hää soppii kyl miulkii jos se loppu nyt o tultava. Oha se sentää mukava ku tietää et tuhatvuotiset puut ja kaikemaalima rotikaiset jääp tänne kahtelemmaa toisiisa. Ei sit oo ihmissii saastuttelemas ja muute ahistamas höit.

Öilispäivän mie arvosteli sitä yhtä arvailija rohvessoria ja iha syyst. Mitä ihmet hää ees ruppee arvostelemmaa tupakisavuja, nehä o vaa meijä haittan. Arvostelis vaik tupaki ympäristövaikutuksii. Eipi oo vähäpaljo pienet. Siin mänö kehitysmaast ruuan viljelyalat, hirveest kulluu myrkkyi ja maaperä köyhtyyp. Siit linkist ko lukkee sen jutu ni siel o tarina plantaasi tytöst. Ei oo mielt ylentävvää luettavvaa. Miekii oon tän asjan tient jo pitkää mut mittää en oo saant tehtyy sen ettee jot lopettasi röyhyttely.
Olha miul semmone hyvä itis jot kasvattele ite omat kessut ja kasvoha ne, olvat vaa semmakusta jottei sitä kehan röyhyyttee ku malliks.
Voipi ollakkii, et jos sit mualimaloppuu ei tuu ni mie sitte vuojevaihtees alotan tupakki lako. Taitas olla aika viisas piätelmä.

Noo, männääs vähä kepiämmil aiheil loppuu ja piirakoi koht. Toine tämmöne miu suosikkityttö Dita ohel on tietyst Tuksu. Hyö ovat vissii vähä erluonteissii mut niihä ihmissii on muuteskii erlaisii.
Tuksu o semmone mukava höpsö, hää keksii jos jonniinmoista juttuva ihmisil luettavaks. Huumorihmisii ja kova essiintymmää, nii sitä pittää.
Toiset sannoo jot Tuksu o iha pöljä ja hirvee. Ei se assii nyt nii oo, häne työhösä ja toimeentulloo kuuluu kaikelain keikistely ja veikistely siel sun tääl. Sillee sit pysytää siel immeiste mieles ja ku siel pyssyy ni lehti myyp hyvi ja voip antoo Tuksul rahoja. Homma o sillee fifty - sixty, niinku toine alanmies sano.

No sit niit piirakoit. Miust tuntuu, et ne o paras taas laitella linkkinä tähä ja sit omia pikku sivuhuomautuksia. Tää ihan sen takkii ku se piirakan rypyttämine o hankalast selevitettävä asja.

Täshä sit o Marttain resepti, sieltä ku kuittoot se öljy voila ni hyväst käyp. Mittää öljyjä piirakoihi laiteta. Jos haluaap olla isänmualline ni tärräyttää ohraputron tai potattihutu kiinanpoikii riisi sijjaa.
Täst linkist siul seleviää piirakoije rypyttämin elikkäs ummistamine. Tää sit onkii tekniikkalaji, jokkaisela  omasa, periaatteen jot se puuro pyssyy sisäl.

Piirakka pittää olla  sievä.

Ps.

Miun pittääki lisätä tähä yks linkki kun tuota mie löysi tään vast sejjäläkee ku olin tuon piäteksti kirutelt. Elikkäs täs onkii Tuksu uus ystävä Juha. Juha onkii semmoin IHQ söpö poika.
Viel mie lissää semmose tiijon, et Tuksu tienas viime vuon paljo enämpi kons Mikko Leppilampi, mikä onnii iha oikei ku se Mikko o semmone vässykkä. Saant kapaki ees minkää näköst mylläkkee aikaseks. Käitkii ol sillee säälittäväst allaala jot nakkikoppipölläytystä ei ois voint poke tai jonnii muu mulqkvisti nennää kajjauttoo.

Samaha se mie oon

Ei tult aihet siit, va Kämppäemännäst kyl

Nii, meinasi kirjottaa siit ku yks rohvessor esittellee arvauksijjaa juluki tupaka poltost. Ylleesä olis kyl hyvä jottei rohvessorit mänis arvailujjaa ja vetojesa kohteit julukissuuvves höpäjämmää.
Mie kehtoo tuost ees männä kirjottammaa, iha o huono juttu ku ei piäse antammaa nasevoo kommenttija toisel ko hää puhhuu ku Savolaiset. Sen mie kyl tunne mite hyö puhhuut vaik oonkii vuan Ala-Savolainen ja viel kaike lisäks sutteetti. Olokoot koko paska.

Mikä minnuu tännää piättellee, ei tuu, ei kuku käkönen piässä. Täähä näyttää tämmöin pätkä iha anhittomalt muitte kirutuste joukos. A nyt tullii Leevin kipale ratios mut eivät tietyst sanoneet mikä hää ol mut mie tällää tähä tämmöse ku täs o miu suosikkilaulajatar Marjo Leinonen.
No sekkii män sitte siin, iha liia helepost. Miul ei näytä mänevä päivä sit ollenkaa tään ploki kans. Mikä nyt ettee? Onkos tämä nyt se valakose arki kirrous, niinku kirjailijoil kuulema o, oonks mie nyt sitte kirjailija? No en oo.

No lähetääs siit jot mie tempasi mei kirjahyllyst "Kämppäemännän käsikirja". M on pelastanu sen aikoinaan kristalliyöt vastaavilt kirjatuhoilt. Se tapahtu sillo kons hää ol tääl Gulagis yhes oppilaitokses kirjastohoitajan. Hyvän työn tek, kirja o vuuelt 1948 ja siin o kyl eellee sopivii ohjeit koin siistimiset ain munkkien tekkoo metsurloile. Arvatkeepas onko läskisoosi ohje? On. Ja kaikki muutki hyvät ohjeet mis o etulliset aineet ja valamistaminenkii onnisttu vähä vähemmil kattiloil ku mitä vaikka se Tukasse Allaini käyttää.
Pakkoha se ollu vähä vähempää tyytyvä ku ei paljoo olt. Minkäköhä takkii myökii mätetää kaike maalima ulukomaalimast kannettuja ruokija nappaamme. Vaikkapa semmone ko tämä sushii laitettava merlevä. Aika turha ainesosa, syöpi kala iliman, käypi hakasemas jottai kotmaisii kaloi ja niit sitte syöp. Ai nii mut meil olli jo aikasemmi puhet siit jot niit ei taho saaha, ainakaa etullisest.
Nyt meil pomppas aihee, mie laitankii tähä ylleisii ohjeit mite sit ruokoo tehhää: (täs on tämmöin kappale mis kehutaa kaikkija Suomalaisii juttuja voit kuunnella lukkeissais).

1. Suunnittele työs eeltäkäsi
2. Ota kaik vehkeet ja aineet essii enne ku alotat (Mise-en-place), niinku hienommi
3. Huuho, pese ja puhista ruoka-aineet huolellisest
4. Valmista ruoka huolellisest ja uhraa siihe harrastust
5. Elä tuhloo aineita liijala liottamisel, ilma kansii eläkä keitä liija kovast tai paista kuivaks
6. Kypsytä ruoka varmast kypsäks
7. Maista ja mausta ruokoo enne tarjoomist (M!)
8. Tarjoile siistist ja nätist (A!)
9. Käytä keittolaatikkoo apunais (en kyl tiiä mikä hää o)
10. Tarkasta varastois päivittäi ja käytä kaik oikeesee aikaa. Elä piästä mittää pillaantummaa
11. Käytä tähteet ruua valamistuksee

Hyö olittiit ne ykstoist käskyy, kymmene o joku toine juttu mist mie en ennää tiijä mittää, ku oon nykysi täysverin pakana.

Eiköhä noil piäse alakuu. Nyt tulloo se resepti. Uunipuuro 10 hengele:

• n. 3 l vettä tai maitoo
• 4 - 4 1/2 kkp ohrasuurimoi eli -ryyniä
• rasvaa tai sianlihaa (kerrosliha)
• suolaa

1. huuho suurimot, liota niitä ja laita voijeltuun vuokaan tai pattaan.
2. kaava kylymä neste joho oot laittanu suola ryynie pääl
3. pinnale rasvoo
4. hauvuta mietola lämmölä 3 - 4 tuntii, jos kuivahtellee lisie vähä nestet. Loppupuolest paa kans häne päällee

Siin siul onkii semmoin puuro jot kelepaa. Lautasel vaa ja pien nokare voita piäl ni hyvvee on. Eikä tavinna mittää helskuti riisii, pitäkäät kiinalaiset hyvänää.

Meinasi et laita tähä linki mist hää löytyy kirjastost, vaa ovat ainai Helsinkis nii pöljii jot eivät oo hankkinu kirjoo ollenkaa. Peruskirja jokkaisee kottii. 

No täält Lusto museokaupast sen saakii tilattuu hintaa 15 ekkee. Misteekää muuvalta elä mää tilloomaan. Nyhtäät iha hirmu hintoi. Lustos hää o näkköispainos va helekkariako tuost. 

Samat luvut siinäi o.

Yllätyksellinen tapaus ja M:n nopeus

Miepä se oonki tänää reipas kaveri, alotin ploki kirjottamise jo yheksält amusest ko sain sälli pois kouluusa. Myöhäs läht niinko ain, ihme koulu. Meil jos koulust jäi myöhää ni tul semmoin huuto jot ei mittää vällii. Eihä se tietyst hirveest miu asja oo mutko mie en sit tykkää myöhästymisest yhtää. En siit, et joku toine myöhästyy ja itellein mie oon iha raivona jos myöhästy. Ihme nipottaja, mitä tuol o nii vällii muutamal minuutil mukamas. Mut on sil, iha sama ku mänis likases vaattees eka kertoo anoppillaa. Sitä en oo kyl kokkeillu.
Tähä soppii mukavast semmone pikku tarina, jonka kerto sen errään koulun tuntiopettaja Asko, joka olkii niitä tolokun miehiä siin paikas. Juttu männöö näin: "Asko ol jollai puuvirmala myyntihommissa myymässä pylväitä (puutavaralaji) ja ol sopinu saksalaise ostaja kans rehvit johonkii hotellii sen ostaja huoneesee, matkala rupes näyttämmää, et himppase männöö pitkäks. Siihe aikaa mittää kännyjä ollu millä ilimotella, no sitte myöhästyttää vähä, hää aattel. No piäs hotlakal ja koputtelemmaa huonee ovvee muutama minuuti myöhäs. Huoneest kuuluu saksaks jot sissää. Hiljaisuus, jonka katkaisee ostajan stoalaisen tyyni lausahdus, oliko meillä tapaaminen vai oletteko tullut muuten vain?"
Just tätä mie tarkotin, et toiset suattaap olla varsi tarkkoi ajoist mitä o sovittu.

Nyt pittää sit kahtoo toine aihe. Siihe ei sit kyl pitkää mänt. Sehä o tietyst tää Suome vihree kulta, elikkäs mehtä.
Mehtä on mahottoman hieno paikka ku se o mehtee. Mehtää kuuluu tietyst puita mut lisäks siel kyl pittää olla koristein lintui ja niile ruuvvat. Karhunkii siel soppii källäilä suati sit pienempii nisäkkäije. Sienii pittää olla, niitähä nyt syöp kaikki, miekii soosina ja hyvvee on. Italjaanollekkii maistuu tatit nii, et kukkaa ei tiält kerkii nii pal kerreemää ku hyö söis. Hinnannii maksaat.
Vua mahtaako olla nykysesä mehässä näi? Suattaa olla va usseemmi suattaa olla olemattai. Nimittäi ko mehtee kasvatettaa, kasvatettaa (?), kasvattoo nyt semmosta mikä kasvaa ihestäänki. Se mehä kasvatus tahtoop usseemminkii semmost jot kaavetaa puut, sen jäläkee äkkiisti huijjeillaa maapinta rikki mallii jos toisee ja joko ootellaa, et siemennyspuut siementäät kaavetu länti tai sit polokastaa taimii sopivii kohtii. Joka tappaukses maapinta o paljaan, ei varjoo missää, ei suojaa vessatteelta. Kaik huuhtoutuu pinnalta alaspäi jos onkii jyrkkä paikka.
Mitteeköhä ötökät tuummoo moisest? Ei taija karhu mielellää kehata tulla avopaikale vaikka mehtän Ruhtinas onkii, eipä istu lintu suojas pöhheikös, ei oo kaikennäkösii pikkuötököi, joist en sano enempiä ku en tiiä. Kasvaako tatti tahi sien? Ei kasva, ainoo joka suattaa kasvoo o korvasien, joka on kyl aikamoin herkkupala kuha ossoo käsitellä, hää ko se onkii näjetse myrkyllin. Mites marjat? Usseesti mustikat häipyyt taivaa tuuliin pois, tilalle kyl sitte suattaapi tulla vattuja ja puolukoit nyt kummissii aja piäst. Linkola Pennooha täs tarvittais, va hää o kyl vissii sitä mielt jot annetaa kaikkii puije olla. Ei se iha kyl niinkää hyvä oo. Kyl sielt mehäst voip puita ottoo tolokun kans.
Miust täs o hyvä malli mitä tää yks rohvessori ja tohtorismies Erkki Lähde esittellee. Eellisen linki artikkelis hää käsittellee erityisest puu laatuva vaa seuraavas linkis Hesarii onkii jo puhet iha oikeest rahast. Hääkö väittääki jot silviisii jot ku otetakkii sielt vaa osa puist saahaa enempi rahoja. Tiiä ihan varmaks kyl vissii kukkaa ko tuos jäläkimmäises tavas o semmossii epävarmuustekijöi vissii vähä enemp. Niinko se, et jyrrääkö konekuski taimet tai kuusen juuret nilale. Voipiko ylleesä konneela hakata poimimala, miestyö on kyl nykysi auttamattoma kallist puuhaa. Mitäs tehhää sit ku ei onnistukkaa se uuistumine, ei muuta ko taimii joukkoo, sit pitäs ollakkii se kone jo tuas tekemäsä niitä muokkaustöitä tai sit ihe kuokavartee. Ihe oon kuokkinu yhe 1 1/2 hehtaari länti käsinee ja voinki sannoo, et ol lämpöstä puuhoo va kunto kyl nousoo.
Myö onnettomat opiskelijat, mie ja pitkätukka, laskee hunttailtii kasvatukse kurssile sitä kump tapa o etullisemp. Piästii semmossee lopputulemaa jot korkorosentista riippuen jatkuva on heikompp. Myö kyl laskettii sillee jot jatkuvas vähä istutettiinki, varmuuvve vuoks. Issoi erroi ei olt, maapohjin meil ol kaikkii muit paihti lehtomaist kangast ja lehtoo elikkäs aika tavanommaist Etelä-Suomalaist mehtee. Täs onnii sit issoi herrai laskelmat kysseisestä aiheesta. Kehhuut kovast jot tää jatkuva o enempi rikastuttava, mie sano kyl eellee jot passooha kahtoo näilä keleilä.
Tuhomahollisuus onkii miu mielest silviisii, et jos sitä mehtee kovi harvan männää "kasvattammaa" ni voip käyvä kämä kons puhaltoo pöhäsöö oikee kunnola, etennii ku sattuu jot onkii pirulaine satant lunta latvaa ja jiätynyt kii. Siin kasvo purjepinta-ala helekkaristi eikä reivoomaan pysty, sit vielä ku partuuna pettää ni jo on masto tai ainaki toppi nuri. Ja tauvit sitte, ko o kuusta tahi mäntyvä kaik ni iskoo ne perkulee pienet pöppijäiset, niiku Kekkul-Juksu sano, on kyl puut kuavettava justiisa jos niist meinoot rahoja suaha.
Kahoha tästä minkänäköin veitikka o kirjanpainaja ja täs onkii tyvipikikärsäkäs pannaas viel yks sien tähä joukkoo sekalaissee juurkiäpä. Ja viimeks mainittu onkii sit oikia Paholaisen Poika. Hää levvii ja levvii pitki mait ja mantui, kesälä ei just kuusikos passais pörräilä yhtää millää konneel jot puut ei suastu. Ja jos sattu tämmöin tuho tulemaa ni sil läntil ei sitte kuusta laiteta, paras o huapa vaa aika hyvä konsti onnii törräyttee homma siihe mallii jot tulloo sekamehtä.
MITÄ? Voi helekkari, olkos se tälläi kohtoo se sekamehtä errakenteisine malleinee paremp.
Mie taija kallistuu Lähtee Erki kannal. Äääääähh, mie oon kallistunt jo ajat sitte, myöhä tehtii ne miu ja pitkätuka laskelmat näil perusteil M:n perikunna tilal. Ja jos mie sen tila omistasi ni mie pöräyttäsi sen just sillää tähä asentoo. Vaa ku en omista.

Piässäähä myö täst jonkunnäkösee reseptiinki. Kahellaanpas mite se italjaano niitä tattija suattaa käytellä.
Täl kertaa tulleeki resepti linkkin sinne keltasen sahramin sivuil. Mie en kehtoo ruveta sen kummemmi suomentelemmaa ku siin o viiteo ja reseptikkii mukan, annan vaa par varotukse sannaa ja ohjeta:

• käy ihe mehässä poimimassa ne tattiis, piäkaupungist piäsöö ratikala ja metrola tattimaile, onnikast puhumattakaa.
• osta kunno italjalaist risottoriisii, jos vaikuttaa tolokuttoma kalliilt ni sit risella mänö. Setä Pen ei.
• lirrauta pikku tippa sitruunoo tattiloil ku paistat niit ja käytä kunno öljyy ku ne tatit immeet sitä ihteesä ku sien. Hhhmm sieni?
• mie käytä kanalient
• ja tietyst kunno parmesaanii
• elä keittee jylymerrä sitä riisiis iha pehmeeks ja lissäile nestettä sillee jot tää hörselö on semmost valuvaist, ei mikkää kova kökkö siin lautasel.

Ricettal ja näil ohjeil o kyl aika vaikeeta männä epäonnistummaa, Emmertaalin kahteluu tääkää ei siiä eikä plokia.
Tortuista tuli öile iha hyvvii, on se tuo mein M nopiakinttuine ku esti torttusa palamise.

Lätkäkaveri ja korruptio

No oha sitä aikoi eletty ku lätkäpellaaja sannoo venäläistä pellaajaa kaveriks. "Kaveri" oli nyt tällä kertaa vahvempi. Voi hellanlettas mitä urpoja nämä urheilijat ovat. Mitäköhän pesäpallo Kaikkivaltias ja salamapallon Pimeyden prinssi Lauri "Tahko" Pihkala olisi ollut mieltä moisesta lallattelusta ja r****n ylistämisestä. Oho nythä siihe tulkii se paha sana mitä ei sua sannoo. Elekää arvistelko ees mitä se tarkottaa. Se on muuten tilattava se pötkö sinne Haminaa.
Ennesaikaa pelimiehet ol vernenäs ja räkävalluin jossai nurkis häppeemäs tappiottaa. Nyt nämä riähkälleet ovat suihkuraikkain keelit tukas ja korvakorut korvas selittämäs näit "kavereitaan". Ai, et minnuu nyt harmittaa.
Vielä pahempii ovat kyl hiihtäjät. Jos eivät oo vetäneet hemohessii ja ties mitä kokkoo nokkaasa ni viimessii ovat. Ja jos meinoovat tulla pallisijoile pittää katkasta suks tai sauva jot ei tuu ku on iha niis aineis. Jäis testisä kii.
Sitte selitellää eeskättee jot nyt on kyl reenit osunu hollillee, hyvä on viilinki, hyvvää "tekemistä" on ollu. Mitä helekkaria se tekeminen tarkottaa. Sitäkö, et on Osulan puarissa kaljjoo ja pihvvii vetämässä. Mitä, häh?
Jäläkikättee sit ku o suks katkennu ni selitettää, et suks katkes. Iha oikei, suks katkes ku sen katkasoo. Mie ku katkasi, vahingos lapsena, Joulupäivänä sukse ni pit pittee par päivee piilossa jottei suanu selekääsä Joulu aikaa, vast sitte Joulu jäläkee.
No sittehä se homma alakaa ku sinne mualii ollaa piästy, ei nää miu sukset luistan oikee hyäst. Morkensternil ol uuvemp puku. Jaa se tais olla mäkhyppeejä, va iha yks lystihä se siinäi lajis nykysi o ku ei Masa ennää hyppää muuta ku akkasa peräs imuri varres. Miul tul semmoin pistos tuos äsköses luisus, miu tekemine on ollu vähä huonoo ko miul o olt vähä nuha.
Voi perssien sutikka sanon mie. Oisko talavisovassa miehet sanonu jot, kyl kaveri ol nyt täl osa-alueel parempi tai ei tekemine ollu maitillaa ku ol nuha. Äijät kylymässä pahviteltassa makkailemassa sen mitä "kaveri" kehtas antoo. Muun aikoo vintouhka ittää päi.
Kyllä suivauttaa tämmöset väpelö urheilijat, sanosvat sitte suoraan jot pärssiillen män. Käytänne pittää jatkosa olla et, ens vuona hakataa sitte kunnola mailala tai sauvoila takareisile, ei yhtää mahollisuutta jätetä vällii. Ja sitte sanotaa suoraa ketä meinataa muksia. Svetlaana, sie et sitte yritäkkää männä ohi tai keppi viuhuu.

No ei lyyvä näitäkää lyötyi tää enempiä. Sen vielä sano, et jos mie jiäkiekkomatsii erreyin jostahi kumma syyst ni liput osta ihe alaritsile. Viimeks ol jottii M:n hommaamat uiton kolhhoosi liput. Näkkee ees työtä tekevii immeisii niinku näit kolatyttöi joist jo aikasemmi ollii puhet.

Ja sit immeiste aiheisii. Ku öilispänä tul piparkakku resetti ni on vissii sit julukasta joulutorttureseptikkii.
Tortut:
Mää lähimpää kauppaa ja osta paketti torttutaikinalevvyi sekä luumu- tahikkas ounahilloo. Tie tortut ohjee mukkaa.
Eiks ollukkii joutusa ohje, yht joutusaha niit o tehäkkii. Aika vähälä järelä o se varustettu joka valamiin tortu ostaa. Joissai tiukkapiposis kahvilois eivät tykkee jos omine torttuinee sinne mänö kahvistelemmaa. Makkosen puaris Savonlinnas siit ei varmast ois kukkaa olt millää. Vua ei oo Makkose puaria ennää. Se mikä siel o on Sirkka Makkosen kahvio ynnä muut ravitsemusliikkeet ja niillä ei kyllä sit oo mittää tekova Makkosen puarhuoneen kansa. Oikee Makkone olkii näjetsen Makkose autokorjaamo piäs Viuhonkavul.
Kysseinen puarhuone, niinku paikkakunna aporikinaalit sanno, on hyvästikkii suanu arvostelui M.A. Nummisen kirjas Baarien mies. Kysseine opus o tietennii jokkaise puarien mieste lukemistoo.
Makkosesta on sen verta omakohtasta kokemusta jot nuoren miehen ku ei viel oikei ollu ikähommat hollillaa kaljanjuonnin ja lain suhtee ni käytii sit Makkoses. Hyvä palavelu, halavat hinnat, mukava siit sitte lähtee lavoje mieheks tyttöjä väistelemmää.
Nii ja enoha siin asu tien toisel puolel ja hää sano jot telekkarin ois voint hävittee kokonaa jos Makkosest uutiset ois tult. Tul vissii senverra jännittävvää ohjelmoo jottei Ponantsoo tarvinnu kahella.

Sitä täs viel pittää sannoo jot kyl tuo mei M o sit hyväsyämmine immeine. Anto miule karvahattusa minkä viime Jouluna yheltä virmalta sai korruptiona. Toivottavast nyt ei syyttäjät ja muut valtaviranommaiset sua tätä tietoosa tai totistusaineistot o hävitettävä sillä yhelä ja ainoola tavala, pötikälä taivaalta.
Iha ko se myssy ois miu piätä parantant muutessii. Ei oo sitä hurjuutta nii mahottomast ku joskus.
Korruptiost o hyvveeki sanomista.

Palataanpas asiaan tortun värein

Nii se män öiline päivä kaupungil hössöttäis. No en mie pahast hössötelly, kuhan kävin Pitkätukkahipin kans kahviloil ja kaljal. Mie join sitä voltitonta mut Pitkätukal maistu varsin mainiost volttikaljakii. Alakaa kuulemma tulla vanhaks ku eilise illan jiänteet tuntuu kolera oirein piäs ja muuallai. Ja olha siin sitte meijä pöyäs sitte semmoin naisihmine joka alako puuttumaa mei puhheisii. Ei myö siit suututtu vaa ruvettiinkii kuuntelemmaa mitä häl ol syämellää, ei olt oikei mittää. Kalja näytti olevan maitillaan. Susist puhu silviisii jot niit pitäs Itä-Suomest vähentee ku syövät koirii immeiste pihoist. Nii miekii söisi jos oisi sus, heleppo pikku snaksi. Ei siit suojelust ja muust mittää riitoja aikaseks suatu. Aika noppeesti rupes naine taipumaa tötterehtijäks ja sitä kautta tietysti päiväset pit siinä pöyväs ottoo.
Pitkätukka muuttuu saksalaiseks perheeisäks iha kohtsillää. Viikon piäst Saksaa ja sithä se junkki onki tuloillaa. Eli Hauskaa Joulua, Uusine Vuosineen ja Onnea lapselle, Pitkätukka ja Punase Ieva!
Kannattaa muute vissii männä Dominikaaniseen Tasavaltaan jos niitä junkkeja tarvii.

Sit P. lähtikii asioillee eli juhlimaan jonkunverran lissää. Nuorte mieste hommii semmone usseempipäiväne lähtöjuhlinta, välis käyää vaa vetäsemäs kaveril joulupuurot ja jokuin kalja suihi.
Myö rakennettii M:n kans rehvit kaupungil, mie niit vähä kokkoili, nyt ei kyl mittää aavistust miks. Miul mittää asjaa ennää oikeestaa olt koko kaupungis, pitänt lähtee vaa suoraa tulvan tuomaks Gulagii. No ehä mie mikkää tulvan tuoma oo ku 18 vuot tiäl majjaillu.
Pelkauppaa pit männä, eihä siin oltkaa ennää semmost, mikä lie manka-sentteri, jottai tyttöi sarjakuvvii joit luetaa alust loppuupäi. Ei mää miu Aku Ankka-tajuntaa. Ja rehvipaikal, kylymäs viimas Akateemisseen jossa kaik kaupungi turkisakat ja lerssihattu-ukot, villimpöö mänövä ku Makkosen paarissa.
Sieltä mittää suanu ostettuu, kahtelin kasvikirjoi tätäkii Lounamaan Suomen kasvit kirjaa. Oisko ollu sillee, et näpsä vuos sitte oisi moista tarinnu ku niit kasviloi yriti tunnistelle. Ehä mie niit kaikkii tietyst tunten ja joha se Kuitupekka siittä pisteellä lammautti alaspäin. Noh tulha siit vissii kohtuulline, en oo laatikoi senperrää avannu kun ne sielt errääst toin pois. Aattelinkii silviisii jot jos 80 v. lahjana avvais sitte ensin sen pienen lootan ja kahtos mitä siel on jälel.
Sallaisuuvveks jiäpi mitä muuta löysi. Elä ees yritä suaha selevää, suat vaikka kutittoo muuha minnuu ei sit kitutuksen tehova. Ei suant M myöskää mittää sielt, sitte tokmanni kukkaosastol, ei mittää.
Herkkuu, no sielt löyvettii toloku evväit paprikaisii, puikulapottui (pyhän poromure!), olliivileipä. Viimeks mainitust kyl voin sannoo sillee jot hää o hyvä jos yhtää olliivist tykkäjää. Oikee hyvvee ja säilyyp jos ei syyvvä hotase het kuumiltaa, hyö näjetse paistaattii sen siel tiski takan. Nii, juustu ol tarjoukses, semmone maastami, mikä lie ulukomaalane mut hyvvee hää o.
Ressmannii kahtelemmaa pojale ruutupaitoo ja äkkii pihale, neljäkymppii vai mikä 39,90. Helkkarin hölömöt hinnottelijat, vieläkö ne uskoo moisee hinnottelutappaa, et se pahemmi kettää johtas harhaa. Saakeli tyhmii, tekkeevät vaa suure vaiva kassoil laskeskella senttilöi niil, jotka rahal maksaat. Noh, niithä ei monta oo jol rahhaa olis. Köyhälistöö koko Suome väk.

Eikä siin oikeest muuta sit tapahtuntkaa, syötii elise lämmitöstä elikkäs semmosta sili kon karneva semmossii lättyin välis. Ei paha, vaik ulukomuan ruoka onkii kuha ei laita tolokuttomast sillii. Ja sit kahottii semmone Australialain lehva ku John Irish, iha mukava hää ollii. Netflixist tietyst, hää muute tais sitte jiähä meil asumaa. Ruppeevat vissii rahoja vuatimaa hänest. Pitäskö vaihtoo ilimassee Viaplay tutustummissee? Kohtsillää oiskii sit kaks maksupalavelluu. Yks suapi riittee.

Oloha miul onkii olt jo kohtuullin, yks ilta kyl mötkötti piäs nii jot. Ja levottomat jalat ja näläkä. Kumpikkii poistu syömälä ja sukkii laittamisel. Sit ko viel M asettu mukavast siihe kuppeesee ni jo ol kuulema hurina ruvent käymää.

Uskaltaskoha teil julukasta ukinmummon piparkakkureseptin? Nimittäin jos hakkerimummo utsii tämän selevile eikä tykkee ollenkaa julukistamisest ni mie oonkii sit hättää kärsimäs. Mittää ei oo vaihtoehtoo ku tilata niiltä Pohjosemma-Korea pojilta se pökäle sinne Hamina Kookle tehtaal mis ne piteleet näit hommii.Uskallettaa nyt sitte kummissii.
Ukinmummon piparkakut:

• 150 g margariinia
• 150 g sokeria
• 1 kananmuna
• 2 rkl siirappia

Hiero marg. ja sok. yhteen, lisää ja sekoita muut joukkoon.

• 1 tl kanelia
• 1 dl perunajauhoja
• 1 tl neilikkaa
• 1 tl kardemummaa
• 1/2 tl soodaa
• 4 1/2 dl vehnäjauhoja

Sekoita kuivat aineet huolella eri kulhossa yhteen. Mausteissa voi venkoilla sen mukaan mitä haluaa, ite laitan aina reilummin kanelia ja kardemummaa kun kerran tykkään niistä.
Siivilöi ja sekoita kuivat aineet margariiniseokseen vaivaamatta (!).
Anna taikinan maustua jääkaapissa, joka on lukittu pentujen varalta (syövät sen muuten raakana), yön yli.
Kauli taikina ohuehkoksi, muttei atomitasolle, levyksi ynnä hakkaa siitä sitten muotilla pipruja. Mie en tee muuta kun isoja sydämiä koska olen niin sydämellinen ihminen, jolla taka-ajatuksena on myös niiden tekemisen helppous.
Paista 225 asteisessa uunissa sen värisiksi kuin haluat. En suosittele sitä Emmerdalen katselua, en ies kyökin telekkarist jos semmone on. Eikä blokiakkaa kannata ihmetellä. Juurikin nimittäin pöyvvän toiselta puolelta  pyörähti naishenkilö (M) tortuilleen. Siis joulusemmoisia kattelemaan.
Kiva katella tortun väriä, sano saksalainen.

Italiana non parla finlandese, Zio parla italiano??

Ho studiato le statistiche del mio blog. Io non ho a tutti i lettori da Italia. Sfortunato. Ho anche un spagnole tre lettori. È la patria di un sacco di finlandese. Costa del Sol, soprattutto. Molti trascorrono una pensione confortevole. Hanno anche il loro giornale Kaupunkilehti Fuengirola.fi.
Non capisco perché l'Italia è considerata un blog che scrivo. Si potrebbe, tuttavia, tenere presente quanto grande amici italiani abbiamo. Finlandesi considerano cibo italiano come pizza e pasta. Bistecca Milanese è una prelibatezza molto fine. Natale è una vera delizia per i miei biscotti e crostate di prugne, e il Panettone.
Ho anche viaggiato in vacanza a Lido di Jesolo, in visita a Venezia. Oh, che esperienza meravigliosa era.
Era caldo e le spiagge della sera si può cenare in ristoranti confortevoli. Vino specialità regionale è frizzante. Conveniente e rinfrescante. Una notte era una pioggia molto bella pesante, che ha ottenuto bagnato molto bagnata. Eravamo vicino al muro ed esaminare strumenti di uso domestico. Universale macchina, grattugia e coltelli hanno mostrato la finestra.


Purtroppo, in Finlandia il livello del cibo italiano nel suo complesso è giù. Questo tuffo è a causa di questo ragazzo.
Purtroppo, il problema è probabilmente ancora il pensionamento direttore di Mare Pizzeria Chiaro. Capo di Tutti capi Olli era un pizzaiolo sorprendente e incredibile. Ha lavorato instancabilmente per i clienti. Tutto è stato fatto nel ristorante era grande cordialità. Ecco un paio di recensioni di ristoranti. Purtroppo, sono in finlandese. È possibile, tuttavia, utilizzare Google traduttore o forse anche un vocabolario. Ecco i link, fare clic su, per favore. fi.yelp.fi , nyt.fi e ohyesyesnono.blogspot.fi/ etc., etc.

Questa volta, non mi sono preoccupato più di calunniare il signor Berlusconi. Lui è già stato vittima di bullismo a sufficienza. Tuttavia, darò ricetta, che sarebbero potute suo caso mente dell'EFSA.

Lato del ragù di maiale: (yle.fi)

• lonza di maiale
• cipolla
• burro
• farina (di segale o di grano)
• pepe (spezie o nero)
• sale
• acqua

Oltre alla pentola in ghisa e una spessa a base di pentola con coperchio.

Tritare la cipolla un numero significativo, ma non renderlo troppo piccolo.
Scaldare una padella con abbondante burro e soffriggere la cipolla molto popolare.
Spostare le cipolle in casseruola.
Si può in buona coscienza rimuovere il grasso di maiale pagina "in eccesso", se grasso puro per mangiare è disgustoso.
Aggiungere il burro, padella in ghisa.
Ho ricevuto più pagina maiale colore per adattarsi al bivio in pezzi di carne tagliata in porzioni più piccole. Inserisci il tuo fuoco fino a croccante marrone sulla superficie.
Annulla tutti, tutti i pezzi di carne rosolato in padella.


Se la pentola è chiaramente grasso visibile, e se la superficie della carne è grasso-riempita, si può cospargere segale diritta dolci o farina di frumento. (Vi consiglio di provare farina di segale, farina di frumento, anche se tradizionalmente viene utilizzato. Farina di segale rende il cibo finito in scuro, quasi nero, e il sapore è più profondo.) Se il grasso non lo è, aggiungere il burro prima del pasto. Immettere la farina nella padella e colore sulla superficie della carne.

Aggiungere l'acqua e mescolare un cucchiaio di legno carne. Lasciate sobbollire il momento miscela tanakahkon, e sollevare i bulbi degli ingredienti in casseruola insieme. Mix.

Aggiungere acqua nella padella e versare sopra la casseruola, al fine di ottenere tutte le sostanze di sapore.

Lasciare il composto a bollire una pentola, una volta, e quindi ridurre la forza del disco in modo che la salsa solo raramente "sorridente". Spesso "1" è troppo. Mettere alcune monete nella piastra, per esempio, e il fondo della pentola.

Permettere alla miscela di maturare sotto la copertura di almeno tre ore di esso ogni tanto sulla base di un confusione cucchiaio di legno. Fare attenzione che il sugo non scottarsi! Aggiungere lentamente la salsa con sale e pepe, e, se necessario, la revisione per quanto riguarda il gusto di cucchiaio di acqua e argento.

Se si vuole seguire antico stile, utilizzando il sale solo, spezie e pepe nero.

Termina la salsa è leggermente denso e scuro. Cipolla che sono pressoché dissolto.

Realizzazione "Läskisoosin" non deve essere occupato. Se si effettua la salsa oggi e che vi piacerà fino al giorno successivo o poi, tanto meglio, perché il sapore della salsa, come se la resa è fermo.

Lessare le patate farinose e asciutto, o fare le patate tradizionali purè.

Servire la salsa con barbabietole, cetriolini sottaceto o, salsa di mirtillo rosso (!) - qualcosa con un acidulo - e pane di segale.

Mentre il cibo è grande nel cielo, e non vi dispiace maltese mangia troppo caldo. Solo allentare leggermente la salsa si raffredda il palato e la lingua dal sapore più ricco.

Cibo annaffiato è forse migliore birra pils o acqua. Latticello è anche un buon.

Arrivederci a quella italiana!

Johan nyt sentään, Perluskooni

Helepottihan se tuon kirjakiele jäläkee immeise ouvoile murteile. Suattavat tulla vielä ouvvompina. Suapikoha ihekkää ennää selevää.

Jutun juur ei meinant lähtee millää käyntii vaik kaikenlaista netistä kahtelin ja ulukoilimaakin tihrustin. Tihrustaa kyllä, lunta.
Ei oikee lähteny sit alkoholin käytön vaaroistakaan, vaikka aihe pikkase lähelt liippaaki. Eikä iha vähä. Kyl tää linkin Shane suattaa olla vähä viel enempi kosteeko mie. Ei sil kyl sua puolustautuu, et joku toine o huonomp ku ihe. Semmone homma on näihe paskaohjelmiin niinku jonku Talenttin, Top Sehvvin, Leijjoniin luola, Heleveti kyökki ja Äks Vaktoriin juttuva. Ei hyvä, paljon huono. Ja sammoo pökälettä viel monnee kertaa ja viel suat kahtoo netist.
Sitä varteko tää netti perustettii. Ei. Kyllä amerikan poijjaat perusti sen ylevämmälle tarkotuksele, sille parraalle, sotahommale. Sil hommale mie sanon jees, et puotetaan vuan niitä issoi pommija vähä sinne sun tänne ni väk vähenöö ja piot paranoo. Just silviisi ku Linkola Pena sannoo.

No viina sun muut ei sitte käynt aiheeks, mikäs? Talipalloist pittää ottaa se muoviverkko pois ku viepi tipityyle. Suattaa tarttuva varpaistaa kii ja sit onkii häl henge lähtö lähel. Linkola Penakaa joka kolokkaan kerkiä tämmösilä pohrukelilä tötterehtimään (kiitos Laura P!). Mei M kyl näyttäs ottava sen pois, pittää viel illal kuulustel mite siin meil menetellää. Miehä niit en sinne just kuskaile.
No kyl miu ol pakko aknosta tarkastoo tilanne. Ei olt muovi riekaleit. Hyvä judanssi, ei tarittukkaa pakkokeinoja asjan selevittämiseks.

Hynysele meinasin alakaa v^^^^^^lemaa mut ku se on nii alaarvone jätkä, joka tuola mänölä joutuu Suomiviinan juojaks ni en kehannu ruveta lyömää lyötyy. Enks oltkii reilu? Oisi sanonu sillee vaa, et sen musiikki o kotosi lantamakist ja muut jutut löytyyp sen vierest. Oho, nythä mie ne sanoinkii, niinku pääosin. Ja sit pahalain ku kaik minkä tänne kirjuttaapi on Joken entiselä työpaikala Haminas. Jokke ei oo sukuva, opiskelukaveri.
Eikä pois sua muuta ku sillä isola taivaasta tulevala pökäleelä. Eläkä sie amerikanpoika naureskele, sehä hurruuttaa vaikka teijä länsrannikkoo asti. Mut Retvootsii jos sohottaavat ni suavattii miust vihamiehe. Sit mie oonkii tos vihain ku se on nii hieno luonnonpuisto ja muuteskii erikoin paikka. Puuttii kasvoo jötköttää mahottomiks iha ku Hiski lauleloo.
Oikeestaa rakentoo törräytätte vähä isomma, länsranta onnii näköjää pitkäst kansallispuistoo sun semmost aluetta. Pammauttatta mänemää sit vaik huut helekkarrii mut ei näihi kansallispuistoihi. Katotta tarkemmat osotteet siitä tapista minkä osasitta iha ihe, vissii, rakenella. Nohevii poikii.

Vuan sittehä mie teinkii minnuu suurest huvittava löyvvö ja tietys juutuupist. Ja het  laitoi sen M:lle arvosteltavaks. IHQ tai jottai sinnepäi hää vastas. Ja täs tää nyt tulloo: Kortonki vuonna nakit ja makkara apukokkina. Hahhhahhhaaaaa aikaslail huvittava ku näpit täris taikinalevvyy leikelles ja sitte ku mesu käski pojat ojennuksee ja asentoo. hahahha.
Eipä irvistelly pahemmin toisille niinku nyt näyttäs tekevä tässä iha jonnin joutavas Heleveti kyökki eellä mainitus p-ohjelmas. Ei hälle kirroiltu vuan mesu hienost näytti jot mite ohut pittää taikina olla ku ravioolii tekköö. Ei sanottu jot v^^^^n viiriäisenmunat, vuk ohvi (mitä tarkottannee), tulukee apinat kahtomaa, v^^^^^n valmis, vuk you, ryhmä v^^^^n henkeä, vukvukvukvukvuk ja pääl lopettakaa v^^^^n valehtelemin miul. Sit välis semmosii isompii kohtauksii joist pääsee remmeihin joist ei ihe piäse kokonaan pois. Toisen käin suattaa suaha jos on noheva.Hhrrrmmhhh.

No arvailkaas mitä tiette ruuvvaks. Ei ollu vaikee arvaus, sehä o tietty se ravijjoouli, nii ko ameriikkalaiset sen sannoo.
Tehhäänpäs iliman toiste apuja, nyt pärähtää omasta piästä. Sisälmyksen mittoja ei tuu ku se pittää kahtoo sen mukkaa mitä o syöjii ja montako tekkee. Elä sorru siihe jot tiet näit piäruuvaks. Täm on semmoin väliruoka.
Ravioli alla Aegopodium:
Taikina:

• 1 muna / 100 g durumvehnäjauhoja = 2 syömämiestä täs reseptis, pääruuas 1
• tippanen öljyy, vähäsen suolaa

1. laita taikina tulivuoreksi tasolle, pöydälle tms.
2. riko muna keon syvennykseen , hölvää öljy ja suola perrään, riko rakenteet
3. alota sekottaminen nostelemalla jauhoja munaan ja aloita vaivaaminen
4. kun saat tehtyy ees jonniinmoisen palleron lisäile jauhoja ettei tartu tasoon, tarpeen mukaan
5. nyt sitten kiusoot sitä taikinaa vähintään 10 minsaa. Taikina on oltava suorastaan kiiltävää ja tarttumatonta
6. Heivaa taikinamötikkä vaikka elmukelmuun hyvin jauhotettuna jottei sit tartu kii. Mötsky syylariin leppäilemmään.

Sisälmys:
Nyt olis vitsinä keksii semmottine sisällys joka kypsyy samas ajas ku taikina. Elikkäs noppeesti. Mut sehä voi olla esikypsytettyy niinku täs.

• vuohenputkenlehtiä kunnon kimppu, menee ryöpsäytykses pienee kasaa
• ricotta / tms tuorejuustoa
• parmesaania
• pippurii, suolaa, muskottia (!?)

1. ryöpsäytä lehdet pannul ilman vettä
2. heitä mausteet samaan aikaan ku vuohet joukkoo, tehostuu maku
3. pannulta kulhoon ja juustot joukkoon.

Nyt sitte kaivat sen Köpiksestä vuonna -90 ostamas pastakoneen esil (voi olla uudempikin vm.) ja kauliit sillä ohuimmal paksuuvel levyn. Levystä otat muotil, iha sama mil, isohkoja lätkiä. Polkaset täytet sopivan määrän lätkäl ja sit toine lätkä pääl ja liimana vesi. Paa sivuun.

Soosi:
Yksinkertanen ohuehko tomaattisoosi, voisha sitä jotai muutaki koklata.

• paseerattua tomaattia, EI murskaa
• vähäsen tomaattipyrettä
• hyvää oliiviöljyy
• valkosipulii
• sipulii hyvin pienenä
• basilika, timjami, zilii, zuolaa, mustapippurii.

1. Mausteet lämpimään pannuun sit pyre, öljy ja sipulit. Freesaa.
2. Tomaattijutska pannuun, keittele pikkuhiljaa

Kokoaminen:

Vieraat ovatkin  jo pöydässä alkupaloilla sipertelemässä.

1. iso vesikattila piti olla jo tulilla. Hyvässä keittiössä se on 24/7/maailmantappi
2. suolaa veteen armotta siis paljon
3. heitä raviolit veteen ja rukoile et ne pysyy kasassa
4. keitä siks kun pullahtavat pintaan, maks 5 minsaa
5. pois veestä ja äkkii soosiin. Saavat imasta pikkasen soosii itteesä.
6. lautasel ravioleit sen mukaan mitä aattelit. Jos teit onnettomii väpelöit, mitä ei pitäny tehä ni sit usseempi. Ylleensä niitä vois olla 2 - 3 kpl. Ja sit soosia vaan senverran jot eivät lillu siinä mut sitä kuiteskii pitää olla jot sen sit saapi kaapasta leiväl siit suihisa. Koristeeks tippa kaks öljyy, ei hörselöitä.
7. tarjolla, parmesaani (attenzione! ei sitä sahanpuruakin pahempaa) mustapippuri, pane & vino.

Saatha sie vähä katella mite muut sitä hommaa hoiteleet vaik täst linkist. Ompaha muute sama olone ricetta ku miul. Pirulaiset  ennättänneet kopioija enne ku mie ees julukasin tään.

Perskuleen Perluskoonin vakkoilukonneisto.

Iskurit iskevät takaisin!

Hieman helpottuneempi olo nekkuillessa

Niin nyt alkaa lääkkeet vaikuttamaan kaiken kaaoksen keskellä. Enpä oikein jaksa kirjoittaa kuitenkaan aiempien kirjoitusten sekamurteella, menköön tällätavoin. Pari päivää meni siinä kunnossa etten jaksanut sängystä nousta. Peli taitaa olla nyt: Lääkkeet 2 - Bipo 1. Paitsi eihän bipoa kukaan nujerra. Tulos onkin vasta ensimmäisen erän jälkeinen.

Eilen sain raahauduttua työpaikalle kuuntelemaan kuinka hienosti työnantaja on järjestänyt ihmisten siirtoja ja irtisanomisia. On tukipaketteja, tukihenkilöitä ja koordinaatoreita huolehtimassa. No sehän on tietysti mukavaa, mutta varmasti useammasta henkilöstä olisi jäädä omalle työpaikalleen.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että työnantaja järjesti pikkujoulut henkilöstölleen. Sinällään pikkujouluissa ei ole mitään uutta. Niiden hinta on Iltalehden tietojen mukaan 30 000 €. Etusivun otsikossa mainitaan hinnan olleen 300 € henkilöä kohden. Kyseessä on siis varsin mittavat kemut. Aamulehti tuntuu tietävän myös kulujen kohteet, esimerkiksi 17 000 € ohjelmatoimiston kuluihin.
Ei oikein tunnu kohtuulliselta, että minun lähes puolen vuoden palkka sivukuluineen käytetään ohjelmatoimiston palveluksiin. Tässä rahatilanteessa olisi ollut syytä Puolustusministeriönkin kaivaa tonttulakit kätköistään. Puuron olisi sentään voinut tilata henkilökuntahintaan joltain ulkoistetulta palveluntuottajalta. Juomat omista pulloista ja ministeriä nurkan takana nekkuun.

Edellisestä pääsemmekin tämänkertaiseen ruokaohjeeseen, nekkuihin.
Ainekset ovat seuraavat:

• 2 dl kuohukermaa
• 2 dl sokeria
• 2 dl siirappia, joko vaalea tai tumma, maun mukaan
• 1 dl mantelirouhetta

Valmistusohje:
Sekoita muut ainekset kattilassa ja keittele matalahkolla lämmöllä noin 35 - 40 minuuttia. Kokeile oikeaa jähmeyttä tipauttamalla massaa kylmään veteen. Mikäli  massa sekoittuu veteen keittele edelleeen. Kun pisara jähmettyy melkein kivikovaksi, on keitos valmis. Sekoita mantelirouhe joukkoon. Nekkutötteröt voi valmistaa vaikkapa leivinpaperista. Tai voit myös käyttää valmiita karkkivuokia.

Seuraavaksi nekku suuhun ja sitä yhtä nekkuun.

Kevyempää

Ei aina voi olla nii vihane ku nois runois. Pittää otto semmone lunkimpi ote. Eellise päivähä mie makasinkii ihan kohallain petis.
Tääkii päivä tuntuu mänevä samal viisii, Nappii ja kaljaa, ei oo sit kuiteskaa hyvä kombinaatio.

Jot rukaohjestus unohu ni tempastaan tähä Kortonni viideo:

Täst Kortoni hommast voin sammoo jot on hyvvää. Yhtää en arvostele.

Nyt mie luule, et onkii paremp lopetel tää kirjuuttelu.

Tunruu vaikeelt.
Helepottaa se sit, vissii.

Mie en oo hyvä mie en oo paha

mustat rastaat kulkevat puissa

mie en oo paha

mie en vie linnulle ruokaa

mie en oo hyvä.

lintu näläs

oonks mie

puute on pienen

järjen hivenen

kuuletko

rastas laulaa

laulaa varsinkin kesäisin

ruokkiiko rastaan

mie

en oo paha

en oo hyvä.

Sinine runo

miul on sininen paita

miul on siniset housut

eilen oli vaan farmarit

ruskea takki

palatessa

akku loppu matkapuhelimesta.

veivät miut

huoneistoon, en olisi sinne halunnut.

sinisiä vaatteita violetteja käsineitä.

nenässä valuu punainen sattuu myös huulilleen,

tuleeko lasku eivät antaneet puuroa.

venyttelin että käsi kipeytyi ja hihna antoi

periksi.

lyömään en uskaltanut yksikätinen.

heil on toiset vaatteet.

on

naturale eius debent, sillee tää päivä män.

Kiusallist ko ei ossaa käyttäytyy niin ku tauti vaatis.
Tähä vissii pittää keksii joku homma, va en nyt keksiny.

Jätetää huomisel.

Nii reseptiikää ei oo...

Mut pannaa sit Lauri Viita kons Penttiä on jo käytetty:

Johtaja

Sen joukon johtajaksi nimittäisin,

ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin

ja takapuoleltansa täyteläisin.

Kas, kun painopiste jää matalalle,

voi nousta kukonnuppi korkealle

ja loistaa tunkiolta maailmalle!

Lauri Viita

Tää ol iha suora laina taase, koha mie täst tuun parempii tolokkuin ni mie sit heivaa jottai ommaa.

Tää onkii oikeestaa huomise Itsenäisyyspäivä herroil tarkotettu.

Soosis, ja se ei tarkota restoranttii.

No silleehä se sit män jot mie lähin täält kotiolosuhteist Ilpun kans meiä kohvikki Jiäkellerii vaa mitä sit. Hää ei oltkaa auki, mitä sit tekemää. Ei kipsalle kahvil ko siel ol remppa männeillää eikä pöytii siin aulas, mis kaljaa ei saa juuva mis sitä ain juuvaa tai sit sidukaa. Mitä ees, Panimo auk va kahvi kallist, otetaa viinii va Ilpu ei mahoto kolera, hää mehhuu mie viinii. Ei ois tietyst saan tietyst otin. Siin otettii, M soitti jot mis sie, mie siihe jot täs mie oo Paniksel kahvil, kehannu sannoo jot viinil ko se näetse miult vähä kiellettyy. Eikä vähäpaljo. Mieko oo semmoin et miul ei se taho soppii ihapaljohuonost. No kummissii siin oltii ja sit miul soittamaa yläkerra isäntä jot kerkeetsie häne koiruuve ulos viemää ko hänel hammasliäkär vähä pitkäks män. Mie siihe jot tietennii ko niihä myö ollaa sovittu et voijaa jelepata.
Panikselt lähettiinkii kohtsillää pihal M:n soito jäläkee, kons hää haluskii nähä kirjastos, mie siihe jot nähhää vaa.
Koira matkaa ja pienii jäpistelyje jäläkee siel my oltii ja M:kii sinne saapu, lainas tillaus kirjasa ja poismatkala huomas nyt onkii Mie juont semmossii mitä ei pitänt juuva. Sano mää Peskole tai tie jottai täs o ruuva-aineet ei kiinnosta.
Soosis oon.
Ja lisukkeitkii on.

Sähköö, Mie ja A pitkätuka luon und Herr Erdäpfelsalat

Ensi alotettaa kummiski miu sähköhoijol. Miu n kättäin ku vaivaa tämmöne hermopinne jonka alaku ja juur ei oo kenenkää tiios. Kyynäspäähä se leikeltii jo kesäl mut ei auttant mittää. Iha o pikkurilli ja nimetö vetämättömii.
No öilispäivän sit tutkimuksii, hyvä et löysi koko paika. Sen verta on tuo Meilahti sekottunu, talot on ku Peirutis iha ressui peittämii. Löyty hää jostai kellerin perimmäst nurkast ja alta aikayksikön ruvettiinki hommii. Melekoin ol se tohtorin köriläs, ei muuta kons virtaa kintaaseen, mie ehottammaan jot vaik iha vähä miu päähänkii ku miul siel niit vaivoi. Ei luvant laittaa, vaa sörkki kaikemaalima neuloil ja pukkas sähkää ja kahtel jot ei tää nyt viel oo kunnos. Mie kyl itekkii sen aika hyvin tiijän kun ei kahveli pysy käis eikä hanskaa meinaa saaha kätee. Paleltuu viel käs.

Sit olkii vuoros A: koulu Itsepäisyyspäiväjuhlat sulukahattuin kerhola. Kommeet ol juhlat. A:kin pisti semmosta polokkaa jot seinäst meinas läpi männä. Hienost ja herrasmiesmäisest korjas tilanteen. Eli ei olt moinaskaa, just niinku pittää.

A täyt 10 vee täs männä vuosin ja mie se aattelinkii olla nii loti jot myö lähetää isä-poika matkal. No mihi mänemää, aaaa miul olkii jo kohe tiiusteltun. Pitkätukkahippi onkii Saksas vaihto-oppilaan, männää häntä kahtomaa ja samal heitol saahaa reisu tehtyy. Jo vain ei muuta ku Epookkerssii yhteyt ja vizakortti laulammaa. Rahal piästii etteepäin, paitsi ehä mie tietyst etukäsi tälle A hyväkkääl mittää sanont, vast sitte syntymäpäivän.
Mihi myö männää, mitä tehhää pappa anna mie kaho netist mitä tehhää. Semmost mukavaa jännityskyselyy.
Eepersvalttii myö männää, ai mitä tehhää, ehä mie tiijä, kahotaa sitte. Perliinii männää tietyst ko kone laskeutuup sinne. Voijaa män kyl muuteskii, vissii. Siin kyl miulkii vähä nokka väpäji ku mie mieti jot mitä myö nyt siel iha oikeest monta päivee tehhää. No pithä miunkii kahtoo netist. Oha siel vaik mitä kummissii, paitsi ei oikei mittää. No Perliinii lyhyt junamatka sit vaa, männää vaik usseemma kerra jos ei muuta.

Eiköstä sitä alettukki olla sen hermoiluhermoiluhemoilun jälkee siin aamus ku lähtee pittää, Ei muut ko Gulagi lautta al ja matkaa. Bussila jumpsautettii ihtemme lentokonneije äärel ja alettii niit ihmettelemmää. A ollu vissii ikin lentokentäl käyntkää jos ei lasketa sitä ku M lentää pöräytti ukinmummolle ja myö oltii siel vastas. Sitä ei taijeta laskee ku sinne lentelee vissii yks kone uupperajuhlil ja toine Jouluks. Vähä ku Vilku pussit, kaupunkireissu sil kestää vaa viiko, aikataului mukkaa.
Konneesee kuuluttiit, myö ihmettelemmää paikkoi, A tietyst ikkunavieree jot näkköö ulos, mie en hirviä kahella. Lähtee sujahtaa nii näppäräst tämä Niksmanni kone jot ei mittää. Hää olkii Air Perliini masina, oisko jottai vanhaa perua Köörinki laivueist. Nikotiinii tekis tupakin muojos miel vaa eihä sitä nykysi missää poltella, kohta pittää poltella salassa iheltäi. Ei poltettu, otinkii maltaise, ei helepottant, otin toise, ei helepottant. Kolomatta en kehannu ku laps ol matkas muute oisi ottan vaik semmose Kulukija Jussi.

Eiköhä siit sitte kummissii lutviuttu Perliinii ja tonttii mänö suju iha asjallisest. Siithä myö piästiinkii linjuril sinne keskustaa paikallisel junaseisakil mihi se pitkätukka ol kehottanu mänemää. Va ol siin piensuur ihmettelemine mihi täs pittää männä ja mihi junnaa ja mist liput ja mihi kerrokse laituril. Ja kaikemaalima väkkee ol ihmettelemist miullei joka nyt oon olt sensorti reisulasse joutavil ulukomaamatkoil. Niillähii aikona halakoja pitänt hakata. Suatii piletit löyvettii laitur piästii junnaa, hyvä. Pitkätukka tullee asemal vastaa.
Ei ollu vastas, mie joi kalja ko Saksa maal ollaa, A sai limunaati kons janotti niinku ain ko limunaati näkkee.
Soitettii vastaatulijal, ol tulos vasta kämpiltää, myö sii jot elä nyt ihtees kiireel riko , myö lähetää vastaa kävelemmää.

Tul vastaa. Terviiset heitettii, lähettii sitä majotushuonetta ehtimää mis pet pit olla. Löyvvettii, ol opas matkas. Tyttö esitti jot ruppeekii meil ruotsii taalaamaa jot olis parem ko enklanti. Mie siihe jot anna männä vaa, myö sitä taalataa ja myös sprikken doits iha mitä sie halluut. Anto avvaime ja näytti huonee, siisti kämppä. A ensimmäiseks sängyl pomppimaa ja myö muut kaljapullot kouraa, no ei tietyst se tyttö. Ruokoo huutaa kaikkii maha, opas esitti jot männääkkii semmosee kaljakippolaa. Mie ensiks, et kehtaako tuota lasta viijä jos o samallaisii rökäleitä ku täälkii kippolois mellakkaa vetelemäs. Uskoin opasta, hyvä paikka. Ol hyvä paikka, ei rökäleit eikä mellakkaa ollenkaa. Mitä ruokoo, no kunnollist sakemanni ruokoo ei mittää salaati jyrsimist ollenkaa. Kahtokee siit kippola ruokalistast mitä löytyy, aikuse miehe ruokii, hyvä.
Tilattii, ei tarikka paljo enklantii puhunt hällä välii meil maalimamiehil kaik kielet osataa.

Sit oppaa kämpil käymää, ol mukava kävellä oikei kunno lehtipuu mehäs. Ol vissii pyökkii ja muit semmosii, mie muista mitä enkä ees tunnistant sillonkaa ku se hiien Kekkuli-Juksu ei niit osannu opettaa siin erräässä koulus. Kaike helekkari risui vaa pit osata. Ja kämpil pien huone ja kämppäkaverit vissii jossai muual. Ja pullot kaljaa tai kahet. Jos nyt tunnustasin ni ruuan kanskii juotii ja otettii viel kyytipojat. Rökäleet, yhtää ei oltu humalas ko oltii syöty ja kävelty. Siin sit ilta alakokii vierähtelemmää ja ei muuta ko kaupunkii ja sovittii jot huomen Perliinii.

Illal pit viel napsat par kaljaa ku hiukas ja niit sattu olemaa siin puarkuapis minkä pyysi täyttämää ku lähettii syömää. Ain hiukasee ku puarkuapis o kaljaa.
Niinku huomasitte tää jäi kese, jatketaa joskus.

Perliini toine kansallisruoka sen töönerkepapi ohel o tää kurryvursti. Ja tää linkki sit kannattaa ehottomast kahtoo. Ruua laittaja o melekei yht ihana ku Nigella. Siin o reseptikkii, ottakaapa ihe selevää mitä aineksii siihe tullee. Tulo lyhyt italja kurssi samal, hyvä.
Sait selevä, hanki makkarat, muut siul kaapis onkii, tietyst. Niit valkosii makkaroi saapi iha varmast Litlist ja sit Reinist Hakiksest, vissii Wotkinilkii o.
Mie muute kahteli tätä varte Litlist jot onk Heil (ja muut yyperit pääl) niit valkossii. En mie ookkaa iha varma, ota raatvurstia jos sielt nyt ei muut löyvy, sekkii käyp. Siel o semmone homma kans ku Paijerlain mermiespata, miusta ko tuo Paijeri o varsi kaukan merest. Semmosta väkkee Litlis, aika yypereit mainosmiehin.

Pittäähä jottai asiallist ommaaki saaha, ei tää nyt taaskaa kokonaa oma oo, semmoin viritys. Perunasalaatti:

• pottuja syöjii mukkaa
• sipulii, valakosipulii kans voit laitel
• omppu pomppuu
• olliiviöljyy, sitruunata, pippurrii, suoloja
• väkevä sinappi, semmone Tijoni o hyvä, jos ei oo ni ei sit, paa tavallist

1. keittele perunat kypsiksi joko kuorinee tai iliman, mite paremp siul o, ei möhnäks ast
2. leikkele sipul ja valakosipul pieniks palasiks, kirpeyve mukkaa
3. omppupomppu palasiks ja sit er kuppii, oota vähä miks
4. sotke öljyst, sitruunast ja mausteist semmoin soosi, vähä ku vinekretti. Mut ei etikkata. Tämä soosi heivataa sinne omenoijje pääl, sitruuna kieltää omppoje tummumise, tulloo siisti sallaatti
5. kuorase ja piliko haaleet potut, mitä lämpimämpänä saat tehtyy sen paremp tulos. Elä pilipo pottuja atomeiks. Pittää olla suutuntummaa, sano entinen yksityisammatinharjoittaja.
6. nythä se onkii aika sekotella aineet keskenää, elä hiijjessä muussaa niit pernoja. Hölläkätisest.