Mie oon tuassiisa pettänt teit. Mie en oo suant kirutettuu ku viimeks melekee kaks viikkuva sitte. Melekee sama ku PostNordi paketi toimittamine Vantaalt tänne Hessaa sil yhel suarel.
Piru ku ottaa pattii, paketti tul Enklannist Vantaal kolomesa päiväsä mut nyt o mänt kymmenä päivee jot ei oo tult mei SAIWAA. Ja yritä tokkiisa soittoo höi asjakaspalavelluu. Ensinnäi oot vua jonos ja sit siit velotettaa. Ja luvataa iänittee puhelu. No ei siin tietyst paljo oo iänittämist ku ei siin puhuta mittää ku ei sen palavelija kans piäse puhheisii. Joka paikas o iha sama juttu asiakaspalavelu kans. Palavele iha ihtees ja kehtoovat ottoo maksun siit ku hölömöileet ihe. Kuka sinne huviksee soittas, jottai pilapuhelui vai. Et sillee jot mie en oo suant pakettii mut en oo kyl tilantkaa, hihhiiiihhhiii, mänitpäs lankaa.
Mittees muut, lummii o tult vua alakaat jo hävitä. Käin jo toist kertoo suhauttamas Pösö piält ja ympärilt lumet vege. Pennut o antaneet toisillee lumpessui ku ovat heitelleet lumpalloil toisiaa. Nii se pittää, nuama puhtaaks, sillee miekii oon vissii usiamman kerran pärstävärki borstannu (tiiätte kyl) ku normaaleil vehkeil. Mie en oo klearisillii käyttänt enkä käytä!
Se nuamapesu ol jokapäivän juttu koulust tulles. Sitä kyl tehtii tasapuolisest kaikil. Miu kavereis ei ookkaa mittää vinnirokoarpissii kaverei. Josko noit kavereitkaa ennee paljo on. Ainakaa niit kouluaikassii. Va siit viis, mie oon olt ain tämmönr omantien kulukija enkä oo lopuperi paljoo muist välittänt. Oisko se jottai empatia tai sympatia tai jottai muuta puutet mikä voijjaa hienol sanal kuitata.
Jo tuas katkes ajatus, pit vastail kysymyksee huomisest ruuvvast. Tulos o minestronesoppa. Sit soitti viel tyttöliäkär ja kehu miu vere hyvvyyttä. Ol köik arvot justiisa hollillaa, mitä nyt joku kilipisrauhasarvo ol vähä kohollaa. Eikä sekkää paljo. Maksahommat ol paremmat ku hyvät ja kolesterroollia ei ollenkaa. Eihä sitä oo ku syöpi kunnon voita eikä mittää kissuressuka rasvoi. Ja mätystää vällii löherasvaosat. Nehä o just ne terveellisemmät mitkä meil jiäp ain miu syömiseks. Eivät M ja A ällyy hyän ja terveellise piäl mittää. Kinkust mie suan ain syyvvä köike rasva mikä o parast. Eivät ällyy, savukinkurasva o parast leivä piäl. Viel ku sais jostai suolattuu läskii ni sehä se vast jottai olis. Suoloomato männöö linnuil, hyö ymmärtäät mitä eluka talavela pittää syyvvä, läskii. Linnuil vua elekee antako suolattuu jos sitä näppeihinne suatte.
Tännää meil syyvvää rasvakalloo, täl kertoo siikoo ku hää o Herkkuse tarjoukses. Eihä se nii hyyvvee oo ku ihe pyyvvetty ja justiisa pottuje piäl keitetty. Mie otan ja paista vilepalaset ja tien muussiin ohheen. Arvatkee mil paistan ja mil muussin maustan?
Voilla.
maanantai 25. tammikuuta 2016
keskiviikko 13. tammikuuta 2016
Lalala long, smetanahaukea
No ei sitten mittään asioo paitsi tää...
Joo ja kaikki sitten myös
Elikkäs melekosta rakkauspäivee vietetää. Joha tuo o oltkii iha ilima me gustas tu juttuu. Ja että tuaskaa tiijjä näit kieljuttui mitä hää tarkottaa. Sehä o tietyst jot mie tykkäjä siust. Täst linkist suatte sanat jot voitta hoilata Manukaa yhes. Me gustas tu. Siin o muutammii hauskoi sanontoi, kahtokee ihe. Kyl työ enklantii ymmärrättä jos minnuuki.
Pyryttää perkele (oho). Öile alako puolilt öi, päiväl ol hiljast mut näi illast näkkyy tuas alakava. Se o kaulusköyhälistöle oikei, juuttuu Matsta hankee ja ravati joutuu laittammaa renkaa piäkkeeks. Ei oo mastamiehiliä hiekkasäkkii perähutlaris. Miul ol Volovossa kaks. Ei hyyvvy iha vähhää lummee ku pitoja löytyy ja lapparila voip rouhetta laittoo pyörä al. Ei kyl sitä ravattii oiskaa. Ja junat ei tietyst liiku ollenkaa. Joku hyväkäs Hesari lukijapalstal kirutti jot konkkaa mänis koko VR:n pulja jos ois joku tolokku kilipailija. Nyt suavat ajjoo ne vuorot mitä huvittaa. Mitähä mie oikei öile kiruti täst assiist. Nii, jot ois iha sama jos ne kekkaheikit jäis sinne Jäkkee mist ovat tulleetki.
Mie oon tiäl uotellu oikei armola ruokatarpeita smetanahaukia vaste. Riivattu näläkä. Outoo ku miul tulloo ain mahti näläkä jos syöpäse jottai löunaa tapast. Tännää pöhhäyti oikei omeleti. Mie pahalaine oon oppinu tekasemmaa oikee pehmose ja kermase omeleti. Enne heist tul semmossii kovvii munukkait. Ei hyvvii, va nyt o mukavata napostel puahtoleipäsegaa. Vähä nosteloo omelettii siihe leiväl ni avot jot o hyyee. Tietyst asjoo autto se jot hommattii semmoin pintapannu ni ei sit tarvii mukamas nii paljo voitakaa. Quatsch sano sakemanni.
Mie osti muanantain kalasoppoo varte voit ja muut tarpiet ja mäni sit siihe miu hoitoo. Hoitsu rupes ehottelemmaa verepainee mittuuta. Mie siihe sanomaa jot miul ei oo ku puol killoo voit kassis, ei sitä huoli mittail.
Smetanahaukiha tehhää sillee jot
jauhota ja mausta haukifilleet ja ruskista kevyesti
töräytä vettä ja smetanoo ynnä tillii höi joukkoo ja anna kiehuu kypsäks
ja ja ja lissee nestettä tarvittaessa ynnä maustele ja maistele välis.
Heleppoo ku tupakipoltto, sikari o vaikeemp rasti (X).
Pottuja ohhee, ei sallaattia eikä puolukkata vaikka meil kyl yks syömänais sitä siihe tuppooki.
Smetanahaukea.
tiistai 12. tammikuuta 2016
Pyryä, toisen päivän kalakeitto
Ei ookkaa tuas vähhää aikaa nähty tämmöst pyrryy ku tännää o. Viime ajoilt mie muista joltai vuuelt 2010 tai 2011 samatyyppise ku oltii Joonakse kans tulos Kaal Kotkast (mis miest ei päähä potkast). Sillo ollii Porvoo motukal se iso perrää ajo kolar. Vissii 40 piilii rytkyttiit toissii. Myö onnehanhikkaat piästii luikahtammaa motuka kaiteijje aukost takaspäi ja otettii Borgån vanha tie alle, tosi aikamoist lumsohjaket sielkii ol.
Tännää ei kuulema mittää hirmusii kolarei oo piäst sattumaa vaik siä o kui syylline kaikkii onnettommuuksii. Ja VR vähens junnii puolee joist tosasias vissii puolet sit kulukoo. Ottasiit vanhat huuruveturit käytöl ni ei hyytys ensmäsee lumhiutalleesee. Viäntövä piisois.
Ja mitä hiikkarrii niit junnii muuteskaa pittää kulukia viijje minnuti välei. Jos työpaikoil vois män töihi sillei joustavast ni ois köikil helepompoo. Varsinnii tää joutava ravattiväk vois männä töihi millo huvittaa tai olla mänemättä. Tulis siästöö ku kaike mualima kekkaheikit ei pyöris immeiste työpaikoil. Ja vähintää niilt pitäs kieltee oma auto käyttö. Tää o just ja joo sitä porukkoo mikä joutaa kulukemaa jala, pyöräl tai hiihtäi näi talavel. Pyöräteit ei kannate aurata, muuta ku Karhu sivakat jalakaa ja potku ettee.
Se siit kelist. Tul paha suru-uutin, David Bowie o kuolt. Tätä ei kyl voint tämmöin ulukopuolin ennustoo ollenkaa, nii ol sairaus pietty omas piiris. Hyvä nii. Tuntuu silt jot nyt näit vanhaliito herroi alakaa puttoilemmaa. Joskusha myö köik tiält lähetää, se tietyst piettävä mieles. Mut tähä hollii tulloo yks miu miel kappale Bowielt.
Tännää ei kuulema mittää hirmusii kolarei oo piäst sattumaa vaik siä o kui syylline kaikkii onnettommuuksii. Ja VR vähens junnii puolee joist tosasias vissii puolet sit kulukoo. Ottasiit vanhat huuruveturit käytöl ni ei hyytys ensmäsee lumhiutalleesee. Viäntövä piisois.
Ja mitä hiikkarrii niit junnii muuteskaa pittää kulukia viijje minnuti välei. Jos työpaikoil vois män töihi sillei joustavast ni ois köikil helepompoo. Varsinnii tää joutava ravattiväk vois männä töihi millo huvittaa tai olla mänemättä. Tulis siästöö ku kaike mualima kekkaheikit ei pyöris immeiste työpaikoil. Ja vähintää niilt pitäs kieltee oma auto käyttö. Tää o just ja joo sitä porukkoo mikä joutaa kulukemaa jala, pyöräl tai hiihtäi näi talavel. Pyöräteit ei kannate aurata, muuta ku Karhu sivakat jalakaa ja potku ettee.
Se siit kelist. Tul paha suru-uutin, David Bowie o kuolt. Tätä ei kyl voint tämmöin ulukopuolin ennustoo ollenkaa, nii ol sairaus pietty omas piiris. Hyvä nii. Tuntuu silt jot nyt näit vanhaliito herroi alakaa puttoilemmaa. Joskusha myö köik tiält lähetää, se tietyst piettävä mieles. Mut tähä hollii tulloo yks miu miel kappale Bowielt.
Ja se siitkii, ei myö eletä murhees eikä kuura-aamu pakkases.
Mittees teil kuuluu ku ei oo mittää tänpäi kukkaa ilimotelt. Oottas työ henkis? Mitä? Ai ootta, nii mie tiijjä ku mie ain stalkkaa kuka o lukent näit miu juttui. Sielkii se yks Marja-Liisa LIIK ENN NE VI RAS TOS lueskellee näit ku pomo o jossai joutavis kokkouksis tai muute vai sekottelemas köik sopat yhtee lautassee. Oottes työ kuult ikkää semmoset jot sekotettaa hernesoppa, kalasoppa ja kasvissoppa samal lautasel. En miekää mut varmoi tietolähteijje mukkaa tällee tapahtuup. O melekost sopa sörsseemist.
Mie tuas panna höntäsi öile kalasopa ja vain kirulohest (sateenkaarirautu, että oo kuult. Ottakee selevee). Melekei oikia löhe (Norwegian, halpa lento) ol nii pal kalliimpoo jot uatteli siästee ja siästinnii. Ja en maus mittää erroo huomannu. Huomoo kyl mittää muutenkaa. Ainoo jos kissal o näläkä ni se tulloo karjumaa sil ei nii kisumaisel iänel ruokoo, ni sen huomoon.
En tähä ruppee mittää kalasoppaohjeit kiruttammaa. Sen rykäsen kummissii jot kokkeileha ihmees lanttuva ja jos oikei moterni oot ni fenkolia. Tulloo semmonen iso jytky jos siul o anikse ystävvii joukos. Jos ei ni elä laita. Eivät tykkee. Opeta höit raikkaal aniksel. Jaa mitä se sitte o, no tietyst 0,75 l leka Dry Anista per kaks persoonoo. Tämän jäläkee se fenkolisoppa ruppee maistummaa. Ei silti se o sit iha sama mitä eil paat joko männöö tai sit tulloo. Jos ymmärrät.
Enempee raittiusmies ei kiihota viinan käyttöön, aina kuitessii vähä.
Toisen päivän kalakeitto.
torstai 7. tammikuuta 2016
Valmis paisti, kaalikeitolla
Semmosta tein ku kert Herkus möit valamiiks maustettun karihtoo. Kehannu ihe maustelemmaa ku sammaa hintaa sain. Hyöky eivät tie niit litkumarinaatei mihi ylleesä ne kanasiliput o hauvvattu ku Mariaanie hautaa. Oikei hyä olvat tehnieet, sit mie oli viel nii ketterä ku niit ankarinnuksii paistoi ni otinnii rasva taltee ja kierittelein sit pernat siin ja uunis rohkiest paistoin. Rohkie neitsyt, riskie neitsyt. Oho jo tuas pomppas. Mut hyvvii tul potuist ja paistist niinku jo sanoin. Kahten päivän naposteltii pottuu ja paistii ja sit viel paistii mie ja A löunaaks. Ai ku mie en löyvvä sitä virolaisii ö merkkii joka ei oo ö vaa se semmoin aaltopäällyin. Miul ois monta kertoo hälle käyttöö. Neuvvositta minnuu ies vähä.
Joo, olin mie tuas paljo vähä hyvä tekemää ruokoo ja eiku paranoo. Kualsoppoo perinteisel reseptil l. paljo lampaalihhoo ja jonniiverra kualii ja porkkanoo. Sipulat unneuti iha kokonaa, ohrahelemii tajusi laittoo ohhee. Ja miärähä ol tuas kolome päivee ja par löunast. Tuas se virolaine ö. Mie kyl ehin sen näppäimen.
Kasvaaks tein kynnet noppeest. Mie ku huomasin täs ihan yht`äkkii kirutelles jot miu pikkusorme kyns ol iha halakeemispistees. Ruapi ja ruahusti pitki hiirmattoo. Ja vasite olin leikant kynnet iha äskö. Tekköököhä tää pakkaskel jottai turmeluuksii näppilöil esmes sillee jot pienentääp näppii ja jättää kynnet yhemittasiks jollo yhtälö tuloksen o jot kynnet tulloo essii. Ei vissii niinkää voi ol jot kynnet kasvaat pakkasel noppeemmi. Kukaha joutava tosentti tuonki selevittäs ku ei höil muutakaa tekemist vissii. Ainai mei piäministeri mielest. Joka o iha vissii viisas mies, vissii.
Mie laitannii näit õ-kirjaimii tähä jonnoo ni sit mie voin ain kuitata hänet täst ku tään merki suamine o nii hankaloo, miu taijjoil ei onnoo ku leikkoo-liimoo meininkilä. Sitäpaihti ku otin selevee ni köik virolaisetkaa ei kehtoo häntä käyttee. õõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõ.
Jot tää õ-asia lienöö täl käsitelty.
Mittees muuta käsitellää. Tiäl o olt ainai kylymä, mie en oo parrii päivään piäst pihal muuta ku sätkäl, sinnehä sitä männäänni sit vaik olis se Etellämanterree 93,2 raatia pakkasta. Ei mikkää piä immeistä pois nortilta muuta ku Alepa valikoima ja Siwa tillauste sujuvuus tahi sit ku se viimene naula o napsautettu siihe kirstuu.
Olha tuas Alepas varsi hienoa hommoo. Ei kuulema vihriä Mallu kuulu höi valikoimaa, en kyl miekää sit oo höi valihtijamiehenä. Ei tuu nii kova näläkä jot sinne mänisin.
Onnex sit Saiwas lopult ol vaik kaapuntii lähties sitä ei löytynt, ol toisel tiskil ja yks äijjä-paha siin kaikemualima lippuje ja lappujesa kans tuskail ies. Kerent oottelemmaa moist. Äääääh tais tul jotesakkii sekava turina mut sillee se on jot pakkane aivottii jiävyttää.
Joo, olin mie tuas paljo vähä hyvä tekemää ruokoo ja eiku paranoo. Kualsoppoo perinteisel reseptil l. paljo lampaalihhoo ja jonniiverra kualii ja porkkanoo. Sipulat unneuti iha kokonaa, ohrahelemii tajusi laittoo ohhee. Ja miärähä ol tuas kolome päivee ja par löunast. Tuas se virolaine ö. Mie kyl ehin sen näppäimen.
Kasvaaks tein kynnet noppeest. Mie ku huomasin täs ihan yht`äkkii kirutelles jot miu pikkusorme kyns ol iha halakeemispistees. Ruapi ja ruahusti pitki hiirmattoo. Ja vasite olin leikant kynnet iha äskö. Tekköököhä tää pakkaskel jottai turmeluuksii näppilöil esmes sillee jot pienentääp näppii ja jättää kynnet yhemittasiks jollo yhtälö tuloksen o jot kynnet tulloo essii. Ei vissii niinkää voi ol jot kynnet kasvaat pakkasel noppeemmi. Kukaha joutava tosentti tuonki selevittäs ku ei höil muutakaa tekemist vissii. Ainai mei piäministeri mielest. Joka o iha vissii viisas mies, vissii.
Mie laitannii näit õ-kirjaimii tähä jonnoo ni sit mie voin ain kuitata hänet täst ku tään merki suamine o nii hankaloo, miu taijjoil ei onnoo ku leikkoo-liimoo meininkilä. Sitäpaihti ku otin selevee ni köik virolaisetkaa ei kehtoo häntä käyttee. õõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõõ.
Jot tää õ-asia lienöö täl käsitelty.
Mittees muuta käsitellää. Tiäl o olt ainai kylymä, mie en oo parrii päivään piäst pihal muuta ku sätkäl, sinnehä sitä männäänni sit vaik olis se Etellämanterree 93,2 raatia pakkasta. Ei mikkää piä immeistä pois nortilta muuta ku Alepa valikoima ja Siwa tillauste sujuvuus tahi sit ku se viimene naula o napsautettu siihe kirstuu.
Olha tuas Alepas varsi hienoa hommoo. Ei kuulema vihriä Mallu kuulu höi valikoimaa, en kyl miekää sit oo höi valihtijamiehenä. Ei tuu nii kova näläkä jot sinne mänisin.
Onnex sit Saiwas lopult ol vaik kaapuntii lähties sitä ei löytynt, ol toisel tiskil ja yks äijjä-paha siin kaikemualima lippuje ja lappujesa kans tuskail ies. Kerent oottelemmaa moist. Äääääh tais tul jotesakkii sekava turina mut sillee se on jot pakkane aivottii jiävyttää.
Papu ynnä pojat
Voijjaan olla tietyst parriikii er mielt täst pakkasest. Miul ainakii vähempkii riittäs, ehä mie ota saunaskaa 120 tikari löylyi.
Jatketaan heihei peipi,
kaalikeitolla.
perjantai 1. tammikuuta 2016
Hyvää Uutta Vuotta, ankanrintaa ja uunijuureksia
Köikil lukijoil ja muillei jotka täst hommast tietää jottai. Aika paljo o vissii niit immeissii ketkä ei kehtoo lukkee tätä ku pomo kehvel suattaa tulla niska taa ihmettelemmää jot mitä sie oikei tiet ku pittäis eksellii tai jottai pouvverpointtii viäntee. Ni ootta sit vua kuult kavereilt täst plokist. Kotonha siihe ei kehtoo aikoosa tuhlata.
Nii, täst uuest vuuest viel. Miulko o semmoin vaikeus ain miettii jot mite hänet kirutettaa. Ja piru vieköö mänhä se tuos otsikos het viäri. Ois pitänt kiruttoo Hyvää uuttavuotta, kieltohtori mukkaa. En kyllä korjoo, oon senverra ihepäin immeine. Joo.
Mie sain ku sainkii livekalloo syömiseksein. Tei oikei valakosoosi kans paitsi se ei olt oikei valakost ku muskotti ol semmost jymähtänyt ja sitä sit män enemmä ku tarvis ois olt. Vaa hyäl halulha tuo tul syötyy paitsi osa män roskii ku sitä tul aika reilust tehtyy. Mittasuhteet ol lasakne soosil eikä kahel immeisele. Ain sitä sattuu keittiömaailmas köikelaist.
Tais ollahhii se livekala tään kirutusväli suuremp tappaus. A tul Ittäisest-Suomest ja het pyyhäls tuvast ulos rakettiloi kuvvailemmaa. Hyvä ku hotarit ja pernasallaatit sai syöpästyy. Tei muutes ihe pernasallaati tul oikei maukast vaik unneuti kaprikset joukost (ain sitä sattuu...). Soossii tälläsi majuneesi ohhee jonniiverra smetanata, mukavast sop joukkoo ja tillii silippusi ja normi piprat, suolat ynnä hunnaat. Hinajata olla pittää. Tokki sämpylät olvat syksylt sillo ku M ol Aapos ja miu tupakkilakko loppu ku seinää l. ne ol iha köikeaikusii. Mänväthä nuo.
Öile tullii sit napsautettuu par tötsee tai enemmännii kaljoo. Sit rupes ahistammaa nii jot pit napata jokune ahtinkopilleri eli loppuilta mänkii sänkyjen miehenä. Tosi ei kyl ois huvittant mittää tehäkkää.
Tuasko tää mase alakaa ku siit aika hyvi piäsi erroo siel ittäisel alueel. Tätäkää tuas meinoo jaksoo kiruttoo.
Oisko joku assii hyvi, eikä oo ku uunpunajuuristkii unehtu se hinaja. Pakko männä lissäilemmää, iha koht ku suan tään loppuu.
Ankanrintaa ja uunijuureksia.
Nii, täst uuest vuuest viel. Miulko o semmoin vaikeus ain miettii jot mite hänet kirutettaa. Ja piru vieköö mänhä se tuos otsikos het viäri. Ois pitänt kiruttoo Hyvää uuttavuotta, kieltohtori mukkaa. En kyllä korjoo, oon senverra ihepäin immeine. Joo.
Mie sain ku sainkii livekalloo syömiseksein. Tei oikei valakosoosi kans paitsi se ei olt oikei valakost ku muskotti ol semmost jymähtänyt ja sitä sit män enemmä ku tarvis ois olt. Vaa hyäl halulha tuo tul syötyy paitsi osa män roskii ku sitä tul aika reilust tehtyy. Mittasuhteet ol lasakne soosil eikä kahel immeisele. Ain sitä sattuu keittiömaailmas köikelaist.
Tais ollahhii se livekala tään kirutusväli suuremp tappaus. A tul Ittäisest-Suomest ja het pyyhäls tuvast ulos rakettiloi kuvvailemmaa. Hyvä ku hotarit ja pernasallaatit sai syöpästyy. Tei muutes ihe pernasallaati tul oikei maukast vaik unneuti kaprikset joukost (ain sitä sattuu...). Soossii tälläsi majuneesi ohhee jonniiverra smetanata, mukavast sop joukkoo ja tillii silippusi ja normi piprat, suolat ynnä hunnaat. Hinajata olla pittää. Tokki sämpylät olvat syksylt sillo ku M ol Aapos ja miu tupakkilakko loppu ku seinää l. ne ol iha köikeaikusii. Mänväthä nuo.
Öile tullii sit napsautettuu par tötsee tai enemmännii kaljoo. Sit rupes ahistammaa nii jot pit napata jokune ahtinkopilleri eli loppuilta mänkii sänkyjen miehenä. Tosi ei kyl ois huvittant mittää tehäkkää.
Tuasko tää mase alakaa ku siit aika hyvi piäsi erroo siel ittäisel alueel. Tätäkää tuas meinoo jaksoo kiruttoo.
Oisko joku assii hyvi, eikä oo ku uunpunajuuristkii unehtu se hinaja. Pakko männä lissäilemmää, iha koht ku suan tään loppuu.
Ankanrintaa ja uunijuureksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)