torstai 10. huhtikuuta 2014

Hulluu, voimajuoma ensiks

Päivää vaan vietetään! Teillekkin sanoo hän. Siellähä sitä pit öile käyvvä lusmuilemas. Ol jotennii vaisuolone tappaus, oisko johtunt kelloajast ku mänin jo enne kymment overivoil. Mie sielt oikee mittää mänt ehtimää sen kummempoo. Vaa arvata suattaa jot heräteostoksiiha sitä sit tul. Ensmäsenä osti semmose matkakassi, oikei Armaani Jeanssi ku halavala sain. Hyvi oisin kyl pärjänt ilimannii, miul o jo pakaasi. Vaa ku ol alennettu ni pakkoha se. Ja hyvvää tarpeesee hää sit lopuperi tulkii täl reisul. Muualt en ostant mittää mut sit mäni Herkkuu. Aijjai, sit alako olemaa irstasta lihhoo. Nii tarkota tietyst halapoo ja halapoo. Osti paistii nauvvan 11 ekkee, kanniinii 10 euroo ja hepoist 20 e peer kilo. Nii ja sit semmossii lammaskotlettii joist myöhenmmi lissää. Mänhä noihi rahhoo, vaa joskus ne ruuvvat on sit maksettava kuitessii ja jos sitte lihoja halluu syyvvä ni kannattaa ostoo tarjouksesta, se o miu ja Marti lokkiikka. M ol vähä eppäileväin olko halapoo vai mitä ol, jottai tuhis iheksee astioit pessessä.
Ei ne soijjaröyheetkää mittää ilimassii oo, muistaaksein jonku 5,5 e makso 500 g pussukka. Laskekee ihe kumpi o halavempoo nauta vai soijja. Ja jauhelihhoo oissii sit suant alle 6 e kilo. Tännää mään uuestaa ku öile tul se kassi nii tolokuttoma painavaks jot riski puntila käyvvä mies meinannu suaha ruahattuu sitä kottii. Pittii käyvvä Suomisela kahvila ja rahkapullalla, ol hyvvee mut ei nii hyvvee ku M:n.
Semmost kohvivekotint mie kahteli ja oikei tytöl kokkeeks keitätinnii sil. Ol tarjoukses mikä lie merkkine nappikeitin. Hyvvee espressoo hää tekas, pehmeet ja äikeetä samalkertoo. Mie sit vua rupesi aattelemmaa niit kohvkapselei, kallii tuntussii yl 40 senttii styke. Lisäks alumiinissii eikä meil semmost kierrätyspistet lähelkää. Ei taijja ol miu laite vaik mie kyl siit kapputsiinost hyväs tykkeenki. Oha miul tuo mutterpannu vaik hää nyt onnii ikea pyöree. Ei vua tuu jostai syyst käytettyy, liia vaikeet laiskale. Panna vettä pannuu ja purut sihvilää kiertee kans kii ja tulil. Siin o kyl se huono puol jot sitä suap pittee aika pitkää levyl enne ko tsihkaa kohvit ylös.
Jos mie nyt semmose konnee ostasi ni mie ostasinnii semmose mis o tavalline keittosysteem sen kohvijuskan kaa ja sit siin voip käyttee nappia. Jost tulkii eräs assii mielee, käytävä kyökis napil. Nonnii Lommauti tupaki samal. Elikkäs huoli pois M, keittiös käyty. Joo semmose mie ostasi jos ostasi. Vaa en mie taijja oha noil rahoil muutakii männöö niinku sikarii osto joit ei piäse polttamaa ja tupaki osto joka o kallist jota sit myös männöö. Couci-couça, niinku ranskaks sanotaa kiäntäjä mukkaa, ihehä mie en sitä tiijjä.

Olkoo hulluiluist täl kertoo tää, tännäähä sinne pukataa uuvvestaa, sevverra jäi harmittammaa ku siel ois olt vissii A:lle sopiva pusakka mut ol mänt jo ku hää sinne ast piäs. Mie niit viel näin. Oisko tullu lissee?
Mites muute, iha hyäst, tännää pittää käyvvä keva kaut kiikuttamas se liäkäri lausunto siihe salasee valituksee. Aurinko paisteloo niinku öilennii vaa molempin päivin nasakka itätuul. Vilu portaillai. Puntile mään ensi tekemää haupperit ja sit vasta kaapuntii. Mieko hylykäsi sen liikuttime ohjelma kokonaa ku ei siin tapahtunt yhtää mittää. Nyt mie oonkii pannu rautoo iha kunnola tankoo ja ruppee tuntummaa, ainakii paikat o semmoset hellä oloset. Kyl sillo jottai häppeninkii siel pittäis tapahtuu. Minnuu vua ku harmittaa jot mie en oikei uskalla vanhoi kunno lajjei harrastoo. Voip olla jot selekä ei oikei hyvvee tykkäis kovista muastavejoista sun muista kyykyistä ja tempauksista. Jos oikei ymmärsi sitä liäkärii ja vysioterapeuttii ni iha hirveit painoi ei pitäs tuone alaselä aluveele asettoo.
Silloha se tarkottaa jot jälele jiäp jalakarässi varovast ja reislihaksil oma vartalopaino nosto. Sitä mie oon tehntkii ja pohkei.
Keskvartalloo mikä tietyst miu mielest o hyäs kunnos ku vähä elintaso näkkyy mut vyötäröympäryskiihkoilijoije mielest mie kehittele kans. Tai ainakii niit vähhii lihaksii mitä siel o. Ain oon muistant tehä maha- ja selekäliikkeet. Lisäks mie tien semmost nojas tehtävöö jalannostohommoo. Vaikia selittee, mitä tuost kuha nyt tien, hittooks tää liike nyt teil kuuluu. No sori nyt vaaaaaa. Ei ollu tarkotus ärsyttee mut ku ehä mie ossoo kuvvaila häntä.
Semmost.

Kissa o ruvent sisustussuunnittelijaks. Raahailoo semmost M:n keske eräst tilikkuvirkkuuta pitki huushollii ja pittää mahti murinoo männessää, iha ku leoparti. Vähä täs alettii suumailemma jot oisko häl pesä teko mieles. Hää ku o vastikkää leikattu ni jos hänel onkii ajatukset männy sekasi ja hää luuloo jot perreesee tulloo lissäyst ja pesä pittää olla. Rakentakkoo vua, sais kyllä olla vähä pienemmälä iänelä mut ei hää sitä koko aikoo värkkee vaa just sillo ko M käyp nukkumaa. Mitäs makkoo sillo ku pesä pittää rakentoo.
Muuteha kissa o iha ku kotonaa mis hää nyt sitte onkii. Tännehä myö hänet haluttii. Ruoka kelepoo ja sen jäläkee jaksaa juosta pienet ravit huoneesta toisee ja käyvvä ruokaleposele peittoi alle tai nyt ikkunalauvval ku soltsi paistaa.

Leipomuksii mie oon tuas tehnt. Hirmuse hyyvvää levvainii pukkaa. Perkule, takapihala alako huutamaa raivaussaha. Nyt kyl pittää männä varottammaa niit jot mei piha o ansotettu. Jysähtää viel ja meilt mänö lasit hajale. Enkä tarkota akkunalassii, nehä laittaa hoitamatokunta ku huvittaa vaa parempii perintöristallii. Joo nyt tietäät olla mänemättä. Leivät o tulleet paremmiks vaa, semmost oikee sitkeet siivakkoleipee ei tuu. Mie vähä eppäile miu jauhoi, pitäs vissii ol jottai oikei virallissii leipäjauholoi. Vua hyä makust hää o. Nyt o vua jonniimoine ropleema ku sitä tuppoo tulemaa liikoo ja millää ei kehtois kotleipee pakastoo ku ittee siin miu mielest o jot ois sit ain vähä niinku tuores leipä. Iha niinku Viipuris. Oho mikä sutkaus. Pitäs alakoo laskemaa seossuhteije pienentämist mut se taitaa ol luonnovarainsinjöörile tekemätö paikka. Tikutakuinsinjöörihä suunnittelis ja rakentas konnee ja ohjelmois sen sitä varte ja laskelma ois jo kahenkymmene vuoje piästä valamis. Ja leipee se ei eelleenkää kyl sais aikaseks, köik aika mänis sen konnee kans värkkäilyy. Eikä tulis suamaankaa ku käis kasvaa karvat ja taikina tarttuu.
Oha miul vaihtoehto, mie myyn ylimiäräse leivä, sannoo nyt kaks e kipale ni sil mie suan mukavast katettuu harrastukse kulut ja piettyy meit tuorees leiväs. Mie taijja ottookki Ilpo miu kohteeks. Hää tulloo hakasemmaa tai mie käske muute tulemaa ja lyön leivä matkaa ja sano jot maistakee. Rupiatte sillotällö suamaa ku hinnast sovitaa. Sevverra miekii ossoon kyl laskee jot laske pirruuttaa kilohinna tuol miu leiväl ja paan tietyst omat palakat piäle, sit kahotaa mitä jiäp viiva alle. Iha niinku Kyllikki-täti koulussa miul semmosel liiketoimintakurssil opetti. Seleviyvyin muute eriomasi arvosanoi siit. Ainoo mitä en muistan kokkees ol TEU. Jaa mikä hää, hää o konttiliikentee perusmittayksikkö mikä tarkottaap "twentyfoot equivalent unit", kahenkymmene jalan peruskontti. Ja siit o sit tietyst muunnelmii, selevittäkkee ihe asjoo jos kiinnostaa.

Sit lammaskotlettei. Semmossii jauhelihast tehtyi pihviolosii paistikkai jotka paistettais pullahtiit melekee pulliks. Heijjän kans mie tekasi parsarisoto ja täl kertoo, vaik ihe sanonnii, ei ollu pelekästää hyvä makust vaa rakennekkii ol oikee. Ei olt puuroo eikä vellii. Nyt miekii hokasi mite hää hyäst onnistuu, pikkuse enneko riisit o sopivii lurrautettaa kermoo, annetaa kiehuu pannaa parmessaanit ja sitte viel varovast nestet. Ja noppeest kiele pääle muute puuroutuu.
Tää päivä ruuast ei tuassiisa havvaintoo vaa eiköhä tuo tuu piähä ku Herkuil piäsöö.
Mut nyt salil.
Voimajuoma ensiks.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti