Tähä soppii mukavast semmone pikku tarina, jonka kerto sen errään koulun tuntiopettaja Asko, joka olkii niitä tolokun miehiä siin paikas. Juttu männöö näin: "Asko ol jollai puuvirmala myyntihommissa myymässä pylväitä (puutavaralaji) ja ol sopinu saksalaise ostaja kans rehvit johonkii hotellii sen ostaja huoneesee, matkala rupes näyttämmää, et himppase männöö pitkäks. Siihe aikaa mittää kännyjä ollu millä ilimotella, no sitte myöhästyttää vähä, hää aattel. No piäs hotlakal ja koputtelemmaa huonee ovvee muutama minuuti myöhäs. Huoneest kuuluu saksaks jot sissää. Hiljaisuus, jonka katkaisee ostajan stoalaisen tyyni lausahdus, oliko meillä tapaaminen vai oletteko tullut muuten vain?"
Just tätä mie tarkotin, et toiset suattaap olla varsi tarkkoi ajoist mitä o sovittu.
Nyt pittää sit kahtoo toine aihe. Siihe ei sit kyl pitkää mänt. Sehä o tietyst tää Suome vihree kulta, elikkäs mehtä.
Mehtä on mahottoman hieno paikka ku se o mehtee. Mehtää kuuluu tietyst puita mut lisäks siel kyl pittää olla koristein lintui ja niile ruuvvat. Karhunkii siel soppii källäilä suati sit pienempii nisäkkäije. Sienii pittää olla, niitähä nyt syöp kaikki, miekii soosina ja hyvvee on. Italjaanollekkii maistuu tatit nii, et kukkaa ei tiält kerkii nii pal kerreemää ku hyö söis. Hinnannii maksaat.
Vua mahtaako olla nykysesä mehässä näi? Suattaa olla va usseemmi suattaa olla olemattai. Nimittäi ko mehtee kasvatettaa, kasvatettaa (?), kasvattoo nyt semmosta mikä kasvaa ihestäänki. Se mehä kasvatus tahtoop usseemminkii semmost jot kaavetaa puut, sen jäläkee äkkiisti huijjeillaa maapinta rikki mallii jos toisee ja joko ootellaa, et siemennyspuut siementäät kaavetu länti tai sit polokastaa taimii sopivii kohtii. Joka tappaukses maapinta o paljaan, ei varjoo missää, ei suojaa vessatteelta. Kaik huuhtoutuu pinnalta alaspäi jos onkii jyrkkä paikka.
Mitteeköhä ötökät tuummoo moisest? Ei taija karhu mielellää kehata tulla avopaikale vaikka mehtän Ruhtinas onkii, eipä istu lintu suojas pöhheikös, ei oo kaikennäkösii pikkuötököi, joist en sano enempiä ku en tiiä. Kasvaako tatti tahi sien? Ei kasva, ainoo joka suattaa kasvoo o korvasien, joka on kyl aikamoin herkkupala kuha ossoo käsitellä, hää ko se onkii näjetse myrkyllin. Mites marjat? Usseesti mustikat häipyyt taivaa tuuliin pois, tilalle kyl sitte suattaapi tulla vattuja ja puolukoit nyt kummissii aja piäst. Linkola Pennooha täs tarvittais, va hää o kyl vissii sitä mielt jot annetaa kaikkii puije olla. Ei se iha kyl niinkää hyvä oo. Kyl sielt mehäst voip puita ottoo tolokun kans.
Miust täs o hyvä malli mitä tää yks rohvessori ja tohtorismies Erkki Lähde esittellee. Eellisen linki artikkelis hää käsittellee erityisest puu laatuva vaa seuraavas linkis Hesarii onkii jo puhet iha oikeest rahast. Hääkö väittääki jot silviisii jot ku otetakkii sielt vaa osa puist saahaa enempi rahoja. Tiiä ihan varmaks kyl vissii kukkaa ko tuos jäläkimmäises tavas o semmossii epävarmuustekijöi vissii vähä enemp. Niinko se, et jyrrääkö konekuski taimet tai kuusen juuret nilale. Voipiko ylleesä konneela hakata poimimala, miestyö on kyl nykysi auttamattoma kallist puuhaa. Mitäs tehhää sit ku ei onnistukkaa se uuistumine, ei muuta ko taimii joukkoo, sit pitäs ollakkii se kone jo tuas tekemäsä niitä muokkaustöitä tai sit ihe kuokavartee. Ihe oon kuokkinu yhe 1 1/2 hehtaari länti käsinee ja voinki sannoo, et ol lämpöstä puuhoo va kunto kyl nousoo.
Myö onnettomat opiskelijat, mie ja pitkätukka, laskee hunttailtii kasvatukse kurssile sitä kump tapa o etullisemp. Piästii semmossee lopputulemaa jot korkorosentista riippuen jatkuva on heikompp. Myö kyl laskettii sillee jot jatkuvas vähä istutettiinki, varmuuvve vuoks. Issoi erroi ei olt, maapohjin meil ol kaikkii muit paihti lehtomaist kangast ja lehtoo elikkäs aika tavanommaist Etelä-Suomalaist mehtee. Täs onnii sit issoi herrai laskelmat kysseisestä aiheesta. Kehhuut kovast jot tää jatkuva o enempi rikastuttava, mie sano kyl eellee jot passooha kahtoo näilä keleilä.
Tuhomahollisuus onkii miu mielest silviisii, et jos sitä mehtee kovi harvan männää "kasvattammaa" ni voip käyvä kämä kons puhaltoo pöhäsöö oikee kunnola, etennii ku sattuu jot onkii pirulaine satant lunta latvaa ja jiätynyt kii. Siin kasvo purjepinta-ala helekkaristi eikä reivoomaan pysty, sit vielä ku partuuna pettää ni jo on masto tai ainaki toppi nuri. Ja tauvit sitte, ko o kuusta tahi mäntyvä kaik ni iskoo ne perkulee pienet pöppijäiset, niiku Kekkul-Juksu sano, on kyl puut kuavettava justiisa jos niist meinoot rahoja suaha.
Kahoha tästä minkänäköin veitikka o kirjanpainaja ja täs onkii tyvipikikärsäkäs pannaas viel yks sien tähä joukkoo sekalaissee juurkiäpä. Ja viimeks mainittu onkii sit oikia Paholaisen Poika. Hää levvii ja levvii pitki mait ja mantui, kesälä ei just kuusikos passais pörräilä yhtää millää konneel jot puut ei suastu. Ja jos sattu tämmöin tuho tulemaa ni sil läntil ei sitte kuusta laiteta, paras o huapa vaa aika hyvä konsti onnii törräyttee homma siihe mallii jot tulloo sekamehtä.
MITÄ? Voi helekkari, olkos se tälläi kohtoo se sekamehtä errakenteisine malleinee paremp.
Mie taija kallistuu Lähtee Erki kannal. Äääääähh, mie oon kallistunt jo ajat sitte, myöhä tehtii ne miu ja pitkätuka laskelmat näil perusteil M:n perikunna tilal. Ja jos mie sen tila omistasi ni mie pöräyttäsi sen just sillää tähä asentoo. Vaa ku en omista.
Piässäähä myö täst jonkunnäkösee reseptiinki. Kahellaanpas mite se italjaano niitä tattija suattaa käytellä.
Täl kertaa tulleeki resepti linkkin sinne keltasen sahramin sivuil. Mie en kehtoo ruveta sen kummemmi suomentelemmaa ku siin o viiteo ja reseptikkii mukan, annan vaa par varotukse sannaa ja ohjeta:
- käy ihe mehässä poimimassa ne tattiis, piäkaupungist piäsöö ratikala ja metrola tattimaile, onnikast puhumattakaa.
- osta kunno italjalaist risottoriisii, jos vaikuttaa tolokuttoma kalliilt ni sit risella mänö. Setä Pen ei.
- lirrauta pikku tippa sitruunoo tattiloil ku paistat niit ja käytä kunno öljyy ku ne tatit immeet sitä ihteesä ku sien. Hhhmm sieni?
- mie käytä kanalient
- ja tietyst kunno parmesaanii
- elä keittee jylymerrä sitä riisiis iha pehmeeks ja lissäile nestettä sillee jot tää hörselö on semmost valuvaist, ei mikkää kova kökkö siin lautasel.
Tortuista tuli öile iha hyvvii, on se tuo mein M nopiakinttuine ku esti torttusa palamise.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti