Mitä kummaa kuuluu laatikoille ? Laatikot ja kinkku on syöty ja suorastaan ihmetellään, että mitähän nyt. Ei muuta mun katse jääkaappiin niin johan sieltä löytyi tarpeita. Porkkanoita, perunoita, punajuurta ja kalalientä. Arvatkaa mitä tulee? Seljankaa, kunhan M käy kaupungilta kalaa ja muita pikkutarvikkeita soppaan. Tietysti leipää tarvitaan Hongistolta oheen. Oliskohan tässä oikea välipäiväin herkku. Eipi ookkaan vaan se on tietysti lipeäkala joka tehdään haaleaksi perunasalaatiksi. Toisikohan M livekalaa kaupungilta. Oli kyllä pikkusen äreä kun en suostunut varaamaan aikaa hänen suosikkilääkäriltä Kivelästä.
Kivelään jouduin soittamaan reseptien epäselvyyksien vuoksi. Hiukkasen kangertelee tämä EResepti homma kun ei itse heti näe mitä on määrätty vaan pitää kotona tai apteekissa tarkastaa määrätyt lääkkeet. Tällä kertaa jäi yksi lääke määräämättä ja yhtä tuli liian vähän.
Mikähän kumma tässäkin on, että tämä kieli asettui nyt tähän malliin, lähelle kirjakieltä. Onkohan yöllä tapahtunut joku outo vinksahdus päässä. Ei kyllä olisi ensimmäinen kerta. Ainakin unet on ollut viimeaikoina sen verran omituisia, että vinksvonks on voinut tapahtua.
Yhtenä yöna sahasin kaatokoloa M:n jalkaan moottorisahalla ja viime yönäkin oli taas saha kädessä ja puuta kaatui ihan oudoista paikoista. Taitaa johtua huonosta omasta tunnosta kun en saanut syksyllä kaadettua Hepikseltä kenallaan olevia puita nurin. Ilmoissakin oli kyllä vikaa kun joka toinen päivä satoi vettä niin en viitsinyt lähteä mökille.
Hoh, loppupäivä menikin lohiseljankaa keittäessä ja sen jälkeen elokuvan merkeissä. M oli valinnut kirjastosta ihan kivan jännärin The Debt. Loppuilta menikin pleikkarilla ajellessa. Opettelin rakentelemaan radankin. Ennen soppaa ja leffaa olo oli masentuneen tuntuinen mutta resepti tuntui auttavan. Ennen aikaan tätä kutsuttiin nimellä "Panem et circenses", leipää ja sirkushuveja jolla kansa pidettiin tyytyväisenä.
Olikohan siinä leivässä paljonkin litiumia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti