Naapurissa, ja nukkumaan

Naapurisaarella ollaan vietetty aktiivi viikonloppua kun M:n jalkakin kuulemma tarvitsee aktiivista sairaslomaa. Aika outoo hoitoa niveltulehdukselle meistä.
Saarihomma lähti käyntiin A:n viemisellä kauppatorille lähtemällä 0445 kotoa. Hohhoijaa kun pikkusen väsytti, onneks sain unen päästä kiinni kun tulin takaisin. Naapuriin lähdettiin joskus kympin maissa lämmittelemään taloa jossa oli 15 astetta lämmintä. Sunnuntaina olikin jo mukavan lämpöistä.
Päivällä huuhailtiin pitkin saarta ja M otti koko rullallisen kuvia tai miten sen nyt sanos näin digiaikana. Koko kortillisen vai?
Itekkin otin joitain kuvia kännyllä mutta kun kasveja ei oikein ollut vielä näkösällä niin aika vähiin jäi. Nämä olivat nousseet esiin. Mitäs nää on?

Sen verran paljastan, että erittäin yleinen kasvi ja syötäväkin kaikenlisäksi.
Viime vappuna kevät oli paljon pidemmällä.

Päiväunia harrastettiin ja tietty iltapäiväkahvia. Sellaista normi mökkeilyaä siis. Illalla tuhautettiin sauna kuumaks jossa menikin hieman aikaa kun kiukaan veto ei jostain syystä ole kovin hääppöinen sensijaan padan alus vetää niin jottei puita meinaa saada syttymään ja ne palavat vain toisesta päästä. Ihan hyvät löylyt kummiskin tuli, semmoiset lenseät ja vähän enemmän kun heitti vettä niin kuumaakin oli.

Ruuaksi paistelin naminami kuhafileitä, keiteltiin perunoita ja parsaa sekä tietysti hollandaisekastiketta Stockan purkista.

A soitteli tulevansa puoli kasin lautalla kotiin joten hänethän olikin het ruuan jälkeen lähettävä hakasemaan kotoa. Samalla pyykit pyykkikoriin ja lisämuonaa kotoa.
Poika oli pärjännyt kisoissa kohtuullisesti, taitokisassa 19/32 ja tietokilpailussa 5/12. Saisivat hieman enemmän miusta treenata kilpailuja varten. Vaikka toisaalta, eihän se VPK mitään kisoja varten ole.

Illalla maittoikin uni joka sorkalle jo hyvissä ajoin.

Pyhäpäivä aloiteltiin oikein kunnon aamukahveilla, ei nyt sentään pekonilla ja munilla mutta kuiteskin.
Saarikierros jatkui pienemmässä Kuninkaansaaressa joka on aikalailla toisenlainen kuin Vallisaari. Luonto on karumpaa ja kuivempaa, suurelta osin mäntymetsää.
Sauna.
Päivälliseksi grillailtiin possun sisäfilettä jonka maustoin itse lisäkkeinä munakoisoa, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä sekä salaatti. Hyvin uppos pötikkä.
Illalla huuhailua A:n maantiedon kokeisiin luvun kanssa, mitään ei hommasta meinannut tulla, eikä vissiin tullutkaan. Oohhooh.
Ja sit nukkumaan.

Pahatäti täyttää, mutta vain jos

Jos ei lokkeja nyt niin vuosia kummiskin. Ja oikein tasakymppejä mut en kerro teille kuin paljon. Sen verran paljastan, että kymmenen enemmän kun mie.
Eilispäivänä oli "päivät" niinkuin M asiaa tulkitsee. Ilmoitin pahalletädille, että kakku paistumaan, huomenna tullaan. Siis kutsuin meidät kylään. Ei synttäreille muuten pääse paitsi vanhemman siskon ja ukinmummon. Jotka olikin oikein matkasynttärit joilla juhlittiin Joulua ja ukkiakin. Monikäyttöiset juhlat.
Olihan pahallakin matkasynttärit Pietarissa jonne me ei sitten lähetty kun ei oikein tiedetty lomista eikä rahoistakaan. Kallis paikka.

Taas on ollu tässä vapriikissa hiljasta kun huopatehtaalla, miun arvio on, ettei täällä tehdä mitään työtä jolla on tarkoitus eikä sen paremmin muutakaan. Jos vain pääsis pois eli sais pidettyy tän kitupuolituntisen loppuun. Pääsisi paidanvaihdolle ja kaupunkiin.

Huomenna pitää kuskata A veneellä kaupunkiin siten, että hää on 0445 Kauppatorilla lähtemässä VPK kisoihin Lappeenrantaan. Ihme aikoja, eikö sinne olis voinu lähtee jo illalla ja viettää mukava ilta muiden veparilaisten kanssa Lauritsalassa vai missä se majotus olis ollukkaan. Tai oliskii pitäny pukata hänet iltajunal Tätskylle, sitä uumoiltiin mut mie en sit puuttunu siihe asiaan. Voihan se olla niinkii, et Tätskyllä on vaikka työvuoro.
Venehän vuokrattiin naapurisaarelta kun mennään sinne Vallikkaan viikonlopuks ja Vapuks erämiesten majalle. Naapurisaaren rantojen miesten mukaan vene on siinä kunnossa, et senku otat. Oisha sen voinu ottaakin mut soutamalla sitä ois joutunu liikuttelemaan, ei bensaa. Poliisin hyväkkäät rytkässy vielä sakot kun ei liivejä. Nooh, asiat järjesty ihan mukavasti. Ei aina tarvii hermoja menettää, varsinkaan kun on työajalla omia hommiaan värkkäämässä.

Voi kun ei satas koko viikonloppuu niin olis mukavampi jolsia saarella ja rillailla lihoja.
Viikonlopun lista onkin seuraava:
-lauantaina paistettuja kuhafileitä ja perunoita
-sunnuntaina grillattua porsaan sisäfilettä ynnä grillatut kasvikset.
Välipäivien ruokaa ei ole päätetty, eiköhän sitä jotain keksasta.
Vappuaattona syödään perinteiset nakit ja lämmin perunasalaatti.
Vapunpäivänä entrecôte ja salaattia.
Tarkempia ohjeita ja kertomuksia saattaa tulla kyseisinä päivinä. Jos tietsikka otetaan mukaan.
Mutta vain jos.

Vapaata matkustusta, ei ruokaa?

Tänään täytyy pitää vapaapäivä matkasuunnittelusta kun se alkoi saada aika maanisia piirteitä. Millon Ranskaan sitten Baltiaan, Turkkiin, Kroatiaan jne. Ja varsinkin kun ei tiedä onko lomaa saati rahaa.
Lomaraha-asiat on jollain helekkarin palvelussuhdeasiaintoimistolla käsiteltävänä. Parisuhde.. luin mie vahingossa emailista. Vähentää kyllä parisuhdejuttuja jos sitä lomaa ei sit ole, niistä vanhoista lomarahoista nyt niin. Toisaalta jos niitä rahoja ei tuu niin samalla logiikalla ei oo lomaakaan.

Sitten lomapakkaa sekottaa vielä nämä työpaikkakuviot. Jos jollain ihmeellä sattuu pääsemään sinne Itä-Suomeen niin saakohan siellä pitää lomansa niinkuin sen on suunnitellut? Tiedäpä häntä. Entäpä Oopu, antavatko sieltäkään häipyä lomille tuosta vaan heti taloon tulon jälkeen?
Sissus kun on monta rautaa taottavana ja kaikki vielä kylmiä.

En saakutti suunnittele mittään vaikka kuin huvittais. Täällä työmaan nurkilla ei vieläkään ole yhtään mitään virkamiestä työllistävää tehtävää. Ei tosin näytä kovasti muillakaan olevan kyseistä harrastusta.
Viime viikolla sentään ettiskelin yhteen vapaa-ajan tilaan biliskeppejä ja muita -varusteita sekä pleikkariohjaimia ja -pelejä. Tee työtä jolla on tarkoitus.

Oho, tulikin tuo Suomenlinnna strikes back kuva tuohon vähän niinkun vahingossa kun aloin tätä työn tarkoitusta miettimään. Laivathan pitää julmettua hurinaa kun ajavat meidän ohi. Olis hyvä kurmuuttaa niitä välillä hieman. Loppus samalla turha polttoaineen kulutus, pääsee sinne Ruotsiin fillarilla Tornion kautta jos oikein on tarve mennä. Ja purje- ja soutuveneetkin on keksastu.

Äääh ja ööh, ei tähänkään oikein jaksa keskittyä. Levotoin olo, piti oikein vielä tempasta Massive Attackia varmuuden vuoksi soimaan. Kyllä ahistaa taatusti enempi on se senverran hidasta mätkytystä.

Ruokaosastosta ei sitten tälle päivälle olekaan mitään tietoa, ollaan vissiin syömättä. Eilen M oli valmistanu pottumuusia sunnuntaisen paistin lisäksi.

Ei ruokaa?

Auto tuli ja aura kans

Ensiksi korjaus edelliseen tekstiin. Ei meillä mitään kanasalaattia syöty, miulla ruokana oli edellispäivän maksakastike ja potut ja M ja A söivät jotain Knorrin kermaista thai-soppaa. Soppa oli kuulemma ihan kohtuullista, A:n mielestä pussikeittojen ykkönen on gulassikeitto josta miekin tykkään.

Nyt asiaan, auto tuli. Käytiin perjantaina hakemassa se Automaasta. Sielläpä ei ollutkaan vielä autoa vaan se oli renkaan vaihdossa jossain Itiksen lähellä. Myyjän kanssa oli sovittu, että siinä on kunnolliset kumit. Oli renkaanvaihdon pojat laittaneet slicksit alle. Piti lupauksensa eli Automaahan voipi luottaa. Ei ne kumit kyllä mitkään Misukat oo mut eiköhän noilla rallattele niitä nopeuksia mitä täällä saa ajella..

Tässä se auto tulee

Kannattaa ehdottomasti nasauttaa linkkiä, siitä löytyy Suomalaista viihdettä parhaimmillaan. Ja autokin tulee kun jaksat odotella ja nauttia.

Eilispäivänä  oltiin katsomassa A:n VPK taitokisoja Haagassa, kisa oli tuima ja A sijoittui hienosti kakkoseksi. Samoilla pisteillä kuin voittaja, hieman ihmeteltiin miten se oikein on mahdollista. Ehkäpä se on VPK maailmassa arkipäivää.

Sitten olikin homman huipennuksena sananmukaisesti kun päästin nostolavalla 25 m:n korkeuteen. Ei huimannu ollenkaan vaikka välillä yläilmoissa siltä tuntuukin. Oltiin koko sakki samassa korissa ja näkymät oli hienot.

Tuolta näkyy tälläviisiin

Tää on siis sit jotain hirveetä vaan eipä ookkaan enää, aiemmin oli semmonen kammo korkeisiin paikkoihin jotta vot. Oiskohan "namit" vieny sen mennessään, viimesenkin järjenhivenen.

Huhhuh, sitten suunniteltiin kesälomamatkaa. Hiki tuli kun päälle unohtu fleece, unohtu. Nyt onkin mukava heittäytyä pitkälleen.

Illalliseksi porsaanpaistia, เกย์juustokastiketta ja pottuja.

Gejus teille.

Ei uutta länsirintamalla, soosia ei oteta liikaa

Joo, hiljasta on ollu. Eilen sitten unohtu riipustaa tähän, että sain laitettua hakemuksen tie- ja oja-asiantuntijaksi itäisenpään osaan Suomea elikkäs Savonlinnaan. Mikähän siinä on kun sinne viehättäs lähteä enemmän kun Oopuun. Oopussa olis se viis vuotta lusintaa mutta Slinnassa kymmenen. Sehän se vissiin on kun homma tuntuu paljon viisaammalta kuin mennä konttorirotaksi johonkin esikuntakinteen. Pääsis aina välillä tarpomaan soille ja saloille ja sitten olis niitä sisähommia kun siltä tuntuu. Maastohommia kun on aika hölmöö tehä mahottomilla keleillä, siitä mitään tuu kun paperit suttaantuu kuin entisessä kokeessa.
Kyseinen koe oli näitä AMK aikaisia, taisi olla joku monimuotoisuuskoe jossa piti etsiä paikkoja joita ei olisi saanut hakata. Hakatttuhan ne sillä kohteella oli.Sanktioita olisi pitänyt antaa kun puronvarteen ei ollu jätetty suojakaistaa ja silleen. Mutta paperit meni kyllä ihan möhjöksi, arvella soppii millä se maisteri arpo niistä vastauksia.

Taitaa tulla aika lyhkönen juttu kun ei oo tapahtunu oikeen mitään. Lomareittejä katellu ja majapaikkoja sen varteen. Taitaa jäädä Hollantiin menemättä, jos tekis Puola-Baltia kierroksen. Kävis kulttuurikohde Varsovassa ja sieltä rantakohteisiin Liettuaan jossa olis semmonen mesta kun Palanga. Kehuvat hyväksi rantapaikaksi. Paikkahan on, niinkun kaikki tietää, muutama kymmenen kilsaa Klaipedasta pohjoiseen. Klaipedastahan tulee loistava jalkapallojoukkue Jambo, ennesaikaan siellä taisi kylläkin vaikuttaa joku toisenniminen seura oliskos ollu Torpedo. Nettikään ei oikein suostunut tietämään, joku on tietty poistanu kaikki neukkuaikaiset hapatukset. Sama se kun en sitä urheilua kuiteskaan seuraa.
Satama on Klaipedassa iso.

Ruuaksi tulee tänään ilmeisesti broilerisalaattia itse tehdyllä remouladella tai muulla kastikkeella. Helppoa mutta ihme ja kumma aika terveellistä.
Jos ei ota liikaa soosia.

Kyllä lähtee ja maksa uskoo rautaa

Sehän se on kun on viidenkympin villitys ja jonkunverran maniaa päälle. Auto piti sitten saada, ei kelvannu järkevä vähän ajettu perheauto jossa oli takuutakin vielä kuinka paljon. Ei vaikka M yritti taivutella, en istunu ees kuskinpenkille. Sportti se olla pitää, tietysti. Turbot ja pelit mutta kyllä lähtee.
Käytiin tietty koeajolla ja meni oikein kuin etopeli, oli pirteemmän olonen kuin entinen Abarth joka oli joskus nuoruusvuosina. Oli kylllä Fiudekin ihan mukava.
M ei suostunu koeajoon, ehotteli vaan, et hää virkkaa ja ottaa drinksuja (????) repsikanpenkillä. Että mein M ottas drinksuu autos, tämän vuoden puolel juonu sidukaa vissiin yhen pullon kahes eräs. Vai aikooko hää, et mie ajan nii hurjasti, et pelätä pitää. Mie, rauhallisuuden perikuva.

No pitääks se auton kuva liittää tähän. Tietysti pitää leuhkia.

Siinä se kököttää Jacquesin veljesten leivoskaupan edessä ja just samanlaisena limen värisenä kun meillä.

Täs on se etu, et niinku vissii aikasemmin oli puhetta niin pääsen sieltä Oopusta nopeemmin pois. Tai tiiä sitäkään työpaikkaa kun yhtäkkiä ns. HR-tuki (voi perse mikä nimitys) keksi, et hakuaikaa pitää jatkaa kun ei menny HR-putkeen. Sissus saatana, on kyllä sellasta sakkia, et mikään ei tunnu kertalaakista onnistuvan. Kauhupalkkoja näissä meidän puitteissa maksetaan eikä mitään vastuuta tekemisistä.
Nyt jos ne vielä torveloi sen palkkarahan siirron siihen kaupanpäällisiksi niin sit alkaa HR-väelle kuulumaan kummia. Taidan sitten ryhtyä ajamaan omia etujani oikein ihan ite omilla imperiumin vastaiskuilla.

Noh, otetaas jotain iisimpää eikä hermoilla kokoajan jonkun niin tylsän asian kuin työ kanssa. Eilen oli taas vaihteeksi semmoinen pikaruokapäivä. Tagliatelleä ja valmista purkkisoosia, muista ees mitä. Ihan sama paha maku niissä kaikissa on.
Tänään sitten tehään ihmisten ruokaa elikkäs maksakastiketta ja pottuja. Hyvää. Soosiin kyllä tuikkaan sen eilisen purkin loput. Taidan vielä käydä Saiwatsusta pekonia, antaa maksalle hyvän sivumaun. Maksa kestää aika paljon oheistuotteita. Tuoretta salviaa löytyykin ruukusta joka riehahti kasvamaan uudestaan vaikka oli jo nuupahtanut. Tarviitteko maksasoosiin ohjetta, vaikka ette niin saatte:

Maksa paloitellaan, älä käytä viipaloitua, siitä tulee liian pienet palat. Jauhota palat vehnä- tai ruisjauhoissa joihin on sekoitettu suolaa ja valkopippuria. Pekoni kylmään pannuun. Ruskista pannussa maksan palaset, heivaa pannuun sipulia ja valkosipulia, kuullota vähän. Kiehuvaa vettä pikkuhiljaa, sekoile kokoajan. Tässä vaiheessa soosi voi olla himppasen ohutta, se siitä paksunee. Kermaa saa laittaa ja veden tilalle kaljukkia tai punkkua. Mausta millä huvittaa, jos haluut tomaattista niin pyrettä, joka olisi kyllä kantsinut laittaa jo ennen veden lisäämistä. Keittele soosia semmonen 10 minsaa. Maistele välillä ja kato, ettei maksat mene ylikypsiksi, roosa on oikea väri. Ei se sen kummempaa ole.
Rautaa maksakin uskoo

Seinään menee, vaikka leipuri on hyvä

Näin se etenee kun YT-neuvottelut on sanelua. Ei viime syksynä kyselty mitään, sanottiin nimi lappuun ja sillä hyvä. Oli YT:t käyty jossain muualla. Onneksi täällä paikallisella tasolla tuntuu olevan jotain tolkkua asioissa, sen verran kun voi. Ei kai täällä jo ennalta päätettyjä asioita saada muutettua.

Jeb. Asunto pitäs vissiin Oobusta sitten saada jos sinne häätyy lähteä, ei oo ihan ilmasia sielläkään. Ainoo pelastus olisi uiton kämppä, siitä saisi vielä vähän veroissakin vähennystä samoin kuin kulkemisista kotisaarelle. Nythän alkoikin viimesyksyn pirunsaari muuttumaan kotisaareksi, niinpä.

Mitä siellä sitten söiskin, vissiin otettava Hesasta mukaan karjalanpaistitarpeet ja maanantaisin hurautettava paisti koko viikoksi. Toinen hyvä vaihtoehto olis tietty kalakukko, sepä se vasta eine oliskin. Lisäks vaan maitoa jota saanee Oobustakin.

Eilen nykästiin kevään primööri entrecôtet pallossa. Meillähän ei voi sisällä pihvejä paistaa kun palohälyttimet alkaa vinkua kuin keskitysleirin pillit.

Tuli hyviä, lisukkeina parsaa, salaattia ja hollandaisea. Jälkkäriks juotiin tsajut aprikoositortun kera. Torttu oli erinomaista M:n tekemää. 

M on hyvä leipomaan.

Hulluillaan ja hupsu tapaus

Nyt hulluillaan ihan hullujen päivien tahdissa. Tämä helekkarin uitto halus ensiks miusta eroon mutta nyt ne haluukin jonnekkin muualle. Elikkäs vissiin Oopuun töihin johonkin epäselvään paikkaan. Ei tienny HR-päällikkö (hhahhaha) itekkään.
Oli pakko tehä vastaveto ja hakee sinne ite. Eli aina vaan hullummaks menee, hakee sinne minne ei ite halua. Saiskohan tästä jonkun hullupäivä palkinnon?
Ja mites suu sitten pannaan jos sinne joutuukin tai pääsee tässä hakutapauksessa. Ei vissiin ainakaan kovin maireaksi. Olis viiden vuoden kakku, sen saanee jos tempasee jonkun kylmäksi ohimennen enempiä suunnittelematta. Niinkuin tähän malliin: "Kyllä puukko viuhuu." Lainaus on entiseltä siirtolan kaverilta.

Nooh, tulihan sitä oltua neljä vuotta tämmönen kun opiskelin.

Hieno biisi Repa Kalliolta. Mut ei paljon naurata.

Toisaalta jos uitossa jonnekkin haluaa niin voi olla melko varma, että sinne ei sitten mennä. Loogista.

Semmonenkin harmi kävi, että fondant taikina hyppäs lattialle, onneks kaikki ei menny siluvei. Tätsky tulee kylään ja miule tietenkin annettiin ohje (määräys) tehä fondantteja tai ehkä moussekin olisi kelvannut. Ohooh.

Lämppäriksi tulee tomaatilla ja vuohenjuustolla päällystettyä uunilohta, sienirisottoa ja parsaa. Saas nähä mihin lohibiitti päättää mennä.

Eilen oltiin perjantaitunnelmissa ja tehtiin hodareita. Nakkeina oli Helsingin Makkaratehtaan Yönakkeja ja Chorizo nakkeja. Ensimmäiset ei maistunu millekkään ja losahtivat täysin hajalleen, jälkimmäiset onnistuivat maistumaan pahalle. En suosittele ko. puulaakia.

Torstaina raapasin hullutellen kylmäsavulohisalaatin. Parsaakin on ja munukkaa.

Keskiviikkona oli perunamuusia ja riistakäristystä jotka eivät voineet epäonnistua. Ei niin helpossa. Paitsi liha oli alkuun  aika epämääräisen oloista mutta ihan se sille saksanhirvelle sitten maistui. Ei köyhällä varaa poroon ole.

Kyllä vissiin huomasitte, että ruokahommat tuli väärässä järjestyksessä.

Mitä siellä Oopussa sitten söis, hevosmakkaraa vai. Illun kans kokeiltu, ei onnistunu, sinne jä Heikkilään makkarapaketti.

Hupsu tapaus.

Peittoamista pastan saralla, kyllä irtoaa (De Cecco)

Nyt se sitten alkaa Iikan tuska jos tätä lukee ja kannattaisi lukea. Ei pasta tarttunut.

Tässä on kuvallinen ohje insinööriltä (vain luonnonvara-) tekniikan tohtorille.

Pienessä annoksessa jauhot kannattaa panna kulhoon ja munat sitten keskelle. Ohjeista poiketen pikkuisen öljyä ja suolaa. Toisissa italialaisissakin ohjeissa mainitaan tämä. Kannattaa perehtyä alan kirjallisuuteen.

Ja kas kummaa, sähkö ja -vatkain on keksitty. Sitä voi käyttää aivan vapautuneesti (samoin kuin pizzataikinassakin), koneilla se tehdään vähänkään suuremmissa ravintoloissa. Suurta voi pienentää jos se helpottaa töitä.

Tältä ei sitten voi välttyä. Taikinan erittäin huolellinen alustaminen on välttämätöntä siihen asti kunnes taikina on kiiltävää ja kimmoista. Tämän jälkeen möykky kelmuun ja jääkaappiin vetäytymään ja tekeytymään.

 Möykystä tehdään tanko josta pilkotaan sopivan kokoiset palat. Liian suuret palat aiheuttavat hankaluuksia myöhemmissä vaiheissa. Malttia.

Palat painellaan sellaisiksi, että ne mahtuvat koneesen sisään asennossa 1. Tästä edetään numerojärjestyksessä haluttuun paksuuteen. Tagliatelleä tehdessä minun mielestä paksuus 7 on paras. Voihan niitä tehdä vaikka sentin paksuisia mutta eihän ne hyviä ole. Numero 5:n kohdalla levy kannattaa jauhottaa. Ettei käy kuin eräälle tohtorille. Eräs on tosin vihjaileva indefininiittipronomini kuten oppikoulussa opetettiin. Menköön nyt kuitenkin.

Levyt P I T Ä Ä jauhottaa jos ne aikoo asetella päällekkäin muuten tulee tupenrapinat ja pastat menee pas^ si. Tarttuvat aivan varmasti toisiinsa. Ja tässä vaiheessa tuleekin hankaluuksia siitä liian isosta taikinapalasesta, levystä tulee hankalan pitkä.

Sitten kun kaikki on kaulittu aloitetaan leikkaaminen. Tämän kuvan taustalla näkyy homman moottori A joka veivasi iloisesti kampea koko operaation ajan. Tagliatellet kannattaa napata keskeltä kiinni sormien varaan jotta niistä saa muotoiltua "pesän" seuraavan kuvan mukaisesti.

Pesä on muotoiltu odottamaan keittämistä.

Mainos. Hyvässä blogissa pitää olla mainontaa nykykäsityksen mukaan. Tämä olikin sitten viimeinen koska minulla ei ole nykykäsitystä.

Soosiainekset. Erikoiset kun ei tullu ollenkaan pippuria eikä mitään yrttiä. Vissiin Parman seudulla ollaan tyytyväisiä läskistä, öljystä, voista ja Berlusconista. Kaikki aikamoisia suonentukkeita paitsi öljy, kunhan se ei ole nykäisty B:n päästä.

Tämänlaista siitä sitten tuli. Sanonpa vaan, että kunnollinen itsetehty pesto on riettaan paljon parempaa pastan kera.

Joo-o Iikka lueppa tämä ja katsele kuvia ynnä harjoittele. 

Kyllä se siitä irtoaa.

Tohtori peitotaan ja kuvia on tulossa

Saatiinpas mukavasti grillikausi käyntiin. Enää aurinko ei paistanut takapihalle mutta grilli lämpesi silti hyvin, hiiletkin oli syksyn jäljiltä kuivia.
Kassleria ja pakkasesta löytynyt entrécote tulille ja menoks. Oheen salaattia, itse kasvatettuja papuja, leipää ja raejuustoa. Vot kuinka täysipainoinen ateria.
Syötiin ensiksi kasslerit ja todettiin hyviksi vaikka mausteseos purkki tyhjentyikin niiden päälle kun korkki aukesi vahingossa. Onneksi Forest Blend on aika mietoa ja isorakeista nin sen sai huideltua pois. Olispa ollu chipotlea jota erehdyin pikkusen vahingossa ostamaan. Hyvää savuaromista mutta helekkarin tulista. Ei vissiin kuitenkaan ole vihattua siliä.
Jälkkäriksi syötiin entrecótet jotka todettiin ehkä hieman muttei paljoa paremmiksi. (Salajälkkäriksi on salajäätelöä).

Taas on kulunut aikaa kun viimeksi on tullut riipusteltua näitä juttuja, ollut Pääsiäistä ukinmummolla ja muita kiiruksia. Töissäkään viittinyt kirjoitella kun siellä on netin käyttö semmosta ja tämmöstä. Ei ole oikein meikäläisen hermoilla varustetun touhua, töks, töks, töks, jum, jum.
Henkinen osasto on ollut varsin hyvällä mallilla, ei ole tullut mitään kevät hihhulointiakaan, eikä ruohon kasvamista ole kuullut. Tosin eihän se ruoho vielä kasvakkaan.
Ainoa kohta oli kun autosta kilahti lasi rikki ihan  itekseen mökillä. Jotakin vääntelehtimistä vissiin kun ei mitään jälkeä ja pitkä halkeema reunasta. Sillon meinasin kilahtaa mieki, autossa palautus ihan tuota pikaa. Olis vaan tullu ostettua se Mondeo mitä haaveilin.

Ai mitenniin tohtori peitotaan. No sitenniin kun huomenna meillä tehdään pastaa samalla tavalla kuin Trattoria Aldinassa. Annos on "Tagliatelle al prosciutto".
Iikka onnistui epäonnistumaan pastan teossa oikein kunnolla. Levyt tarttuivat toisiinsa, niinpä tietysti kun ei käyttänyt, en sano mitä. Alokasmainen virhe vaikka osaakin ratkaista Rubikin kuution kahdessa minuutissa. Onpa tarpeellinen taito. Keittiössä tarvitaan kilut ja kalu sekä rokkia (tai sirtakia).
Huomenna tulee kuvia.