Palataanpas asiaan tortun värein

Nii se män öiline päivä kaupungil hössöttäis. No en mie pahast hössötelly, kuhan kävin Pitkätukkahipin kans kahviloil ja kaljal. Mie join sitä voltitonta mut Pitkätukal maistu varsin mainiost volttikaljakii. Alakaa kuulemma tulla vanhaks ku eilise illan jiänteet tuntuu kolera oirein piäs ja muuallai. Ja olha siin sitte meijä pöyäs sitte semmoin naisihmine joka alako puuttumaa mei puhheisii. Ei myö siit suututtu vaa ruvettiinkii kuuntelemmaa mitä häl ol syämellää, ei olt oikei mittää. Kalja näytti olevan maitillaan. Susist puhu silviisii jot niit pitäs Itä-Suomest vähentee ku syövät koirii immeiste pihoist. Nii miekii söisi jos oisi sus, heleppo pikku snaksi. Ei siit suojelust ja muust mittää riitoja aikaseks suatu. Aika noppeesti rupes naine taipumaa tötterehtijäks ja sitä kautta tietysti päiväset pit siinä pöyväs ottoo.
Pitkätukka muuttuu saksalaiseks perheeisäks iha kohtsillää. Viikon piäst Saksaa ja sithä se junkki onki tuloillaa. Eli Hauskaa Joulua, Uusine Vuosineen ja Onnea lapselle, Pitkätukka ja Punase Ieva!
Kannattaa muute vissii männä Dominikaaniseen Tasavaltaan jos niitä junkkeja tarvii.

Sit P. lähtikii asioillee eli juhlimaan jonkunverran lissää. Nuorte mieste hommii semmone usseempipäiväne lähtöjuhlinta, välis käyää vaa vetäsemäs kaveril joulupuurot ja jokuin kalja suihi.
Myö rakennettii M:n kans rehvit kaupungil, mie niit vähä kokkoili, nyt ei kyl mittää aavistust miks. Miul mittää asjaa ennää oikeestaa olt koko kaupungis, pitänt lähtee vaa suoraa tulvan tuomaks Gulagii. No ehä mie mikkää tulvan tuoma oo ku 18 vuot tiäl majjaillu.
Pelkauppaa pit männä, eihä siin oltkaa ennää semmost, mikä lie manka-sentteri, jottai tyttöi sarjakuvvii joit luetaa alust loppuupäi. Ei mää miu Aku Ankka-tajuntaa. Ja rehvipaikal, kylymäs viimas Akateemisseen jossa kaik kaupungi turkisakat ja lerssihattu-ukot, villimpöö mänövä ku Makkosen paarissa.
Sieltä mittää suanu ostettuu, kahtelin kasvikirjoi tätäkii Lounamaan Suomen kasvit kirjaa. Oisko ollu sillee, et näpsä vuos sitte oisi moista tarinnu ku niit kasviloi yriti tunnistelle. Ehä mie niit kaikkii tietyst tunten ja joha se Kuitupekka siittä pisteellä lammautti alaspäin. Noh tulha siit vissii kohtuulline, en oo laatikoi senperrää avannu kun ne sielt errääst toin pois. Aattelinkii silviisii jot jos 80 v. lahjana avvais sitte ensin sen pienen lootan ja kahtos mitä siel on jälel.
Sallaisuuvveks jiäpi mitä muuta löysi. Elä ees yritä suaha selevää, suat vaikka kutittoo muuha minnuu ei sit kitutuksen tehova. Ei suant M myöskää mittää sielt, sitte tokmanni kukkaosastol, ei mittää.
Herkkuu, no sielt löyvettii toloku evväit paprikaisii, puikulapottui (pyhän poromure!), olliivileipä. Viimeks mainitust kyl voin sannoo sillee jot hää o hyvä jos yhtää olliivist tykkäjää. Oikee hyvvee ja säilyyp jos ei syyvvä hotase het kuumiltaa, hyö näjetse paistaattii sen siel tiski takan. Nii, juustu ol tarjoukses, semmone maastami, mikä lie ulukomaalane mut hyvvee hää o.
Ressmannii kahtelemmaa pojale ruutupaitoo ja äkkii pihale, neljäkymppii vai mikä 39,90. Helkkarin hölömöt hinnottelijat, vieläkö ne uskoo moisee hinnottelutappaa, et se pahemmi kettää johtas harhaa. Saakeli tyhmii, tekkeevät vaa suure vaiva kassoil laskeskella senttilöi niil, jotka rahal maksaat. Noh, niithä ei monta oo jol rahhaa olis. Köyhälistöö koko Suome väk.

Eikä siin oikeest muuta sit tapahtuntkaa, syötii elise lämmitöstä elikkäs semmosta sili kon karneva semmossii lättyin välis. Ei paha, vaik ulukomuan ruoka onkii kuha ei laita tolokuttomast sillii. Ja sit kahottii semmone Australialain lehva ku John Irish, iha mukava hää ollii. Netflixist tietyst, hää muute tais sitte jiähä meil asumaa. Ruppeevat vissii rahoja vuatimaa hänest. Pitäskö vaihtoo ilimassee Viaplay tutustummissee? Kohtsillää oiskii sit kaks maksupalavelluu. Yks suapi riittee.

Oloha miul onkii olt jo kohtuullin, yks ilta kyl mötkötti piäs nii jot. Ja levottomat jalat ja näläkä. Kumpikkii poistu syömälä ja sukkii laittamisel. Sit ko viel M asettu mukavast siihe kuppeesee ni jo ol kuulema hurina ruvent käymää.

Uskaltaskoha teil julukasta ukinmummon piparkakkureseptin? Nimittäin jos hakkerimummo utsii tämän selevile eikä tykkee ollenkaa julukistamisest ni mie oonkii sit hättää kärsimäs. Mittää ei oo vaihtoehtoo ku tilata niiltä Pohjosemma-Korea pojilta se pökäle sinne Hamina Kookle tehtaal mis ne piteleet näit hommii.Uskallettaa nyt sitte kummissii.
Ukinmummon piparkakut:

• 150 g margariinia
• 150 g sokeria
• 1 kananmuna
• 2 rkl siirappia

Hiero marg. ja sok. yhteen, lisää ja sekoita muut joukkoon.

• 1 tl kanelia
• 1 dl perunajauhoja
• 1 tl neilikkaa
• 1 tl kardemummaa
• 1/2 tl soodaa
• 4 1/2 dl vehnäjauhoja

Sekoita kuivat aineet huolella eri kulhossa yhteen. Mausteissa voi venkoilla sen mukaan mitä haluaa, ite laitan aina reilummin kanelia ja kardemummaa kun kerran tykkään niistä.
Siivilöi ja sekoita kuivat aineet margariiniseokseen vaivaamatta (!).
Anna taikinan maustua jääkaapissa, joka on lukittu pentujen varalta (syövät sen muuten raakana), yön yli.
Kauli taikina ohuehkoksi, muttei atomitasolle, levyksi ynnä hakkaa siitä sitten muotilla pipruja. Mie en tee muuta kun isoja sydämiä koska olen niin sydämellinen ihminen, jolla taka-ajatuksena on myös niiden tekemisen helppous.
Paista 225 asteisessa uunissa sen värisiksi kuin haluat. En suosittele sitä Emmerdalen katselua, en ies kyökin telekkarist jos semmone on. Eikä blokiakkaa kannata ihmetellä. Juurikin nimittäin pöyvvän toiselta puolelta  pyörähti naishenkilö (M) tortuilleen. Siis joulusemmoisia kattelemaan.
Kiva katella tortun väriä, sano saksalainen.