naturale eius debent, sillee tää päivä män.

Kiusallist ko ei ossaa käyttäytyy niin ku tauti vaatis.
Tähä vissii pittää keksii joku homma, va en nyt keksiny.

Jätetää huomisel.

Nii reseptiikää ei oo...

Mut pannaa sit Lauri Viita kons Penttiä on jo käytetty:

Johtaja

Sen joukon johtajaksi nimittäisin,

ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin

ja takapuoleltansa täyteläisin.

Kas, kun painopiste jää matalalle,

voi nousta kukonnuppi korkealle

ja loistaa tunkiolta maailmalle!

Lauri Viita

Tää ol iha suora laina taase, koha mie täst tuun parempii tolokkuin ni mie sit heivaa jottai ommaa.

Tää onkii oikeestaa huomise Itsenäisyyspäivä herroil tarkotettu.

Soosis, ja se ei tarkota restoranttii.

No silleehä se sit män jot mie lähin täält kotiolosuhteist Ilpun kans meiä kohvikki Jiäkellerii vaa mitä sit. Hää ei oltkaa auki, mitä sit tekemää. Ei kipsalle kahvil ko siel ol remppa männeillää eikä pöytii siin aulas, mis kaljaa ei saa juuva mis sitä ain juuvaa tai sit sidukaa. Mitä ees, Panimo auk va kahvi kallist, otetaa viinii va Ilpu ei mahoto kolera, hää mehhuu mie viinii. Ei ois tietyst saan tietyst otin. Siin otettii, M soitti jot mis sie, mie siihe jot täs mie oo Paniksel kahvil, kehannu sannoo jot viinil ko se näetse miult vähä kiellettyy. Eikä vähäpaljo. Mieko oo semmoin et miul ei se taho soppii ihapaljohuonost. No kummissii siin oltii ja sit miul soittamaa yläkerra isäntä jot kerkeetsie häne koiruuve ulos viemää ko hänel hammasliäkär vähä pitkäks män. Mie siihe jot tietennii ko niihä myö ollaa sovittu et voijaa jelepata.
Panikselt lähettiinkii kohtsillää pihal M:n soito jäläkee, kons hää haluskii nähä kirjastos, mie siihe jot nähhää vaa.
Koira matkaa ja pienii jäpistelyje jäläkee siel my oltii ja M:kii sinne saapu, lainas tillaus kirjasa ja poismatkala huomas nyt onkii Mie juont semmossii mitä ei pitänt juuva. Sano mää Peskole tai tie jottai täs o ruuva-aineet ei kiinnosta.
Soosis oon.
Ja lisukkeitkii on.

Sähköö, Mie ja A pitkätuka luon und Herr Erdäpfelsalat

Ensi alotettaa kummiski miu sähköhoijol. Miu n kättäin ku vaivaa tämmöne hermopinne jonka alaku ja juur ei oo kenenkää tiios. Kyynäspäähä se leikeltii jo kesäl mut ei auttant mittää. Iha o pikkurilli ja nimetö vetämättömii.
No öilispäivän sit tutkimuksii, hyvä et löysi koko paika. Sen verta on tuo Meilahti sekottunu, talot on ku Peirutis iha ressui peittämii. Löyty hää jostai kellerin perimmäst nurkast ja alta aikayksikön ruvettiinki hommii. Melekoin ol se tohtorin köriläs, ei muuta kons virtaa kintaaseen, mie ehottammaan jot vaik iha vähä miu päähänkii ku miul siel niit vaivoi. Ei luvant laittaa, vaa sörkki kaikemaalima neuloil ja pukkas sähkää ja kahtel jot ei tää nyt viel oo kunnos. Mie kyl itekkii sen aika hyvin tiijän kun ei kahveli pysy käis eikä hanskaa meinaa saaha kätee. Paleltuu viel käs.

Sit olkii vuoros A: koulu Itsepäisyyspäiväjuhlat sulukahattuin kerhola. Kommeet ol juhlat. A:kin pisti semmosta polokkaa jot seinäst meinas läpi männä. Hienost ja herrasmiesmäisest korjas tilanteen. Eli ei olt moinaskaa, just niinku pittää.

A täyt 10 vee täs männä vuosin ja mie se aattelinkii olla nii loti jot myö lähetää isä-poika matkal. No mihi mänemää, aaaa miul olkii jo kohe tiiusteltun. Pitkätukkahippi onkii Saksas vaihto-oppilaan, männää häntä kahtomaa ja samal heitol saahaa reisu tehtyy. Jo vain ei muuta ku Epookkerssii yhteyt ja vizakortti laulammaa. Rahal piästii etteepäin, paitsi ehä mie tietyst etukäsi tälle A hyväkkääl mittää sanont, vast sitte syntymäpäivän.
Mihi myö männää, mitä tehhää pappa anna mie kaho netist mitä tehhää. Semmost mukavaa jännityskyselyy.
Eepersvalttii myö männää, ai mitä tehhää, ehä mie tiijä, kahotaa sitte. Perliinii männää tietyst ko kone laskeutuup sinne. Voijaa män kyl muuteskii, vissii. Siin kyl miulkii vähä nokka väpäji ku mie mieti jot mitä myö nyt siel iha oikeest monta päivee tehhää. No pithä miunkii kahtoo netist. Oha siel vaik mitä kummissii, paitsi ei oikei mittää. No Perliinii lyhyt junamatka sit vaa, männää vaik usseemma kerra jos ei muuta.

Eiköstä sitä alettukki olla sen hermoiluhermoiluhemoilun jälkee siin aamus ku lähtee pittää, Ei muut ko Gulagi lautta al ja matkaa. Bussila jumpsautettii ihtemme lentokonneije äärel ja alettii niit ihmettelemmää. A ollu vissii ikin lentokentäl käyntkää jos ei lasketa sitä ku M lentää pöräytti ukinmummolle ja myö oltii siel vastas. Sitä ei taijeta laskee ku sinne lentelee vissii yks kone uupperajuhlil ja toine Jouluks. Vähä ku Vilku pussit, kaupunkireissu sil kestää vaa viiko, aikataului mukkaa.
Konneesee kuuluttiit, myö ihmettelemmää paikkoi, A tietyst ikkunavieree jot näkköö ulos, mie en hirviä kahella. Lähtee sujahtaa nii näppäräst tämä Niksmanni kone jot ei mittää. Hää olkii Air Perliini masina, oisko jottai vanhaa perua Köörinki laivueist. Nikotiinii tekis tupakin muojos miel vaa eihä sitä nykysi missää poltella, kohta pittää poltella salassa iheltäi. Ei poltettu, otinkii maltaise, ei helepottant, otin toise, ei helepottant. Kolomatta en kehannu ku laps ol matkas muute oisi ottan vaik semmose Kulukija Jussi.

Eiköhä siit sitte kummissii lutviuttu Perliinii ja tonttii mänö suju iha asjallisest. Siithä myö piästiinkii linjuril sinne keskustaa paikallisel junaseisakil mihi se pitkätukka ol kehottanu mänemää. Va ol siin piensuur ihmettelemine mihi täs pittää männä ja mihi junnaa ja mist liput ja mihi kerrokse laituril. Ja kaikemaalima väkkee ol ihmettelemist miullei joka nyt oon olt sensorti reisulasse joutavil ulukomaamatkoil. Niillähii aikona halakoja pitänt hakata. Suatii piletit löyvettii laitur piästii junnaa, hyvä. Pitkätukka tullee asemal vastaa.
Ei ollu vastas, mie joi kalja ko Saksa maal ollaa, A sai limunaati kons janotti niinku ain ko limunaati näkkee.
Soitettii vastaatulijal, ol tulos vasta kämpiltää, myö sii jot elä nyt ihtees kiireel riko , myö lähetää vastaa kävelemmää.

Tul vastaa. Terviiset heitettii, lähettii sitä majotushuonetta ehtimää mis pet pit olla. Löyvvettii, ol opas matkas. Tyttö esitti jot ruppeekii meil ruotsii taalaamaa jot olis parem ko enklanti. Mie siihe jot anna männä vaa, myö sitä taalataa ja myös sprikken doits iha mitä sie halluut. Anto avvaime ja näytti huonee, siisti kämppä. A ensimmäiseks sängyl pomppimaa ja myö muut kaljapullot kouraa, no ei tietyst se tyttö. Ruokoo huutaa kaikkii maha, opas esitti jot männääkkii semmosee kaljakippolaa. Mie ensiks, et kehtaako tuota lasta viijä jos o samallaisii rökäleitä ku täälkii kippolois mellakkaa vetelemäs. Uskoin opasta, hyvä paikka. Ol hyvä paikka, ei rökäleit eikä mellakkaa ollenkaa. Mitä ruokoo, no kunnollist sakemanni ruokoo ei mittää salaati jyrsimist ollenkaa. Kahtokee siit kippola ruokalistast mitä löytyy, aikuse miehe ruokii, hyvä.
Tilattii, ei tarikka paljo enklantii puhunt hällä välii meil maalimamiehil kaik kielet osataa.

Sit oppaa kämpil käymää, ol mukava kävellä oikei kunno lehtipuu mehäs. Ol vissii pyökkii ja muit semmosii, mie muista mitä enkä ees tunnistant sillonkaa ku se hiien Kekkuli-Juksu ei niit osannu opettaa siin erräässä koulus. Kaike helekkari risui vaa pit osata. Ja kämpil pien huone ja kämppäkaverit vissii jossai muual. Ja pullot kaljaa tai kahet. Jos nyt tunnustasin ni ruuan kanskii juotii ja otettii viel kyytipojat. Rökäleet, yhtää ei oltu humalas ko oltii syöty ja kävelty. Siin sit ilta alakokii vierähtelemmää ja ei muuta ko kaupunkii ja sovittii jot huomen Perliinii.

Illal pit viel napsat par kaljaa ku hiukas ja niit sattu olemaa siin puarkuapis minkä pyysi täyttämää ku lähettii syömää. Ain hiukasee ku puarkuapis o kaljaa.
Niinku huomasitte tää jäi kese, jatketaa joskus.

Perliini toine kansallisruoka sen töönerkepapi ohel o tää kurryvursti. Ja tää linkki sit kannattaa ehottomast kahtoo. Ruua laittaja o melekei yht ihana ku Nigella. Siin o reseptikkii, ottakaapa ihe selevää mitä aineksii siihe tullee. Tulo lyhyt italja kurssi samal, hyvä.
Sait selevä, hanki makkarat, muut siul kaapis onkii, tietyst. Niit valkosii makkaroi saapi iha varmast Litlist ja sit Reinist Hakiksest, vissii Wotkinilkii o.
Mie muute kahteli tätä varte Litlist jot onk Heil (ja muut yyperit pääl) niit valkossii. En mie ookkaa iha varma, ota raatvurstia jos sielt nyt ei muut löyvy, sekkii käyp. Siel o semmone homma kans ku Paijerlain mermiespata, miusta ko tuo Paijeri o varsi kaukan merest. Semmosta väkkee Litlis, aika yypereit mainosmiehin.

Pittäähä jottai asiallist ommaaki saaha, ei tää nyt taaskaa kokonaa oma oo, semmoin viritys. Perunasalaatti:

• pottuja syöjii mukkaa
• sipulii, valakosipulii kans voit laitel
• omppu pomppuu
• olliiviöljyy, sitruunata, pippurrii, suoloja
• väkevä sinappi, semmone Tijoni o hyvä, jos ei oo ni ei sit, paa tavallist

1. keittele perunat kypsiksi joko kuorinee tai iliman, mite paremp siul o, ei möhnäks ast
2. leikkele sipul ja valakosipul pieniks palasiks, kirpeyve mukkaa
3. omppupomppu palasiks ja sit er kuppii, oota vähä miks
4. sotke öljyst, sitruunast ja mausteist semmoin soosi, vähä ku vinekretti. Mut ei etikkata. Tämä soosi heivataa sinne omenoijje pääl, sitruuna kieltää omppoje tummumise, tulloo siisti sallaatti
5. kuorase ja piliko haaleet potut, mitä lämpimämpänä saat tehtyy sen paremp tulos. Elä pilipo pottuja atomeiks. Pittää olla suutuntummaa, sano entinen yksityisammatinharjoittaja.
6. nythä se onkii aika sekotella aineet keskenää, elä hiijjessä muussaa niit pernoja. Hölläkätisest.

Studiis genus ynnä melanzane jota elä sotke Daturaa

Ensimmäisenä selevitykse kohteena o kuiteskii tää eiline kalapotti, hää ei oikei olt makune. Ei tult semmost makkuu mitä siin vissii ajateltii. Mie vasite lisäsi viel makuaineksii alakuperäsee va ei ja kuivakii tul. M jo kyl het tehtäis ihmettel jot noinkoha to reeme ponjouri riittää tähä. Ei riittän, paa hyvä immeine jottai muuta joukkoo. Keksi ihe, vaikka kevyttä kermoo jos kalorii lasket. Suolakurkut siästä lautasel, niit kannata sinne turhaa tunkee. M ol muute ostan äsä-marketist tos hyvvii venänäläissii suolakurkkui, semmossii pienii, olliit iha NAM.
Pithä se episootiki sattuu, mie läksi sinne Manneesii taas jumpal ko saatii loota uunii. Hirmu voimistelu miul olkii ku pit männä vähä vaa eellise päivä happoi poistelemmaa. Miul annettii oikee tekstaril lisä aikoo ku ei olt viel valamista. Nooh annaha olla ku mie tuunki kottii ni pöytä o katettu nii somast jot. Ruokoo pois jo uunist ja annaha olla mitä ol M:lle tapahtunt. Ol taas vissii ollu kiirus Emmertaali kans ko uunis olkii patalappu. M kyl vähä valittel, et ku o olt semmost ressii.
Ja syöpäsemmää ja A tietyst kiukkuil ja sitkottel jot niska o kippee ja käs o kippee, piikki käslihas. Voivoi.

Nonnii, nyt on sitte koettanu se päivä jollo tehää tarkka selevitys elikkä selonteko Miu suvusta. Mistähä mie alottasi, oisko vanhemmist vai nuoremmist vai kest? Hentu Liisast? Ei oo sukkuu vaik silt välil kyl tuntuu, on nii outoo porukkaa nää lähheiset toisinnaa. Mie alota ihestäi ja miu suvust ja samal tulo vähä muitakii.

• Mie, se oon mie aina toisinaa va toisinaa en. Sitäpaihti toisinaa iha erpääl varustettu ku toisinaa. Mie oon 
• Ukinmummo, miu äiti (ku toista ukkii ei oo ni o heleppo erotella kuka mummo millonki o kysees)
• Ukki, miu issäin, hyö molemmat majjaileet Etelä-Savos
• Maikki, miu vanhin sisko, hänel o mieskii. Heil sit onkii perettä alenevas suvus nii jot Pena L ei tykkäis ollenkaa. Tyttäret iha toloku ihmisii. Assuut siel sun tääl ja Maikki lapsii hoitelemas ympärs Suomee.
• Pesko aka velpesko, myöskii E-S porukkoo.
• Pahatäti, miu sisko. Varsinaine tietotekniika ihme-eläkeläin. Asusteleepi Vuoskis
• Tepu, pahantädin poika. Ihmeen terveel järel varustettu nuormies, mistä lienee perriytyny.
• Hanukka, pahantädin tyttö. Sama homma ku Tepul. Molemmat heist kyl assuut Itäisis kaupunkiosis.
• M. Mei huoneisto ylifyyhreri ja miu kihlattuin jo pitkää
• A. Mei poika. On kyl tullu issääsä silt viisii ko o rauhallin ja leppoisa.
• Mummo, M:n äiti. Assuu Sumatral.
• Tätsky, M:n sisko. Assuu Etelä-Karjalas, käypi meil vähintää kerta kuus ku pittää päästä kampaajal ku niit ei siin maakunnas oo.

Eiks niit sukulaissii siin oltkii jo iha riittäväst sekottammaa paka ja järjestämmää kaikemaailma kissaristiäisii kymmene vuue välei joihi mie en kykene mänemää.
Pannaas tulemaa sit muuta osastoo, semmosii jotka eivät ainakaa pitäs olla mittää sukkuu tiiä sit.

• Hannu, möki naapurisäntä. Autteleepi ku tarvii raktorii ja ain muuteskii. Jatkuvasti kahtelemas elukoi jälkii tai puusavotas. Eläkeläin. Varsi mukava mies, tuop lehenkii ain tullessaa.
• Naapuri Timppa, möki naapurisäntä. Sama homma ku Hannu kans. Ollaa vähemmä vaan tekemisis.
• Ilpu, entine työkaveri. Tunnetaa myös nimelä valtamerikapteeni. Majailee Gulagis, välil miehest ei kuulu mittää viikkoo. Ahkera hakemaa koiraluit Hallist tai Sotilasapteekist. Käyttää luut isse isseksee.
• Kale eli kreivi. Eläkeläin Konneelta, assuu tääl Gulagis. Hauskat jutut, ollu telakoil töis ni sielt tarttun vaik mitä rivvouksii. Otti ennesaikaa ain liia iso tuopin Yliksel jot piti ylmääräst laittaa pikkulassii. Kerra maistoi, ol jalluu.
• Jamppi aka tullineuvos. Ankara tullimies joka kepittää kitaraasa.
• Pitkätukkahippi aka JoonasBoonas. Miu opiskelukaverei.
• Saamaton. Opiskelukaverei.
• Makke. Opiskelukaverei.
• Kettu. Opiskelukaverei.

Paikkoi mis tullee heiluttuu ja huilattuu ja muutaki.

• Gulag, tää vankileirie saaristo mis myö majaillaa.
• Saiwatsu, edellise kaupan kuvatus.
• Halli, Kauppatori halli.
• Herkku, Tukkimiehe ruokaosasto.
• Litli. Usseemmite Itä-Pasila Litli.
• Risma. Usseemmite Villmanstranti Risma.
• Äsä-marketti, joko Kassuntorin, tunneli tai Hakikse Äsä-marketti. Lausuntatapa o Aapolain.
• Hakikse halli, sannooki jo kaike
• Sotilasapteek, Kassuntori tai Maurinkavu likkeerikauppa.
• Maltilline siip, se huolto-orkanisaatio, jonka pitäs huolehtii täst Gulagist.
• Kivis, se paikka mis mie käyn ain huollos.
• Kaakatin, mei liisinkipirssi.

• Hepis, möksäpaikka Kuakonkulmilla.
• Säynejärv, ukinmummon ja ukin mökki.
• Nyslotti, kaupunki Etelä-Savossa.
• Sumatra, kaupunki Kuakonkulmalla.

Siin heit ny o alakutarpeisii.

Ja sitte huomise päivä ruokaepistolaa. Tehhää täytettyi munakoisoi elikkäs melanzanii niinku kielekkäät sannoo. Taas mie lintsaan ja revittelen Pirka resetin viritetyl versiol. Kannattaa taasen mitä tuo linki mukain virittämine miust tarkottaa....

• par munakoisoo
• öljyy, käytä hyvä immein nyt sitä hyvvää öljyy
• iso sipul, osta sakemannii Litlist ja valakosipulii kutes halluut (halluja, miulko?)
• kuutise tommaattii
• nauva paistijahelihhaa, ei sit taatust Pirka. Ota Herkust tai Hallist tai Reinist
• tommaattipyrreetä, iha sama
• suola mau mukkaa 1 - 2 tl
• juustokuminaa, meil ei tuu, paa sie
• kanelii, meil tulo, harkihe sie
• silii myllyst, voip sitä muutekii tähä iskostoo
• pintaa pinjasiemenii, jotka o tuhottoma kalliit. Think about it.
• sit viel turki poikii jukurttii

1. paa uuni kahteesattaa tikarii. Halakase ne koisos pittuussuunnasa ja kaivele sisukset pihale mut ELÄ riko kuorta. Sentti joka reunaan jätä, ettei tule uunissa hätä (?!?). Pilippua sisus pieneks, hää tulo viel sinne sissää takasi.
2. Ryssäytä puoliskot pellile ja nyt sitä hyvvää ekstravirkiiniooliota siihe jokapaikkaa sivelle. Voit vähä sipasta ihteeski. Hautoo heijät voliol ja polokase uunii ja piä siel rettio minuter niinko sanotaa.
3. täl vällii sillee kuullottele (niinku akat ja miehimykset sannoo) sipulit ja valakkari, pilippua neljä tomskuu samal. Se kyl o iha freesaamist se puuha.
4. no sit zibollat pannust veks johonkii astiaa ja pannu ärree kuumaks ynnä sit se liha köntsä ruskistummaa. Kohja hänes o värrii tempase sinne mausteet ja pyre ja jatka vähäseltää käristellyy. Sit heittelekkii tommaatit joukkoo, nii ja koisoi sisäkalut. Paistaha nii pitkää jot täyte ei oo löllöö.
5. koisoliinit pois ovenist ja vyllätää sil vyllingil, piäl tommaattislaissit ja sit niitä siemennii jos kehtasit maksoo niist hirmu hinna. Mie taija laittaa mantelloita.
6. Vielä jaksetaa paistoo kakskytäviis minnuuttia

Sit syömää sen jukurtin ja sallaati kaa. Mie kyl tekisi semmost kevyt satsikkii, oikei hyäst mintul maustettun.

Miehä oonkii mie.

Cucurbita ferrum aptat, Tamis.

Tulkii tää aamu. Ei oikei valennu mut kylkii mie kokkeili jot pystyykös täst nousemaa, niinko miu herätyskelloin hissunkissun ehottel. No ei hyväpaha ollenkaa, jot ylös vaa ja herättelemmää A kouluu mänemää. Puurot sitä pit viel keittää ja kahvit kans. Annaha olla kuha siit oikee herräili ni oloha rupeskii tuntumaa oikee sutjakkaalt. Tulleekoha miust iha oikeest Kortoni ja Pekhami. Ei tuu, mänttikuula peräs mie en ruppee juoksentelemaa. Kokkihommist mie kyl uso olevain paremp kons Pekhami. Sen eukko tää Viktooria näyttäs oleva sen verta riuku jot ei oo ollu ruuvat maullaa. Kahoppas täst kuvast mite hää o vähä tuommoin ressuka olone.
Vaa siin onkii niis pikkukuvis semmoin ihanuuksie ihanuus ku Dita von Teese. Voi rietas, hänet mie paankii sammaa kastii ko ihana Nigella. Likkooppas sitä Dita kuvvaa. No miehä oonkii tutustunt vähä er reittilöi jo Ditaa, hyshhsyysshhhh. Mut kahtokeepa häne kuvetta, ei siin luut pökötä sillee rumast, ruuvat on syöty eikä vaa vejelty niit nokka-aineit mitä nää mallit tuppaa tekemää. On tämä on.

Mitähä mie viel sanosi. Miepä teenkii sil käjel jot miittaile täs päivä mittaa lissää asjoi ja sitte iltasel päivitä tän ploki. Silleehä mie saanki teijät mukavast sekasi. Teijätkii, vaik ootteha työ tietyst ollukkii aika toiskätisii näie juttui kans. Ainaki joku -Konttorirotta vähä semmost ihmettel. Ihmeteltköö, hankkikoo semmose Mie-suomi-Mie sanaoopukse.

No pittäähä se ruveta omija tekemisijää ja kokemuksijaa jonnii verra kehumaa. Myö oltii M.n kaa kesäl Amstertamis huppailumatkal, paitsi kelit oli ko marraskuult. Pit ottoo metsuri saitakki jo lähtiis piäle. Koko aja sato vettä, oikee satteevarjot pit olla näpeis koko aja, miulkii olin ko jokkuu miehimys.
Muuteha matka olkii sit unelmii unelma, myö kaheltaa ensimmäisel ulkomaa matkal kahteentoist vuotee. Eelline matka tehtiinki Vilnaa milleeniumin semmose nuorisoporuka matkas. Hääkii mukava reisu, ehkä.
Tamisha myö sit käytiinkii kaikis kulttuurpaikois van Kohhi museos jos ol mahoto tunku ja jono. Jono ohi ois pääst jos ol ennakko piletit netist. Ei ollu ku mie sanoin M:lle ettei semmosii tarvii, olimpaha viksu taas. Mermuseoo mäntii eikä hoksattu jot hää onkii nii mahoto paikka ja kiinnimänö aikaha se kolaht enne ko kokonaa nähtii.
Sit mie käin pornoraahvises museos, M haluskii jäähä yhel sillal kuvvailemmaa siks aikaa, miksköhä. Se mikkää yle porno olt. Samal nähtiikii se punaist lyhtyi alue. Mie oon siel käynt kyl ennenkii, intterrailil ko oltii. Miulkii kyl tutumpi näist lyhtylöis tää Lamppu. Tullu vietettyy tovi jos toinenkii.
Yhten päivän mäntii elläintarhaa ja se olkii semmone elläintarha jot. Ol paljosti paremp ko mikkää Korkiasaar ollenkaa. Korkiasaaren kyl voittaa jopa Eepersvalte elläintarha jos oltii A:n ja pitkätukkahipi kaa. Se onkii iha toine reisu se, tullee ne tunkkinit ja muut siin sit. Sil myö oltii M:n kaa koko päivä välil sato vettä ja vällii vähä vähemmä. Semmoin puutarhakii tul nähtyy.
Yhten iltan ko oltii käyty syöpäsemäs jottai, mie muista mitä, mittää hollantilaist se ei olt. Sitä ei ollu tarjol ei sit missää. Keksitty mitä tekis va keksittiihä, lähetääki ratikka ajelul. Sit kahottii vähä arpomal pisin reitti minkä vähemmil vaihoil piässee. Ja eiku mänöx, hurruutettii oikee mere ali sil ratikal ja sitte päästii semmosee lähiöö jos ei olt mittää ku taloja, ei yhtää paarin paaria yks kauppa ja siin olkii julukiset tilat. Mökkikylä Vuoski kokoin olemaa, voi ihmeije ihme. Kukaha semmoses halunnee majjailla, vissii jotku Tamilaiset. Ratikas ei kyl olt just kettää.
Kuski toppailee ratika päätepysäkil ja myö siin oottelemmaa ko hää lähtee etiäppäin, miul mieles jot pusu antasi M:lle. Jäi pusut vällii ku kuski komens mäjelle. Jaahas, lähtöpysäkki olkii sata metrii eessäpäin ja vettä sato. Miul kastu jalat ku ne miu keltaset kenkäin ol jo sillo vähä rikki. Nythä ne on iha pasaalustan. Sittehä se vöyree kuski sai ratika siihe kohtaa ja myö kyytii ja sit lähettii sano mikko lehmäle. Annas olla ku päästii yhe talo nurka taa ni siel o jonku pöljä piili ratikkakiskoil, iha ku Helsinkis. Puol tuntii män enne ku siit päästii liikkeel. Sit mäntiikii hotellii

Miepä löysinkii täkspäivää semmose lohluatikko-ohjee mitä mie kyl viritä rankal käil. Täst linkist saapi selevile sen alakuperräise ohjee jos miu viritykse ei kelepaa. MITÄ! Eikö kelpaa? Laiskan-maanantain ruokaohje.

Tällee se lähtöö miu näpeist:

• pottuja vähä alle kilo, iha tavallissii. Kuorit ja pilppuat ite.
• 300 - 400 g lohikalaa, joko norskia tai kirjavaa
• n. 100 g kylmäsavulohta
• 1 - 2 sipulii mau mukkaa, valakosipuli = jees
• suolakurkkui, näist tulo huomen kyl kommentti. En oo enne tämöses syönt
• creme bonjourii valkkaril maustettuna
• kyl mie laita vähä suolaa ja mustaa pippuriikii joukkoo

1. joha mie sanoin jot potut slaisseiks niinku kurkkulaiset kalat ja sillee
2. voitele vati mis teet safkan ja levittele kerros pottuloi
3. laittele kala palasii ja sipulei, ripsuttele pääle suoloja ja pippurloi. Vissii tähä niit kurkkui kans
4. mie laittasi ain vähä välliinki sitä bonjourii, sit vaa kassailet tämä niinko pottuloora ainakii.
5. uunii parriisattaa raatii siiheks ko potut o kypsii.

Taas Pena, rautaa ja sit ihana Nigella kiirastulessa

Voiha alakerra vaihtoehto Herra (&&&). Ehän mie jaksanu aamust sinne punttihömppään lähtee, M män yksinää. On se sit kova ihmine ihellee. Mie kahtele jos mie sit illast, hohhoijaa väsyttää jo valamiiks, jos mie huomenis aamul?

M män kahtelemmaa taas niit tiernoi esityksii kons hälle annettikkii käsky, jot tuuha kuvvaamaa oikei viiteoo.Pöh, oisha siel koulul vissii olt jonniilaiset viteovehkeetki, nyt M kuvvailee omal näppärillää. Oisiit palakanneet ilmasiks yhe oppilaa tai se opskuha se ois voint kuvata kunno pelil. Sit vaa koko kommeus juutuupii tai jotesakkii muute esil. Penskat viel tekemää siihe nohevat uuet sanotukset. Näithä ne pusaavat muuteskii kaik illat. Näitkii Hilleri pätkii o vissii miljoona ja kaks pääl.
Nop , jätetääs tää koko tierna- ja rienaushomma kuitessii häneksee.

Tännäähä se olkii sitte juttu toisest Pentist jost mie tykkää. Nimittäi Linkola Pentist. Onkoha tuos Pena nimes jottai ennettä?
Jutus haasteltii taas niit samoi juttui mitä useestikkii o haastelt paitsi Penaha ei näit haastattelui iha hirveest oo antant viimeaikoin. On tykänt vissii ku kukkaa ei oikei ällyy niit juttui ni antaapaha olla. Iha hyväst ajateltha se o, pitäskö sitä männä kaike maalima eukkoilehtii tai nykysi äijämystenkiilehtii sanomaa sammaa juttuu mikä jokkaise ihekkii pitäs huomata jos o vähäkää tolokkua piäs. Ja minkä o sanont jo monta kertaa.
Luonto tuhhoutuu ja kiirusta tahtii ja myö männää kans ko myöhä ollaakii osa siit. Hää haastaa siit mite mehtät o hävint ja sen myötä tietyst mehtä karja, linnut etupiäs. Pena selevittää lentelevvii ku hää o olt ain lintumies. Kalaveetkii tuntoo ku o ammatiksee kalastant Päijänteel ja Vanajal. Kalastaa vielkii, kaheksakymppin äijä. Hevost ei ennää käytä ku hevoset o muuttunt huonoiks iha ku jiä lämpenemise takkii. Polle ei ennää pysy avannol paikallaa. Kalat myyää naapuri autost kiertokaupal. Ostajat vaa tupaat olemaa talavisi kuka missäi Maletiivil ja muuval Hinku-Vintias. Mitä hyö siel tekemää, parraa keli aikaa.
Mie kerra käin Pennoo kuuntelemas Kotkasa ku hää puhu siel. Kyl ol miehel hiljain ja surullin iän. Hää keskitty puhumaa väestöräjähyksest mikä täl pallol o tapahtunt ja lissää tulloo väkkee mahotont tahtii. Ei riitä ruoka ei riitä löpö, ei riitä mikkää. Ei riitä.
Tata se olla pittää jokkaisel intialaisel, vähentääp saasteit. En uso. Lissää liikennet kummiskii ja mahollistaa tehokkaamman tuotannon ja tietyst sitäkautta kulutukse. Nii siin se oravapyörä sit onkii. Ja meil tääl sama. Osta tikitelevisio, osta HT tikitv, osta tvkanavapoksi, osta kortti,osta kamera saat tapi ohhee, osta sitä, osta tuot, osta tätä, siin kylkiäin, täs tuommoin, pakko saaha, nyt tarjoukses, koht et saa, onks siul jo, mää sinne, meil paras ja en mie jaksa enempää. Jos että ymmärrä, ni en sano mitä.

Ruua käytös miekii oon iha toistaitone, lihoja ei piä mättee koko aja suuhusa. Eikä kyl vissii oikee ekolookist oo syyä italjalaist turum spakettii vaik se onkii ekomerkil varustettu. Ei sen tänne kyöräämine mittää ekolookist oo.
Kotmaine pottu, porkkana ja punajuur o paljo ekolookisempaa. Niit sipuleit mie vaa ihmettele ku niie kasvattamine ei tääl onnaa, sakemannii pittää syyä.
Kalojaha sitä mielellää söis, va annaha olla. Syöhä sitte vaik kuhhaa, yl kolomekymppii kilo villeenä ja kokonaisen et sua. Maholisuuten syyä sit norja lohta, silaka pyyntihä se sit kiellettiiki kesäks jot syksyl ois mitä pyytää kiintiöst. Onkos muile kaloil kieltoo, lahnale, hauele, ahvenel, särel? Ei oo. Onks niit Herkus? Ei oo. Nii miks, no kukkaa ossaa puukkoo ottaa näppeihisä kaupungis. Kyl maaseuvul ossaat mut hyö pyytäätkii ihe kalasa.
Het pakolline puukon käyttökurssi Luumanni Teuska johol joka akal ja köriläi vois opettaa vaikka Wahlströmmi Ieva, tömmäyttäs äijä ain kanveesii jos ei ruppee oppi mänemää peril tai muute toikkaroi.
Ja lahnoi syötäs sitte loppuu asti pällinä. Särist ohjeit antas tietyst Kolomosen Jaska.
Jos sitä lihhaa o sit pakko pätkyttee ni kahoha jot se o kotmaist. Sais olla viel vappaast kasvanut jot ei oo väkirehul ruokittuu. Semmoin lähilammas voip olla hyvä vaihtoehto. Tiijä sit.
Siit ruhost pittää syyä kaik osat eikä niit mauttommi villeitä vaa. Maksa ja muut semmoset o hyvvii ja luulliset iha erinommaisii.

Vaa annappas olla mitä mie sainkii täs iltapäiväst aikaseks. Miehä sainkii vietyy miu vyysise ruuminkii sinne punttisalile nii tai se mikkää punttisali oo. Hää onkii semmoin moterni Kym-tyyppine urheiluhuone. Yläkerras ilimapaineel toimivii härvelei ja kuntopyörii sun muita soutu- ja hiihtovehkei. Pikkuse on kyl joutava aikast hiihtoverme sisälä ku tul luntakii. Veskii o viel auki Gulagi ympäril jot vois venneel souel, tuuletkii män. Nooh oha se mukava souella ja polokee ku raatio rosk jyristää sen semmosta jyttee ja poppia.
Sitä mie vaa sit tulinkii arvelleeks jot mite ekolookine tää härvel o. Kuntoaparaatist johtaa miust virtaa ihaa väärää suuntaa. Jumppar ko näetse tuottaa sitä enerkijjaa ni eikös se voitaskii laitella vaikka kunno rokkii. Hää viep kyl virrat kenest vaa kons viel tarpeeks moshaileepi. Nii ne nää apparaatukset tarvii virtoja jot niis toimmii mittarit sun muut.
Alakerta onkii sit enempi mieste paikka, pelekkää rautaa. Ja tietysti M:n pit siel käyä, on hää huima. Miekii lähteissäin erehyin johonkii jalakarässii. Tiiän, et huomen on jalat kippeet.
Ol kyl mukava männä saunomaa reilu tunnin ihtesä kiusoomise jäläkee. Va sauna, hää toimiikii sähvölä. Ois puu toimin ja jokkaine käyttäjä vetelis halot alakulämmittelyks kolomen metrin rungon kappaleesta. Paksuutta sen verta jot ei mää Kutseti sahast läpi elikkäs näppäset kuuskytä senttiä. Olis siin kirjastotätikii vähäseltää ihmeissää, vissii. Vehkein pokasaha ja Pillnäässi kirves. Siin ois vähäseltää semmost henkee ko Pena o ajatelt. Puutha pitäs ehottomast olla näit Gulagin mättii runkoi tai sitte telaka jämmii jos helepola halluu piästä.
Ei sillää, mukava paikka. Vaaka näytti kuus killoo elopainoo vähemmä ku Harjutoril. Kymmene liikoo.

Sitte tulee taas ihana Nigella ohje, joka o kuulemma hyvä hangoverii eli meikäläisittäi kolera oireisii. Täst hää lähtöö:

• teeloshka oliiviöljyy
• valakosipulikyns (ii) kuorittuin ja viipalein tai jotekii
• kuivattui sili hiutalei 1/4 teeloshkaa tai mite ite halluut (halluja?)
• 400 g purnukka tomaattimurskoo
• 1/2 teeloshkoo suoloo, hiutalei tai mitä o
• 1 tai 2 munnoo, nälä mukkaa
• par teeloshkoo parmesaanii, jonka raastat ihe. Ollu jo puhetta aiemminkii. Voit laitella enemmänkkii.
• sili öljyy jos halluut tarjoiluu
• par hyvvää leipäpalast, IHQ esittää vehnäst. Nyt piäsöö Pulli pojat kuitessii etuoikeutettuu asemaa. Tällääppä heiä rieskoo. Sehä o sitä hyyää otrast.

Sit aletaa paistelemmaa:

1. Öljy pannuu samt valakosipuli ja silihötäleet. Sillee mukaval tulel heit vähä aikaa lämmittelet
2. Sit laitakkii tomaatit ja suolat pannuu ja kuumenna heijät napaka kuumaks. Pittää olla semmone kuumuus jot munat hyytyy mukavaiseks.
3. Munat pannuu! Pääl parmessaanii. Hyyvytä munaskuukkerit.
4. An hei kiehuu semmoin viis minuuttii jot valkoin o hyytynt mut keltain o viel pehmie. Ravista pääl viel parmessaanii jos halluut. Ja sitä siliöljyy.
5. Sit vaa upottele leipyä höteröö ja syö. Nigella sannoo jot dunk iha ko Dunkin`Donuts. Josta lissää jatkos. Ja joka ei oo terveelline.

Kons tul amerikkalaisii mainostettuu ni laitoi tuoho resettii tuo loshkan mitaks. Hää o tietyst lusikka meikäläisittäi, eiks oo mukavast lainattu sana.

No ku täs o sit mainosteltu niit lihapullija ni mie anna toisilekkii sanasija, niinku hyvvii tapoloihi kuuluup. Täs o tammösest Kotikokki.netist ohje. Kaho siit mallii ni näjet, et niit voip tehä usseel tyylil. Kuha ei paista.

Noh tulha se mäntyy.

Hurutusta ja Pentti

Mie annoin huruttaa itseni kuntosalihommii. Nooh mie kyl olin aika helposti suostuteltavis ku M hommas tiketit elikkäs avvailäpyskät. Tääl Gulagis o semmonen paikalline saliyrittäjä elikkäs pisnisnaine, joka myypi kohtuuetullisesti kuukauen tsettii. 48 ekee per kk. M siel jo tänä aamun pyörähtikkii, tiiä mitä hää siel lienee tehnt mut sano, et mukavaa ol. Etenki käyä saunas ja valittel yhtä laittetta jot polvet senku nirsku ja narsku kun vetel sauvoist ja pukkail jaloil eessun taassun. Ol vissii jonnii sortin hiihtokuvatus se aparaatti.
Mie sain lykättyy lähtöö ku sanoin jot miul ei oo salikenkii, niinku ei ookkaa. Aattelin jot ei tarvii viel viikonloppun lähteekkää, hurutaan M:ää ja alan käyä salaapäite ja sit ollakkii ko Pekhami ja ihana Kortonki, maha kuralla, eiku mite se on ku ei oo ollenkaa hyväst syönee näköin. Hyö ovattii vissii jollai viisii yhistänneet voimasa sano just M, pöyvän toiselt puolelt, ko luuras netis vaik tiskives jäähtyy altaas. Mää nyt hyvä ihmine tiskailemmaa, ekolokiaa ees joku verran.
Nii, tää näihi kahe äijä hommaha onnii vaa restorantti, tiiä sit mitä siitäki tulloo. Molemmat kummissii vaa pallo peräs pitki keittiöö kirmaat ja munie vatkuu jää piioille. Kortonki munie käsittelysthä olkii jo puhet, hää ei siin hommas häävi oo. Ja sitäpaihti, johan nuo köriläät o miettint asjaa jo mont vuotta niinko tää akkainpalsta tietää (tai ei tiijä). Taitaatkii olla semmossii vetkuttimmii kumpanenhii.

No mänhä se päivä jollai sortila etteenpäi, vähä olin ko Pekhami, saant mittää aikaseks. Keksin kengät salil, miul onkii semmoset yyperhienot purjehuskengät joit en oo käyttän ko par kertaa. Niis o oikei semmost verkkoo pohjas mist ves pääsöö ulos jos sitä kenkään mänö, ei mää, on senverra snaftit. Miu virkapaikka osti ne ku mie huutamal huusin, et mie tarvii niist työkengät ko siihe aikaa tein kaikenäkösii hanttihommii uito purjevenneije kans. Samal hyö ostiit hyvä purjehusasunkii. Takkii pitänt kaikkii toiste parsii eestä.
Nyt mie onneto mäni möläyttämmää tään löyvökse M:lle. Tuli kuntosalikeikka pyhäamusele ja aikasii. M ku herräilee siin viie mais ain ja sit hää tietyst haluvaa kuueks salil. Silloha siel ei kettää ookkaa ni hää saap heitel kärrypyörää ja kuperkeikkaa koko sali täyelt. 152 killoo tankoo ja yhel käil kaik ylös. Millä noinki hoika oloin nain semmose. Hää tietyst ajattellee kaikkii ihanii työkavereitaa ja hyvii tietokonneit, myös sitä mikä söi sen miu vöörti (diabolus vieläkii, nyt jo pienil alhvapeeteil).
Kaikelaisist hökäsyist kärsii koko miehe ruumis, aina. Suu ees pitäs olla semmoin häkäpärstä mis ei oo sitä puhekalavosysteemii olleskaa, ain ko naisii o paikal. Hyö ottaat kaike ain nii tosissaa. Jos erehyt sanomaa, et männää naimisii sit sitä männää. Kiusallist, noit samallaisii tappauksii vaik kui pal muitkii.

Saatiiha myö päiväl sit paljokii aikaseks, käytii Kahve Jääkelleris viemäs M:n ompelemmii pussukoi ko hänel o siel vitriinis myyntipaikka. Ja oha tuo vissii jotakii myynykkii, ainakii siitä päätelle mite noit ompelukonneit o ruvent mänemää. Yks aparaatti o keittiös, hää lienee pääkone. Yks tilattii justiisa, sil hää o hurruutellu viimeaikoin ja yhe laitto Tätsky mut se ei olt oikei hyvä. Polettava kone o Hepiksel, sen mie pelastin Hannu aitast kesäkeittiöö apupöyäks ja hyvä onkii. Miul onkii sit paras kone, seilimaakari penkki ja muut syömmäysvehkeet. Sitko sais viel tään vasemma käin pintee korjautettuu ees jonnii olosee kuntoo ni vois harkita ompeluksii itekki. Tosin sit o kyl heitettäva töllötin leikkasteissöni ja teeveetee-soitin ja viel yks karttapallo huit helekkarii. Sit o yks nallukain sin mut sitä ei heitetä, eikä sitä karttapallookaa ku sit uitto jää ilima karttojaa. M näjetse suunnittellee hommaisa siin, mie oon joskus aamul nähnt ko hää painaa tääl harmaat työt ko parempikkii sulukahattu. Ja nallukka o nii söpö.
Sit myö mäntii kirko ryptaa. Molemmat ei kirkkolaisii. No ei kai Hää siit suutu ku ei siel olt muuta ku myyjäiset jotka ol nekkii  aika pienepuoleiset. Vois kuvvailla jot siel ol Peko Anni ja Hentu Liisa. Ei siel kyl muit sitte oltkaa, myö ostajin (ei meinattukaa ostaa mittää, M:n vakkoilureisu) ja vissii viis myyjää joist kaks ol pikkuttyttöi joil ol yhteesä yks nukke myynnis. M o olt aikasemmi siel mut sano jot tänä vuon hää ei mää sin, iha oikei aattel.
Tämä jälkee marssittikkii Rantakassuu ja kahtomaa tiernapoikii jois A ol Mänkkin. Ei olt kovi paljoo tänä vuon kattojii, ois kannatan männä. Ol paras esitys koko aikan mitä mie oon nähnt ja mie oon nähnt melkei kaik. Puuttu kuoro johtaja hakkaamast tampuriinii. Hää se onkii varsinain tampuriinimestar, pittäähä se olla tietyst ko hää o rehtor ja muu satisti. Hirmusest hälle kuiteski käv, vissii kuatua rymäht ja jalaka jotesakkii rikki, ei muuta ko leikkauksee, ties A. Toivottavast kuitenkii paranoo, joskus. Annettii rahhaa tiernoil niin ko pittääki. Näytti jaappanilaisetkii ymmärtänneet senverra näytöksest, jot loppuhollil lyyää esittäjil rahat lavvii.

M imuroi. Mie ennää muista mitä mie tein. Vissii leppäili ja suoriti ajatteluu. Pyykit konneeseen ja sama homma, mie muista mitä tein. Pyykit konneesta ja muistan, italjalaiset lihapullat, ne keitetyt, mitkä aijemmin selevittelin. Paitsi ihan erviisii. No ei laittelin vaa vä er mausteit ja leipä ol semmmosta täysrukiista puahtoleipee kons meil loppu vehnäsleivä syönti. Spakettikkii ol semmosta täysjyväturum spakettii.
Kyl hyö söit vissii iha hyäl halul ko eivät mumisseet mittää joutavii. M sano jot tää on er makust ko viimeks. Nii ol.

Miul ol eile illal semmone mielhalu jot mie oisi kirjottantkii tän päivä plokiks oikei runo. Yöl mie näi jonku joutava une ja se runo sit unehtu. Sillee mukavast ko Saarikoske Pentti o turinoinut niit runojaa. Miepä oonkii nii hupsu rakkauvvessain et kirjottelen yhen tähä.

minä rakastan sinua

niinkuin vierasta maata

kallioita ja siltaa

niinkuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta

minä kävelen sinua kohti maailmassa

ilmakehien alla

kahden valon välistä

minun ajatukseni joka on veistetty ja sinua

Pentti Saarikosken kokoelmasta  Mitä tapahtuu todella?

Runoja ja ruokaohjeita jatkossa.