torstai 22. marraskuuta 2012

Munista käytetään kaikki osat

No nyt olo on korjaantunu siihen malliin, et eilisen rötkötyksen jälkeen heräsin kuuelt. Mitä sit tekemään, no kahvit sain aikaseks ja vähän M:n kans rupateltuu, hääkö se näetsen nyt tänää häipyy sinne Sumatralle weekendiä viettämään kuten ranskalaiset sanoo. Eläkä väitä vastaan, sanoo ne. Outoa porukkaa kun eivät oo keksineet omaa viikonloppua.

Aikahan se sit kävi pitkäks. Kattelin aamutelevisiota mut ykköseltä huonoa ohjelmaa ja kolmoselta Karhuvaara, suorastaan kammoa.
Amuti ollakkaa, miehä keksin pojan pleikkarin ja rysäyttelin jossain kompattilentopelissä natseja alas ku mikäki Jorma Sarvanto. Mut peli olkii vaan semmonen demo, eikä siin päässy oikein kunnon vauhtiin. No se loppu häntä kyllästymisseen. Vaihtoehtoin oli vaan spitikka ja petjakohvi.

Sit mie honasin, miehän vietänkii aamun mukavasti herra  hillerin seurassa. Siitä pleikast nimittäin näkkyy tämä netflix palvelu, joka tietysti pit männä ottamaan kun ilimaseks mukamas sai. Saa kuukaueks, arvatkaa oonko sen kans viel juntturissa, ei kehtaa lopettaa jos sinne vaik tulleeki hyä leffa. Samalviisii kävi Spotifyn kans, ei kehtaa lopettaa jos joskus haluu kunnella. Ihan ku ei olis toosista tai juutuupista tulossa tavaraa tuutin täyelt.
No Herr Hitleriin sit, kattelin elokuvan Perikato, joka olikin arvostelumenestystensä mukainen. Vilikassa tapahtuu mut ei oo silti mikkään raaka. Noh, tietysti ohan se vähän raaka kun Göbbelsin rouva myrkyttää lapsensa, ei oo kivaa. Ja raakaa porukkaahan ne immeiset muuteskii oli.
Miepäs sainkii aasinsillan (aika horjuvan) tehä vastustajien elikkäs Brittien salaisen aseen:

Shepherd`s Pie, joka valmistetaan lampaasta
Cottage Pie, joka voidaan valmistaa muustakin lihasta kuin lampaasta.
Ei aleta kikkailemaan vaan sanotaan, et pottumuusilla katettu jauhelihasoosi.

Aineiks mie näytin ottaneen:

  • 400 g naudan jauhelihaa
  • pussi herne-maissi-paprikaa
  • purkki kidney-papuja
  • purkki tomaattipyrettä
  • sipuli
  • valkosipulia
  • pippurei, suolaa ja sitä penteleen chiliä näkyy vielä olevan, paan tähä häirihtemästä
  • sit on vanhaa pottumuusii jonku verran
  • pari kananmunaa
  • rasvaa paisteluun ja voiteluun
  • parmesaania ihe raastettuna. Unoha pussiparmesaanit, laita ennemmin vaikka sahanpuruja, ovat maukkaampia.
  1. ruskistele aineet sillee mukavasti paa vähäseltää jauhoja suurustukseks, papujen liemi kannattaa laittaa joukkoon ja sit vettä sillee, et tulo tukevahko soosi
  2. jos ei oo valmista muussia ni tee hänet, pienehkö annos piisaa eikä maitoo tarvita. Elä, elä käytä mummon muusijauhetta, siitä tulloo vuan jonninjoutavaa töheröö. Paa muussiin kananmuna tai kaks ja reilusti parmesaania. Suolaa ei paljon tarvita kun siinä juustossa on sitä.
  3. Voitele semmonen vuoka, johon soosi ja huttu mahtuvat. Täräytä pohjalle soosi ja muusi päälle kanneksi. Vetele kahvelilla koristeraitoja ja ripottele juustoa vielä pinnallekin.
  4. Heivaa noin 200 asteeseen noin 20 minuutiks. Sillee, et hää on mukavan ruskeeta päältä. Aineethan olikii kuumia kun heitit ne pottiin.
No tähän se on sit pakko laittaa sen Ramsayn Kortonin ohje ku hää on niinniin M:n suosikki ja IHQ.


Noo, Kortonkilla näyttää olevan vähä eri aineet mut tekemisen tahti on sama ku miula ku oikein hypomania iskee. Hää laittaa vaa keltuaiset munist, meinaaks hää tehä lopuist marenkii. Ei tee, heittää mänemään ja sitä ei meilä tehä. Jos muna ei mää kokonaan ni olokoon sit iliman, ekologiaa olla pitää
Jos tehää marenkii ni sit tehää majoneesii kans. Toisee keltaset, toisee valkoset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti