Kottii ku piästii ni jo kohta pit piästä kokkeilemmaa jot käypikö synttärlahjaks suavut kalavosinnapit paitoihi ja ovatko tyylikkäät (hra 13 v.). Toisee ei käynt ja toisee kävivät ja olha nuo tyylikkäät. Itekki voisin laittoo, yksinkertaset hopeiset mustalla raijjalla. Takuuvarma peli. Toista paitoo M lupas reijittee senverta, et ne napskuukkelit siihe saahaa.
Mie hanki ihellein Levikset, en ostan niit hullu päivä pöksyi ku ne ol jotkut valamiiks pestyt. Mie halluun kyl kaupast uuet housut enkä mittää kulutettui. Kyl ne miul iha varmaa sit kulluu. Ainakii ennesaikaa ovat kuluneet, tullu joskus rönyttyä enemminkin vaan ei kai sitä nyt ennee kun nautintoaineet lienee kahvi ja sikkaar. Nekkii pyri nauttimaa istualtaa, vaa kulluuha pöksyt persuuksista istuissa. Istumist kyl pitäs vähentee, ruveta jottai muutakii liikuntoo harrastammaa ku sitä salihommoo (mikä on tännää tievos, hui).
Ja tuassiisa mahottoma pitkä kappale, miu pittää hommata HV tähä kirjotustyöhönki. Henkilökohtainen valmentaja siis.
Pannaas vällii muistikuvvii siit minkälaist ol perjantain ruoka. Ol niit Mexico lättysii hevose lihast. Olliit hyvvii oikei miu pittää sitä lihhoo erikseen kiittee. Ei olt hepo menettäny henkeesä turhan tautta ja sai ainaki miult semmose kunniakkaa kumarrukse. Nii ol murreeta, jo het leikatessa huomas jot tää on sitä ihtiään eli kunnon lihhoo, veihti män ku sihahtamalla läpi. Liha ol "vuan" paistia mutta kyl hakkas aika mone villee mennen de tullen. Paistoi ensi vihannekset pannul vähäseltää ja laitoi sil lihasuikaleet meleko kuivaan pannuun. Lihast ei lähteny irtoomaa liriäkkää nestet vaa pinta ruskistu nii somast. Ei olleet pitkää miu pannus hyö. Ihe sit kyl vähä hoskasi ku pijin liijan pitkää uunis lämpimän ku piti oottaa ku A tulo harkoist syömää. Kehattu alottoo iliman.
Soositha mie tekasinkii ihe. Se miu kuakkamoole vissii iha semmost oo ku Mexicos tekkeet mut mie en välitä siit hittookaa kuha hyyää o. Sitä purkki töhnee meille ei osteta, kallista eikä siin sit oo ees avokaatoo. Sama ku nää juustottomat pizzajuustoraasteet. Paskoja.
M käski miu katella semmose paika ku Rönnskär päiväkirjan kuvvii. Oha hyvvii kuvvii, mie laitankii tähä linki hei yhe päivä kuviloihe Rönnskärin päiväkirja.
Hiuli-hei kirjotti Mysi Lahtinen, ei minkään näköst aaninkii miks. Se häne venneily keittokirjasa ohtakkeena. Olokoo. Sattu nyt vuan tulemaa mielee, niit ain välil tulloo ja sit M ihmettellee jot mitä sie meinoot.
Myö syyvää tännää ankkoo, parsoo ja hollantaisee. Suattaa olla vähä sallaattiakii. Tonalt Tukit o nit hulluttelu ankkoi. Valmistus se erinomaise perinteine, viillot nahkaa se puol alaspä kylymää pannuu, pannu tulil ja rasvat veks pikain ruskistus toisel puolel ja tarkka paisto uunis. Ja seuralaiset keitetään. Ohessa ohje:
No joo, voiha se olla liiottelua tuo linkki mut olokoon. Likkoo jos uskallat. Täs alla sit jottai vähä semmost perinteisempää mennoo, aika hyvvii ohjeit. Niille kuka niit tarvii, mie en.
Jänskä juttu ku nuo ameriikkalaiset näyttäs käyttävä enemmänki vihreetä parsoo, hyö eivät vissii älyvä jot valakoin o hienostunempoo. Ain ovat tuommossii ruttaaleit, syövät ruokasa pelekälä kahvelila. Tiälä ossoo pienet pennuttii käyttee veihtä ja kahvelija jos vähä kehtoo vihjasta jot veihti kouraa PÖLJÄ. oho. Pihvinnii pilikkovat ensi palasiks ja sit mössöövät kahvelil. Hui. Mut juutuupist löytyy kyl opetusviteoit, et sin vaa amerika pojat ja tytöt.
Miul kyl ol täs pitemmä aikoo sama homma mut se kyl johtu miu hanskast ku hää ei suostunt toimimaa. Avot, nyt toimii paremmi.
Tullii näist ameriikahöpölöist mielee tää viime viiko tappaus ku jottii Manselaiset "taitee" "opiskelijat" järkkäsvät "pervormanssi" Manse asemal. Ja niinku hyvvää pervormanssii kuuluu ni siin o ain joku kelteisillää ja täs tappaukses tyttö ol tupsukka paljaan. Joku julukas Yle vasepookki sivuil kuva hänest ni eikö joku suivaantunt nii, et kuva pit pörräyttee pois. Mie laita teil linki tähä juttuu ku ehä mie oikee ossoo kuiteskaa selostoo sitä. LINKKI.
No miul täs nyt on piäasjana se, et mite nää ameerikkalaiset o niiiiii sivistynneit jot hyö salliit vaik minkälaise muu väkivalla kuha siin ei oo tämmöst tupsuka tai mulukuka kuvatusta. On ne mahottoma hölömöjä, kuka tuost vialliseks mänö, kahtoo vähä ihteesä tai ympäristöösä ni saman näkköö.
Kyl tietyst pervormanssiiki vois ees joskus kokkeilla tehä vuatteet piällä vaikka oha se munasillaa ketkuttelu aika mukavoo puuhoo. On se.
Juttu tuntuu pitenevän huomattavasti aikasempii pitemmäks. Nyt tulloo asjaa tämä vuueaja ilimiöstä joka o tietyst tämä näköist.
Tän kuvan ottaja on mei M
Ruskaa
Sitähä se o. Ja tänä vuon onkii tääl eteläs olt tavallist kommeempoo. Ruskaha ylipäätää johtuu siit, et yhteyttämine lehis loppuu ja ne vihriät osat elikkäs lehtivihree hajovaa partikkeleihi jollo muu väriset aineet niinku karotenodit (oranssinpunaset) ja ksantofyllit (keltaset) pääsee essiin. Ne puule tärkiämmät aineet vettäytyyt runkoo ja möllöttäät sielä talaven. Paihti tervalepälä joka o sensorti jukuri, et puottaa lehtesä vihreenä. Hällä onkii juuristos pakuteerikaverei jotka tuottaa aineet ni ei tarvii huolii heist. Kaverii kannattaa pittee ain. Nooh, oha niil kaikil puil kaverei, nimittäi sienii juuristos, jotka kans helepottaa ravinteije saamist.
Mie liitä tähä linki Metla sivuil ku hyö ossaat selittee tän sitte iha tarkkaa. Heil o viel semmoset seuranta animaatiottii lehtii kehityksest. Metla/fenologia.
Täähä o vissii vähä enemmä miu allaa ku se aiemmi mainittu rosenttilasku vaik kyl näiskii hommis laskii pittää osata.
Nyt se M laittel miul noit kuvvii sit enempi ja vähempi, annanpaha olla, julukaskoo omassa plokissaa.
Siit etelä ruska hienouvest viel senverta jot se johtuu siit ku o olt normaalii lämpösempöö ni semmone huavasolukko lehe ja puun välis ei ookkaa kehittynt nii noppeest ku tavallisest. Elikkäs suomeks sanottun leht pyssyy pitempää puus ja se näyttää kommeemmalt.
Metsätalousinsinöörikin osaa jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti