Terves! Ei oo miust leipuriks, ei sit millää. Ei onnistunt perunalepuskat vaik kahtee er kertaa yriti. Kummalkii kertoo tulvat semmossii liia tiivit ja tömäköit ku höi pittäis olla meleko kevveit leipomuksii.
Tännää laitoi hiivaleipee tulemaa, ei olt ku kuivahiivoo. Ehä mie kahtonu tarpeeks tarkkaa jot se ois pitänt laittoo nii mahottoma varrii vettee. Ja M:n mielest viel sekotel jauhoi enste. Eihä se rask lähten oikee käyntii, niihä sit taikinast tul semmoin juntta. Ei oo viel leipee avattu, suaha nähä mite käy. A kuuluu onneks tuleva hiivapaketti taskus ni tekase semmose hätäriliepuska iha omal resetil, enkä millää jauhopussi kylest otetul. Liepuskal on nimittäi tännää käyttöö. Tehhää simpukoi, niist möyhemmi. M joteski romahti ku myö keskusteltii leipomukse onnistumisist. Hää sanomaa minnuu lohduttain jot ei se Raimuse vai mikä Reimusekaa oo onnistunu. Mie sitä ihmettelemmää vähäseltää jot mitä hää nyt tarkottaa mut sit mie hokasi jot sehä o Framboise leipomo. Sillo se romahtamine alako. Iha mahoto hytkymine miu vieressäin ku sängys oltii vierekkäi sillee leppäilemäs mukavast, kyl työ tiijjätte.
Sit mie laitoi alul sen taikinajuure G+ ohjeil. Noinkoha lähtöö.
Ruuvaks tehtii öile, eili siis jonnai päivän enne viikoloppuu ku tää tekst jäi pahast kese. Semmost mist mie en muist mittää. Muist kyl öilisestkää mittää muut ku e salil käytiii. Jaa nii, pyhän syötii lampaa paistiloi sallaati kera. Rillattii oikei piharillis A:n kans ja sit viel uunis pein vähä aikoo. Tulliit oikee hyyvvii.
Ei täst tuu oikei mittää. Miu pittäis keksii nyt jottai tekemist A:n kans ku hää tuos pyörii ku rauhato sielu, ei sua sijojaa. Ei oo mittää tekemist. Kaverit o kaik mikä missäi. Onneks hää piäsöö huomenis Tätsky luo ni o jottai tekemist ja miul rauha muas.
Sen mie huomasin jot lukijoi ei oo olt paljookaa ku ei oo tult uutta tekstii, ymmärtäähä tään. Kuka näit nyt monnee kertaa kehtoo lukkee, hyvä jos kerrankii. Aaah nyt taitaa männä iha joutavaks valitteluks.
Nii siit taikinajuurest, hää läht iha mahottoma hyväst käyntii mut sit mie pöljä mänin tunkasemmaa sen toiseks yöks jiäkuappii ku näytti et se pukkajaa ihtesä tölökistä pihale. Ei vissii ollu hyvä ratkasu, nyt o olt hiljasempoo sen käymisen kans. Kyl mie taijan viel pikkasen yrittee houkutella sitä jollai keinol, joko sokrul tai hunajal.
Ja viel sevverra epätahtii jot se toine leipä onnistu kohtuullisest ja suatii syötyy ne simpukat omatekose leivä kans.
Kassellaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti