Miepä kahtelin tuos pyykkituval ollessain puhelimest lumlautailu haafpaippii. On se hurjoo kumpikii. Nimittäi ensteks o iha mahotont se jot puhelimest kahellaa suoroo lähetyst ja näkkyy viel iha täpöl. Par kertoo män sillee pikselnäytöle mut muute iha mahtava. Jo o YLE parantant palaveluvvaa ku sika juoksuusa. Voi et mie oon mont kertoo kiront sitä arreena ympyröö joka suattaa jurrata näytöl vaik mualima tappii. Hyvä. Ja oha nää laitteettii aika vekkulii vampeleit. Just äskö laitoi kapulaa semmose asetukse, et jos joku sen pöllii ni mie suan sen soimaa viije minnuuti ajaks eikä sitä voi keskeyttee ollenkaa. Tai sit mie suan pistettyy sen kokonaa pimiäks, niks, naks vaa. Kauko käyttöö näjetsen.
Vaa nyt meinoo männä teknisile hienouksile. Toine hurjuus o tietyst ne haafpaipi laskijat. Voe helekkar minkä moisii hyppylöi hyö heittelööt. On jos jottai ollieta ja korkki tonnia ja ysisatasta. Mie en ymmärrä mittää muuta ku, et hurjoo o. Pitäskö miu tähä joku viiteo tei iloks tällätä ku ettehä työ tietenkää piäst kahtomaa lähetyksii ku töitä painatta selekä viäränä, paitsi valtio virkamiehet jotka tekkeet hommasa rinta rottingil.
Noh tähä jottai.
haafpaippii valitettavast linki laitto ei oikei onnannu
Miu ol pakko laittoo tuo jäläkimmäinennii ku siin ol nii hienost koko lautailu itea esitettyn, ehkä.
Vua semmone homma siel sotsis ol iivanil ja viktoril käynt jot hyö ei osant tehä sitä paippii. Sehä ol iha liia pehmiä. Kuatuva röntsähtiit ja joku putos iha siihe latallei nuamallee. Vuarallise paipi tekvät. Vai oisko ollu liikkeelä kentä pehmittäjjii samalviisii ku Hyvinkää Tahko pesäpallokentäl. Tää homma taitaa olla jo aikalailla unohtunutta kansanperintöö samalviisii ku koko jokojoko-pallo.
Eellisest miul o semmone juttu ku meil ol tai o vielkii siel # laitokses semmone varusvarasto hoitaja ni hää ol tämä Tahkon joku kenttämies ni hänt sit muistettii ain siit pehmityshommast. Ei hää sunkaa sitä olt tehny mut ainha tuommoset sit otetaa puhheeks. Kiusoomista.
Mie en ois pentun uskaltan tuommossii hyppyi tehä kyl vaik ois olt moine lautakii. Myö vua leikittii Veikko Kankkosii ja katkottii puusuksii. Niit sit isä pellil korjas. Pulukka- ja kelekkahommat ol kyl aika hurjii ku niil suhauteltii Talavisalon mäkkee puoli ja toisi. Toisel puolel ol Hernemäe jätkät riesana ja hyppyrmäe vartija vai mikä lie kunnostusmies. Ei ois suant pulukala laskee alustalta. Laskettii ja juostii karkuu, iha niinku Heru jätkiiki usseesti va ei aina.
Toisel puolel mäkkee ol sitte katu. Hyvä mäk loppu suoraa kattuu ja jatku viel tietä pitkinkii. Ei muuta ku autoi sekkaa. Yhe kerra istui kaveri potkuri kyyvis laupäivän just siihe aikaa ku hautaissuattuve tulloo. Kyl pit ohjaukses kiiret jot osuttii autoi vällii ja sit jottei pammautettu talo seinää. Siin ol vahinko lähel. Ei sais sillee törryyttee. Muistakee lapsianne varottee tästä ja varotakkee viel heikoist jäistkii samaltien.
Ja viel mie pallaa tähä kiel asjaa. Nyt sitte ol Hesari ylleisöosastos tämmöne Riitta Kaajan kirjotus. Hää siin valittelloo kutomise vaikeut, ku ei sua neuloo. Noh oha se tietty vähä ihmeellist jot jos ei oo neulat näpeis ni kuitennii neulotaa. Ei se miust kuitenkaa erityise vaikeet oo, senku kirjottaa vua jot neuloo se o lyhvemp sanaki. Sitäpaihti jos tää sana etymolokiaa vähänkää kehtoo ihmetellä ni se neulomine tulo vissiinnii siit jot enneaikaa ainakii ijässä kintaat tehtii neulal. Onnii muute eriomaset vermeet rukkase alla. Miul o olt pentun ku mummo miul tek. Sensijjaa ukinmummo l. äitikkä ei niitä ossoo tehä. Mie ryssäytä teil vakkuuveks tähä linki Kotuksee. Ja ehä malta viel olla laittamat yhtä linkkii mikä tuol vases pyörii. Näi käyp homma olumppialaisiskii. Liittyy aiheesee kiinteest.
Kiinteest öilist ruokoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti