Synttärit vietettiin, suppilovahverokeittoa syödään

Noin. Saatiin synttärijuhlat vietettyä Itä-Suomessa ukinmummon mökillä, juhlissa oli kolmisentoista sukulaista ja kaveria. Eihä miul nii paljoo kavereit oo, ainakaan siel. Ei kyl oo tääl eteläskää. Eikä tarvii olkaa, mie oonkii tämmöin antisosiopaattine vai mite sitä sanotaa.
Joka tapaukses juhlat män mainiost, kaks pulloo vaa kippasiit sampuskii vaik mie neljä varasi. Yks pullo män holitont, sitä parempaa Lehtkuohuu. Ol hintasa väärtti aine, hankalast saatava vaa ku ei eteläs oo olleskaa. Ranualt sais par pulloo ku tunnetust sielpäi ei holittommii juua.

Mei kakkuset onnistu hyvi, nää kinuskikissa viritykset. Täyskärikakun meinas M tehä Nyslotis mut eikös ukinmummo toheltanu ihtesä pohjan paistoon ja hyvän pohjan hää sit leipaskii. Kyl hää ossaa. Toine mummo ol leipont pullaeltan ja laittan oikei miun iloks kovast rusinoi ku tietää jot mie niist tykkäjän. Hyvä pulla. Kaik tarjoomukset tais kelevata kun ei ihan hirveesti jiäny poisheiteltävvää. Hyvä nii.

Tähä vällii mie ropsauta virallise kuva näie juhlai sankarist.

Siin o tuima sankar

Ja lahjoi mie sain. M ja A antoit miule semmose humitoori mis säilytellää sikarloita. Onha aika luihakka lahja vaik tasavuuet onkii. Ja A ol tehnt viel ite perholoit miu vehkeil ku mie annoi luva jo aikasemmi ruveta niit käyttämmää. Ovat semmossii vanttasiaperhoi. Voip olla hauele hyvvii ku o sijottu kutose streamerikoukkuu. Mie olin kyl yllättynt. Nää mie sain jo sillo Mainio päivän millo mie oon syntynt. Kahtokees ku o kommeit pellii.

Täs poltellaa humi saaneen, o se

Täs hummii o täytelty jo

Juhlis mie sai monelaist lahjoo. Ukimummo ol tuassiisa ollu rahanaine ja muistant miu tillii ja sit hää ol tonkast jäteastiist kommee ristallivaasi ja torkänny hienot ruusut siihe. Siästäväine immeine. Lahjat miellyttää aina (sularaha) ja jos ei ni ei mee mittää hukkaa.

Tätsky anto pikku kattila ja vispilä jot mie saa kapputsiinoo maijot vaahotettuu, Pauksu ol kutont suka ja olkoha se liinakii hänelt.

Siskoilt ja veljelt mie sainkii kans iha puuntakkaa oleva lahja. Lahjakorti Pekka Lahe suutarverstaale. Miepä nappasenki tähä linki jost voitte kahtoo kenkilöit jol mie ens talven köpöttelen. Rauskukengät.

Eikö oo liuhakan näköse patiinit. Mie kyl ota varret mustan, joha se Aatuki sano, et ruskeit kenkii käyttäät kaik semmoset ja tämmöset porukat.

Akult mie sai vähä lueskeltavvaa ja petkelee. Pittää vissii alakaa varttamaa sitä ja huhkimaa puit kuorettomaks. Hepikselköhä tuon tekis. Mis muualkaa.

Miettula anto miul semmose elloonjiämispakkaukse jos joutuu pihaketuks eli ulukoruokintaa. Siin o rilli ja kaikkee muuta tarpeellist niinku naru, et jos oikei o pahast sukset ristis ni voip tehä jojon. Noo eikä, tuo ol rumast ajateltu. Mut tottaha se o, nii o käynt monele. Ol siel kaikkee muutkii tarpeellist, kortonkii mie en nähny. Ne o kätevii vehkei, niis voi säilyttää vettä ja sit niil voi suojata kaikkii vehkeit. Niinku puhelime tai muita...

Ens pyhäin onkii uuet juhlat, sinne tullee pahatäti pentujesa ja morsmaikkui ja muije vävyje ja hei lapse kans. Uuet o kujjeet tarjoomuksie kanskii. Mie taija syöttee heijät oikee ruual. Saattaapi olla burgundipata tai coq au vin ruokana. Sängy al o nimittäi tonkka punkkuva mikä pitäs kohtpuolee tyhjenteä, ettei mäne häneksee. Samal juota heijät kännii. hahahahahahahhaaa. Tepu kuulemma tullee Tallina risteilylt suoraa ni saaha nähä mikä maistuu ja mite.

Joo nyt lopetellaa, pyykkituval pittää männä ja tehä ruoka ku M o jossai helekkari tärkeis tehtävis oikei laival ajelemas ja karttoo kahtelemas. Laiva näytti kyl pönöttävä laituris ku mie töist puol kolomelt luiskahi.

Suppilovahverokeittoa syödään