sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Tirkistelyä, hevospihvit ja valkkariperunat

M paistel öile issäipäiväkakkuu jok o jiäkuapissa ja joha hänt o tult vilikuiltuu. Näppinnee en oo uskaltan männä sörssimää, suattas tulla nii sanotust pulikala näpeil. Vasitenkii ku siit annettii illast sellain makupala ku ol jiänt jottai nurkkii yl. M ihmettel ohjet ku siin pohja käsettii paistammaa pellil ja sit kuitessii tekemää pyöriä kakku. Outoo tuo miunkii mielest o. Puuttukoha joltai irtopohjavuoka tai sit jottai. Kukapa hänt tietänöö. Ol ainai se pohja hyvä makkuin.
Niije reunapalloi piäle hää ol laittan semmost hetelmöö ku sharon, elä osta. Iha on joutava, ei maistu millee semmoin vähä makkee vain. Voip sannoo jot ei paha eikä hyvä ni sillo se o joutava. Aineste pittää maistuu. Vaikka siihe kaku piäle laittas jottai hörtyjä ni ois kyl suotavoo jot hyö maistuisiit jollee. Iha sama homma ku ruuis. Tietys jos nyt vängälä halluu jottai sokerhelemiä siihe tunkee ni eihä ne millee maistu, elä laita ainakaan niit kovvii. Mänö hampaat niije kans.

Mie kans oli ahkera ja rupesi siihe värkkäyshommaa jost mie jo jottai kiruttelinnii. Nyt ois aikeis saaha aikaseks semmoin suojapussukka miu Tabil. Se o vähä semmone kokkeilu jot onnistuukos semmoise tekemin näi kot olosuhteis ja viel yhteistyös M:n kaa. Kyl kai se onnistuu, ollaaha myö täs elelty muuteskii ni miks ei yhe pussuka teko onnais. Vaa kyl mie jo vähä sai kuul jot mie en kuuntele ja mie koita jyrätä M:n ajatukse. Suattaap tuo ol jot ain ei tuu kuunneltuu ku o nii omas ajatuksessaa ja sit siit pittää kii. Ehä mie iha vasite tahallaa häntä tie.
Pussukas o se ittee jot hää toimis niinku ensalakun tämmösel pikku pisneksele näije pussukkain paris. Mie saisi vähä terapia työt hei vässäilyist ja sit mie voisi tehä vähä M:lle semmossii nettisivvuikii. Sivuil hää vois sit esitel pussukoi ja ehkä myyvväkkii niit jos joku kiinnostuup.

Nonnii, nyt o sitte issäinpäivälahjattii suatu - ruuvvimeisselsetti ja kahvimassiina. Meisselsettii mie vähäse toivoinkii tai ihe asjassa vähä enemmännii ku Motonetis käytii ni mie osoti M:lle kiinnostust hänt kohtaa ja hää sen sitte silt siesomalt hankki. Kohvimassiina tul kyl iha kohvipensaa takkaa, onnii hieno oikei Russel Hobbs merkkin. En kyl oo kuult aiemmi mut kohviha tuo keitti ja hyäst. Siin o oikei ajastin ja kaik. Mie suankii latasta  pannu täytee illast ja uamust herätä kohvi tuoksuu. Nam. Kuva o pakko laittoo miust ja Russellist. Miks mie oon ain tuommoin murjaan näis kuvis, hittolain mie laita tähä viel toise mis mie oon hienon. Löyänks mie?


Mie Russeli kaa


Mie vähä siistimpän

Ei miust mittää semmost hienoo kuvvaa löytyn mis mie oisi vaik puku piälä tai jottai ja ain pittää olla sätkä tai sit nykysi sikkaari huules. Noooh, se o kyl miu tavaramerkki elikkäs semmone trademarkki vai mite hyö sannoot. Ja mitä helekkarrii mie täs nyt ihtein aloin esittelemmää? Aika outoo, sikaariikkii tekkee miel. Ulkon mahoto tuul ni aknoo ei voi avata, vissii pikkusikkaar rappusil. Hyvä iddee, mie hyppää loppuu ja lopeta tään joutava lätinä.

Kohvitha siin tietyst keiteltii ja suatii sitä kuakkua maistel. Tuassiisa ol nätti kaakku niinku ain M:n tekemät o. Ol oikee nuapuri pihast pölliny koristeruusu. Ei siis niije huuhkainte joije koirai nimet o Hiljaa ja HILJAA!! Joo ol sielt viisaammast pihast, hyö ei oo mail halmeil ni ei par kukkast meinaja mittää. Nythä sit kakkuki tul kuvattuu niinku ain mei ruuat nykysi.


Kaunis kakku

Tähä tietyst vois vähä lissäillä sitä hiekkalaatikkolorruu, tule hyvä kakku.... Mut en pitemmäst uskalla. Ohjees ol käsketty sulatel sukkel kuumaa kermaa niinku hää tek (tekkee usseimmite ohjee mukkaa), sukkel kuulemma sul mut kokkareutu uuestaa. Ollii sit semmost struktuurii siin seokses. Elikkäs elä siekää tie nii vaa sulattele se sukkel veshautees iha nii ku ennennii. M ol sammoo mielt jot hää ei tuommossii ruppee ennää kutvelehtimmaa. Oikees on. Mut kuakku o nätti ja se o jo puol ruokoo.
Näist ruuist viel sevverra, et ku sitä kuakkua siin sitte maisteltii ja arvioitii ni A sano jot onks ain pakko arvostel kaikkii, eiks vois vaa syyä. Aika pistämättömäst sanottu. Turhaha niit kaikkii o kuvvailla ja ihmetel jot oha nättii ja kylläpäs nyt maistuu mirhamil ja sahramit o tasapainossaa. Iha ku kokkiohjelmis, oiskoha hyö menneet jo verrii? Voip olla ku niit koko aja tullee töllöst, mie oon kyl yrittänt vähentee niije kahteluu.
Hevospihvit ja valkkariperunat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti