Ämmän soppa, ei sooloa

Noniin, nyt on sekin päivä nähty jot miule tullee pahvilla postii ja puhelin soi. Ihan työn merkeissä. Eiks ookkii ihan erinomaista virkamiehen ajattelutyön häiritsemistä. Kesken kaiken puhelin möykkää taskussa ja mie ihmeissään, et mikä se tämä on. Onneks hokasin, sehä olkii se erityise mukava terveydenhoitaja sandesta, Maarit. Ookkaa nii mukavii hoitajii nähny ku viimeks Auroran keikalla.
Muutehan viranhoito onki ollu just semmosta ajattelutyötä, pitäs yrittää vallan jotain palkankorotusta tuosta ajattelun määrästä. Verraten siihen määrään mitä joku muu on ajatellut tuota työpaikkaa viritellessään. Ei jaksa sataa... (sisäpiirijuttu, ette ymmärrä).

Pääpahalainen on ollu muuten aika hyvässä mallissa mitä nyt on väsyttäny aamusin ihan tolkuttomasti. Ennen ei tullu harrastettua ikinä herätyksen siirtoa ja nyt melkein joka aamu. Aaaaaa laiskottaa, onneksi on luiskahteleva työaika. Tämmöselle pilkunn^^^^^jalle kun mie, olis ihan kauhistus mennä minuutti myöhässä töihin, paratabseja tai muita pillereitä tarvittas. Nyt homma käy kätevästi, menee sillon kun hotsittaa.

Ruokaosastolla ollaan oltu evakkojen paistilla kolme päivää. Onneks mie sain eilen kevennettyä aterian Etelä-Savolaiseksi tekasemalla munamakaroonilaatikon kyytipojaksi. Siis makaryynilaatikko mis ei oo lihaa. Hyvvee. Siis paistin kans, ei muuten.

Tänään M teki rohkean ehdotuksen, et jos hää laittaskii ruuan. Mie olin vähän ääpsillään jot mist nyt tuulee. Sit aattelin, et ku ohjeet on hänel hyväst nipus ni tehköö.
Tämmösest linkist löytyy ohje Kotivinkki.
Ja nyt mie voin kehast meijä M:ää, et soppa ol hyvä. Ol semmone itämaine, pikkuse tuline, hyvin maukas ja sopusuhtane. Hyvää ol, oikee hyvää. Siekii onnistut jos ohjee mukaa teet.
Ei M:kää vissii sooloillu.