tiistai 17. marraskuuta 2015

Takaisin omiin juttuhin, lounaaksi jälleen lohilaatikkoa

Niii-i se on arkipäivää blogien mualimassa jot ommii juttui kirutellaa.
Mie oon ollu vähä vaisu kiruttelija ku o olt kaikkee kiiret sun semmost. Ja etupääs semmost. Nythä o nii jot mie oon olt iha mases, vetämättömäs tilas. Ku ei jaksa ni ei jaksa paithti juuvva kaljoo tai muuta alkkoohoollii.

Mase se onnii semmoin tila jos tulloo paljo ajatuksii mut mittää niijje ettee ei kykene tekemmää. Ei punttisalil, ei muutenkaa mihinkää jos ei oo ihan pakko. Niinku öile ol pakko männä vysioterapiijjaa ku olin ajan varant. Jos ois olt myöhäsemmäl päiväl ni olisin perunt vua ol jo kympilt ni kehant sitte (en suanu aikaseks). 
Hoitsu, siis Kiveläst, anto ohjeeks jot yritä ees jottai kirutel tähä plokkii. Tätähä mie täs tien parraillaa. Ei kyl mittää aaninkia mitä tähä enemmält kiruttas.

Öile tul sitte oikeeta viinooki juotuva, ostin pullo kosureevoo. Nappailin sitä puolamehun kans. Iha ol hyyee mut kotoväki ei olt kyl hyvillää. Pittää vissii tunnustoo tää sillei hoitajale. Ei tuokehanne ruveta raivoomaan ja jos rupiaa ni sanon jot huuvva keskenäis.
Lounaaksi jälleen lohilaatikkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti