No ei tieteskää olokoo vaikka mikä. Teltta pakattii julupin kaa. Ka ei siin sen kummenpoo kuha pakattii liijja pienee säkkii vaa mahtuha tuo.
Mie oon olt kirjottamat jo pisemmä aikoo, tiijjä mikä paha henk o iskent. Ei oo tult mielee ja sit ei oo huvittan. Vissii miu tappauksens iha normaal ganz ueber alles. Ei löytynt sitä oikiata sakemannein yytä. Vällii häl.
Noohhccchh täs ollaa paljastamas paljast pintoo. Sitä ihtijää. Kalja tötsä vieres vaa arvoo mitä, hiä rapsaht auki. Joo ja o olt auk ain sillo tällö muutessii ilima tei tietämät. Ei oo kehant kaikkii kertua. Mikä ihmee sana se kertua o. Ei ainaskaa savo-karjalain viritys. Pittääkö sitä lukkee liikoo kirjoi jot ei tajjuu et mitenkä ne oikeet immeiset puhhuut. Voi pahakurki jo tuassiisa tul pahallaine viritys kiele osalt. Nyt kyl lopetettaa tää homma ku mie en ainakaa ossoo tätä sen paremmi kertoo suati selevittee.,
Jees, ei oo punamultoo niinku Ryhmy sano vai oisko ollu Romppaine. Mittää en oo tehnt niinku esmäses kipallees kerroin, en mittää. Par sikkaarii takapihal elikkäs mein päkjaartil lommuutanu. Alakaat loppuu. Jote hyät lukijat, pankee jonniilaine kerräys keskuuvvessanne kehhiinnä et miule sikkaarria. Saksasta, joka ei oo iha paska mua, ni suap halavala ni jokune kipale päär lukija tulemaa. Oha tää vissii sen arvosta.
No totta puhhui kyl miul o sikkaarpisnekset hallinnas, elekee lähetelkä niit, eivät sit mahu kuiteskaa miu hummitoorii. Jos että tiijjä mikä hummitoor o ni elekää hättääntykö ja heittäytykö sillankaiteelt. Miekää hänt tient parkymment vuotta sitte. Ja miuleha se sit realisoitu vuos toista päi. Kons semmone miul annettii. Joo, elekää mänkä semmost hankkimaa, nimittäi tollareit ja muit euroi sit ruppee kulumaa. Perskutarallaa eikä ees vähäse. Valitus pois oma valinta.
Jussina männää Ukinmummolle, voipi olla jot syyvvään muikkui. Silakoit syyvvää ainakii ku ne o jo marinoitumas. Valakosipul semmossii. Jostai pitäs ehtii viel lammast ni vois tehä jottai shshshasslikkei, olikoha tuo oikei artikuloitu. Äääh
Munakasta ja makaronilaatikkoa.
maanantai 15. kesäkuuta 2015
tiistai 19. toukokuuta 2015
Taas Hepiksellä, ei Dennikseen, M hoitaa ruuan
Jep. Aikoja o mänt ku kiruttelin viimeks, mitä lie par viikkua. Jottai kiiruksii olt ilimas. Tiijjä kyl mitä. Enkä ies muista muuta ku sen jot sillo ku oltii siel Tennikses pitsal ni mahti ähky ol häne jäläkee. Pitkii mättee melekee koko lätty kitusii. Ei tarvia siihe ravihtemusliikkeesee vähhää aikaa männä. Sensijjaa ku käytii Sammolahest pitsheria Rakkuunast hakasemas Hepiksele pitsat ni olliit vähä ihmismäisemmä kokosii. Ja matkakaa ei olt pitkä, näppäset 25 kilumetrii eessuntaassun. Joo iha hyä Ullaani pitsa, mukana ol munukkoo ja sipulii reilust.
Tehtiihä myö muutai ku syötii pitsoo. Ajoin auto peräkuluman työkalulootan nurkkaan. Rupia ja lommo. Ei muuta ku vakkuutuksee vahinkoilimotus. Vitutti iha suoraa sanottuna. Sit sahhailtii puit. Tai niit sahattii enne kolarii. Ensi pölleiks se kuus minkä nuapuri Hannu sit lopulta kuas. Ja sit mie kuatammaa vierest semmone pienemp kuus. Konkeloo tietyst. Onneks kuatu vänkärauvvala viäntäi. Ja pätkiks. Sit aateltii ja tehtiinkii koivuhalakoi. Ja puuta nuri. Ja koivu konkeloo. Ei kuatunu vängälä. Pit sillee luvattomala tavala pätkii kenallaa olles. Ei sattunu vahinkoo, ihme. Ja ne pätkät sitte pätkimispaikale ruahoomaa. Yritys hyä kymmene, Pösö perärontis. Jos vaihees se takanurkka viottu. Ei tult mittää siit hommast. Kottikärrist rengas iha p****na ja sillee.
Seuraavan päivän kaupast rengast hakasemmaa ja eikös löytyny Rajamarketist ja viel semmoin tyhjentymätön umpikumi (umpipuupäile). Sitte M kärräs ja mie pärryyti Tilhi kaa pätkiks ja yhes hakkailtii klapuiks ja M heittel ne semmossee halakosäkkii mimmoses köik muuttii puut o. Et silt osi homma ol iha hyäst mänevä.
Sittehä pit kahtoo yks lautataapel. Sen ol vallannu murkut ja lankkuu jouvvuttii heittämmää enempi ja vähempi veks. Ja miun kassooma pino. Arvatkee v*****tiko, kyllä.
Olokoon nyt tuo möksä homma ku suurin osa vuan v******ti. Muute ol mukavoo. Eikä täs kyl muute sit enempee tuukkaa.
M hoitaa ruuan.
Tehtiihä myö muutai ku syötii pitsoo. Ajoin auto peräkuluman työkalulootan nurkkaan. Rupia ja lommo. Ei muuta ku vakkuutuksee vahinkoilimotus. Vitutti iha suoraa sanottuna. Sit sahhailtii puit. Tai niit sahattii enne kolarii. Ensi pölleiks se kuus minkä nuapuri Hannu sit lopulta kuas. Ja sit mie kuatammaa vierest semmone pienemp kuus. Konkeloo tietyst. Onneks kuatu vänkärauvvala viäntäi. Ja pätkiks. Sit aateltii ja tehtiinkii koivuhalakoi. Ja puuta nuri. Ja koivu konkeloo. Ei kuatunu vängälä. Pit sillee luvattomala tavala pätkii kenallaa olles. Ei sattunu vahinkoo, ihme. Ja ne pätkät sitte pätkimispaikale ruahoomaa. Yritys hyä kymmene, Pösö perärontis. Jos vaihees se takanurkka viottu. Ei tult mittää siit hommast. Kottikärrist rengas iha p****na ja sillee.
Seuraavan päivän kaupast rengast hakasemmaa ja eikös löytyny Rajamarketist ja viel semmoin tyhjentymätön umpikumi (umpipuupäile). Sitte M kärräs ja mie pärryyti Tilhi kaa pätkiks ja yhes hakkailtii klapuiks ja M heittel ne semmossee halakosäkkii mimmoses köik muuttii puut o. Et silt osi homma ol iha hyäst mänevä.
Sittehä pit kahtoo yks lautataapel. Sen ol vallannu murkut ja lankkuu jouvvuttii heittämmää enempi ja vähempi veks. Ja miun kassooma pino. Arvatkee v*****tiko, kyllä.
Olokoon nyt tuo möksä homma ku suurin osa vuan v******ti. Muute ol mukavoo. Eikä täs kyl muute sit enempee tuukkaa.
M hoitaa ruuan.
tiistai 5. toukokuuta 2015
Hepiksellä, Dennikseen pizzalle
Joo, möksäl oltii koko Vappu. Häähä män varsie mukavast, ensi ihmeteltii passookoo pastuu lämmittee ollenkaa ku piipust tulloo savvuu. No aika normaaliiha se o jot savvuu tulo mut kyl se tul vähäseltää viäräst paikkoo elikkäs tiilii välist. Hänes ko on semmoin sisäputki ni ne tiilii saumat olliit vähä murentunneet ni sielt sitä sit tul. Lerssikii piipust o halaki, uus pittäis valloo tai ensi muurata se piipu yläosa uusiks ja sitte valu. Vaa saunoo passas ja hyät löylyt olkii ja saunajuoman samppakalja, iha oikee. Hahhhaaaaa, toiset juop sidukaa ja kaljoo, nää vettiit sampuskit ja hyvi toimi saunajuoman. Vähä häntä tuo on hintavoo vua ei se kerta vuotee nii pahast kirpase.
Vapupäivän juotiikii sit simmaa, mikä kyl o aika hyyää sehhii.
Ruokin syötii uattona tietyst nakkiloi ja ihe koppuloimoo lämmint potattisallaattii. Tai ei se ennee lämmint olt, semmost huonee lämpöst ku tein sen jo koton. Päivänä sit paistettii oma mehtä puil rillattun entreköötit, mie leikkauti Herkus semmose tuplaiso ja M:lle ol semmoin normii vähä pienemp. Lisukkein ol parsat ja joku outo lämmin entiivi-pinaattisallaatti. Ei ollu hyä, suuristepiirteine ohje ol Syrjäse Harska suaristo-ohjelmast. Ei tain olla kuiteskaa lähimankaa se. Mie unneuti mitä siihe tulloo ja sovelsi. Ain ei voi onnistuu.
Joo, tehtiihä myö muutahhii siel. Käyti pösö pakoputke kannakkeije hitsaukses Vapupäivän (!!!!). Nuapurkylä luottokorjaamo ei olt laupäivän auk mut johtaja tul ihe hitspilli iäree työläiste juhlapäivän. Mikä proletaari. Samas sovittii Volvo korjuuhommii, lupas ottoo laitettavaksee katastushommii ast. Toivottavast mänö sil summal minkä lupasi siihe käyttee.
Volovoha pit siirtee parkkipaikal toisee paikkaa eikä hää onnistunt ilima nuapuri isäntee, Hannuu. Sit samal hää sano jot temmataa se tuon mäje piäl ni o helepomp hakia sielt. Ei muuta ku mäkkee. Mäjest ku tultii pois ni sit hää ilimotti jot kenallaa oleva puu kuavetaa nyt ku hänel o tää rakvaattor alla. Ei muuta ku kohvit ja puuta kuatammaa. Mie sitä könysi Tilhi kaa ja silviisii jot se jäi juntturaa ja kirvest tarvittii. Kyllä sillo harmitti. Ja ei muutas ku "annaha mie kokkeile" ja sithä se kuatu. Noh, jäihä siit miul karsimise ilo. Ja kolomen muun kuusen kuataminen ku nekkii o iha kallellaa ja kuivii.
Semmost, ei paha orjaleiri ollenkaa, täl kertoo. Ei siin, mitä kelit ol kohtuu lupsakkaat mitä nyt laupäivän sato vettä, eikä olt turhan lämmintkää mut rakkaus lämmittää ain.
Ja semmoin homma jot mei prinsessa elikkäs katti l. Pinus alakaa vissii tottuva autokyytii. Männessä ei metelöiny ollenkaa ja tullessaki vaa sillo ku M ajo ylnoppeutta ja tek hurjii ohituksii. Ei pahhoo iäntä ollenkaa. Samal taval ku mie tulin Ukinmummolt, sillo hää jo vissii älys jot ei täs kummempoo ja minnee ei piäse. Lautas hää viel vähä mekkaloi mut ei pahast.
Ja nyt mie sainnii varattuu hänt varte elukkaliäkäri. Tökkee jonnii piiki hännee ja kahteloo muutessii. Vaa matoliäkkeet miu pittää ostoo ku mään apoteekkii omia pilleriä hakemaa. Pitäsköhä kokkeilla jos vaihtas, kissusta tulis rauhalline ja miult lähtisiit matoset, toivottavast piästä.
Joo, täs sen kummempii oo. Tai vois ollakkii mut ei tuu nyt mielee. Siis olokoo miele syövereijje kaivelemine, tulloo viel paha olo.
Dennikseen pizzalle.
Vapupäivän juotiikii sit simmaa, mikä kyl o aika hyyää sehhii.
Ruokin syötii uattona tietyst nakkiloi ja ihe koppuloimoo lämmint potattisallaattii. Tai ei se ennee lämmint olt, semmost huonee lämpöst ku tein sen jo koton. Päivänä sit paistettii oma mehtä puil rillattun entreköötit, mie leikkauti Herkus semmose tuplaiso ja M:lle ol semmoin normii vähä pienemp. Lisukkein ol parsat ja joku outo lämmin entiivi-pinaattisallaatti. Ei ollu hyä, suuristepiirteine ohje ol Syrjäse Harska suaristo-ohjelmast. Ei tain olla kuiteskaa lähimankaa se. Mie unneuti mitä siihe tulloo ja sovelsi. Ain ei voi onnistuu.
Joo, tehtiihä myö muutahhii siel. Käyti pösö pakoputke kannakkeije hitsaukses Vapupäivän (!!!!). Nuapurkylä luottokorjaamo ei olt laupäivän auk mut johtaja tul ihe hitspilli iäree työläiste juhlapäivän. Mikä proletaari. Samas sovittii Volvo korjuuhommii, lupas ottoo laitettavaksee katastushommii ast. Toivottavast mänö sil summal minkä lupasi siihe käyttee.
Volovoha pit siirtee parkkipaikal toisee paikkaa eikä hää onnistunt ilima nuapuri isäntee, Hannuu. Sit samal hää sano jot temmataa se tuon mäje piäl ni o helepomp hakia sielt. Ei muuta ku mäkkee. Mäjest ku tultii pois ni sit hää ilimotti jot kenallaa oleva puu kuavetaa nyt ku hänel o tää rakvaattor alla. Ei muuta ku kohvit ja puuta kuatammaa. Mie sitä könysi Tilhi kaa ja silviisii jot se jäi juntturaa ja kirvest tarvittii. Kyllä sillo harmitti. Ja ei muutas ku "annaha mie kokkeile" ja sithä se kuatu. Noh, jäihä siit miul karsimise ilo. Ja kolomen muun kuusen kuataminen ku nekkii o iha kallellaa ja kuivii.
Semmost, ei paha orjaleiri ollenkaa, täl kertoo. Ei siin, mitä kelit ol kohtuu lupsakkaat mitä nyt laupäivän sato vettä, eikä olt turhan lämmintkää mut rakkaus lämmittää ain.
Ja semmoin homma jot mei prinsessa elikkäs katti l. Pinus alakaa vissii tottuva autokyytii. Männessä ei metelöiny ollenkaa ja tullessaki vaa sillo ku M ajo ylnoppeutta ja tek hurjii ohituksii. Ei pahhoo iäntä ollenkaa. Samal taval ku mie tulin Ukinmummolt, sillo hää jo vissii älys jot ei täs kummempoo ja minnee ei piäse. Lautas hää viel vähä mekkaloi mut ei pahast.
Ja nyt mie sainnii varattuu hänt varte elukkaliäkäri. Tökkee jonnii piiki hännee ja kahteloo muutessii. Vaa matoliäkkeet miu pittää ostoo ku mään apoteekkii omia pilleriä hakemaa. Pitäsköhä kokkeilla jos vaihtas, kissusta tulis rauhalline ja miult lähtisiit matoset, toivottavast piästä.
Joo, täs sen kummempii oo. Tai vois ollakkii mut ei tuu nyt mielee. Siis olokoo miele syövereijje kaivelemine, tulloo viel paha olo.
Dennikseen pizzalle.
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
Sunnuntaina aamulla, moussakalla jatketaan
Ois hyhvä immeisen muata, va ku ei. Ei muuta ku herreet seihtemältä ylös ja unta ei ennee millää ni kahvikeitol sit. Viikol oon heränt viel aikasemmi, kuuelt ja viijjeltkii. Oha tää er sorti pellii uamu-unisele. Miel tekis hilluva illal pystys kahteetoist tai vähintää yhteetoist. Va ku ei, ei muuta ku väsyttää nii julumetust jot napit lyötävä huulee jo ysilt ja enne kymment sit ollaannii unjuka mail. Tietys hää johtaa siihe jot kaheksa untuntii tulloo täytee herraties mihi aikaa uamust. Ei ainakaa siel yheksält millo tykkeis herätä. Semmost valitust.
Nyt o mei vualit sitte käyty ja alakaa ne Kyläkäräjät. Suapha nähä kuka se on mopola tullu ja kortitta ajanu. Piä ku humpuukipannu kylyki. Oisko se tuo mei Solisalirattipuoluve joka sit kummissii jiäp Tupi partiin jalakoihi. Määppä ja tiijjä.
Tätä yhtä veijjarii elikkäs T. Hakkaraist o tuas arvosteltu kovast siitä ku hää ryysti konjaamia omissa vualvalavojaisissaa. Mitteekähä tuo kellee kuuluu jos täysikkäin (-päine???) mies vetelöö konjaamia omissa pileissää omast lekkerist. Ois näis muis etustajis vähä enemmännii mainittavvoo. Mites se Juhantalon Kake tuas piäs. Miesmuisti o mänt siit ku hänet keske kaue potkittii oikei Valtakunnaoikeuvve piätökse jäläkee selevi lukemi pois Evuskunnast. Rosmo elikkäs asianajaja. Nehä ne ain isommat rahat kuittoot riijjois ja muis tapois.
Mie tuol kuu alus kirutteli siit minkälain pankki se Osulan pankki o ni se o se paskapankki. Va annaha olla ku varraili aja mei lähpankkii elikkäs Norteaa (entisee KOPpii siis) ni piäsi oikei pöyvvä taa asjoimaa varsi sutjaka nuarasimmeisegaa. Meilhä alako pelit het soimaa, nuaras ol ajois niinko miekii. Mäntii pöyvvä taa ja lyötii karut vaktat pöytää. Rahhoo olis suatava jonnii verra, tarpeesee. Nuaras ritsas kynäl tarpeet ja kahottii mitäs ois hommal tehtävis. Sit hää sanokii jot:"miepä käyn soittamas yhe puhelu." Tul pikasee takas ja sano jot "nyt myö aletaannii paperhommii". MIVI?!? Näinkö tää voip noppeest täs sit käyvvä. Oiskoha nuaras (Sara) käyny soittoo killauttamas Ruohtii Nallel. Nalle tuas vissii lukent miu ploksaa ja peljästynt hännee asetettui moitteit ja tällee sit hyvittellöö jot mie en ennee pahhoo sannoo kiruttas.
Voip ol jot Nalle peljästy. Vaa myö tehtiinnii Saran kaa niit paperloit joit sit ollii paljo. Ol tilipaperii, pitkee paperii ol korttipaperii ja viel eläkkee siirto Nortea tilil pois Äsäpankist. Pitkä paperi, että tiijjä. Sehä o vanha kunno vekkuli l. vekseli. Ottakee selevee iha ite mikä hää o. Mänkee Osulast kysymää ni suatte vastaukse. нет, нет.
Sittehä mie aloinnii aatel jot jos nää raha-assiit suap hollillee ni vois aatel vähä vaik siästäväsä. Siel ku oli Ukimummol ni kuuli semmost jot rahastot oisiit tään päivä assii. Niihä miekii sit kahteli jot mitä hyö oikee ovat. Kyl niis suattas suaha vähä parempoo korkoo ku iha tavallisel tilil jost ei sua mittää, vissii maksamaa joutuu ku korot o nii allaal. Yhtä mie vua ihmettele, mite nää rahastoi tuotot ain vua nousoo ja nousoo. Varsinnii viime vuojest tuotto o kasvant mahottomast vaik ylleine tallouskehitys o allaal ja laskoo yhä paihti Ameriikois. Nii ja Kiinois. Miepä luulennii jot nää rahastosijottajat kuppoovat rahhoo niilt joil ei oo varoja sijottoo. Aika yksinkertane väitös mut miust varsi pätevä. Jostaiha ne rahat o tultava, ei niit puis kasva. Mut kahotaas.
On hää vähä monmutkast vua annaha olla, miepä kirjauvvuinnii semmosele Mornigstarin palaveluu mikä antaa appuu sijottajale. Mie, sijottaja, no huhhuh. Täys kommunisti ja muu itsp. ja pir. puoluvee kannattaja, ainakii vualkonnee mukkaa. No eihä tuo nyt nii vaikiata oo muute ku jot tietää millo ne kapitaalit o hyvä vettee huishelekkarii sielt sijotuksist. Liitänpähä tähä teil linki mis tätä kiireist hommoo käsitellää musta maanantai. Näist mustist päivist o kyl kokemust jo vuuvvelt 1929 millo Ameriikas alako semmoin panniikki jot äijjii hyppi talloin katoilt iha villinää.
Et se siit rahastosijottamisest ja häne turvallisuuvvestaa. Näishä pittää hokata jot valtio ei näit sitte takkoo toisi ku pankkitilliin pienet summat. Nii jot tää homma mänö kyl nähtäväks. Jos vaik ottas tuol A:lle jonnii tili mihi ain automaattisest mänö joku pikkusumma tulevii tarpeit varte. Tai sitte rahasto (?).
Rahapuhheet häneksee. En kyl mittää muutakaa tähä keksi ku tuo ol se viiko piäassii. Mitä jänniti nii jot jännittää vielki vaik köik pittäis olla oolraitis. Olo o olt kyl muutessii semmone ku nuhapumppuse auto käynt. Rohisoo ja köhisöö ja välil sammuu kokonaa. Sit tuas uuvvestaa jollai tappoo...
No nyt uamust tul vähä paremp olo ku tätä kirutteli, ratiost tul Gloria Gaynorin esittämä "Never can say goodbye". Hirmu mahti piisi. Sama piisi muute rallattaa Communardskii. Vertailkee, mie kyl oon sitä mielt jot Gloria esittämän hää o paremp. Vaik Communards ja Jimmy Somerville vani oonnii. Taisi vetäst jonnii steppiaskeleennii ku nii rupes rallatuttamaa.
Öilehä myö vietettii koko porukka luatuaikoo. A ol luatuilemas Veparikisois, mänvät hyväst. Myö chillailtii ja grillailtii. Makkarata oikee hiilil rillate, eihä meil kyl kuasurillii ookkaa eikä tuu. Samal mkie vetäsi miu moussaka yhtee "komponenttii" värit pintaa l. siis munakoisoihi. Mistä helekkarist nykysi nää kokkiohjelmii pöljät o keksint puhhuu komponenteist ku tarkottaat ruoka-aineit. Täysi järetönt puhhuu ruuvvast elektroniikkatermei. Kyllähä koht herne o latur, potatti o vastus ja särki o johdotus. Voi herraisä mite hyö sotkeet assiit, olevinnaa hienoo.
Mussakaha mie tekasi sit Valio resetti mukkaa melekei paitsi siel ol kyl nii ihme mittoi jot jos 1 dl vehnäjauhoo ja 6 dl maituva sotkoo soosiks ni aika jymäkkä tulloo. Et semmossii korjaili mut mikä ol erityise hyä siin ohjees, ol kanel mitä vähäseltää tupsauttelin. Passas hyvi punasee soosii.
Hyvähä siit tul, muate männessäin vetäsin viel miehe annokse kylymiltää. Eipä oo täs uamust näläkä kapajanu.
Ja perkulee Saiwaa o pakko lähtii ku tupakit loppuu eikä lakost kyl tuu yhtää mittää. Passooha vua nähä onks hänes oikiata sorttia. Ei siis norttia
Moussakalla jatketaan.
Etitti vai mite tää korjuu vai mikä lissäys hää o.
No helekkar, nyt nää kokiriekaleet puhhuut elementeist. Meinootko ruveta pykkeemää jottai Paapelitornii tai muuta hirmutalloo jonnei Malamile tai sillee. Ja tää ohjelma o joku Toppisehvi kaikekaikkijaa joutava.
Nyt o mei vualit sitte käyty ja alakaa ne Kyläkäräjät. Suapha nähä kuka se on mopola tullu ja kortitta ajanu. Piä ku humpuukipannu kylyki. Oisko se tuo mei Solisalirattipuoluve joka sit kummissii jiäp Tupi partiin jalakoihi. Määppä ja tiijjä.
Tätä yhtä veijjarii elikkäs T. Hakkaraist o tuas arvosteltu kovast siitä ku hää ryysti konjaamia omissa vualvalavojaisissaa. Mitteekähä tuo kellee kuuluu jos täysikkäin (-päine???) mies vetelöö konjaamia omissa pileissää omast lekkerist. Ois näis muis etustajis vähä enemmännii mainittavvoo. Mites se Juhantalon Kake tuas piäs. Miesmuisti o mänt siit ku hänet keske kaue potkittii oikei Valtakunnaoikeuvve piätökse jäläkee selevi lukemi pois Evuskunnast. Rosmo elikkäs asianajaja. Nehä ne ain isommat rahat kuittoot riijjois ja muis tapois.
Mie tuol kuu alus kirutteli siit minkälain pankki se Osulan pankki o ni se o se paskapankki. Va annaha olla ku varraili aja mei lähpankkii elikkäs Norteaa (entisee KOPpii siis) ni piäsi oikei pöyvvä taa asjoimaa varsi sutjaka nuarasimmeisegaa. Meilhä alako pelit het soimaa, nuaras ol ajois niinko miekii. Mäntii pöyvvä taa ja lyötii karut vaktat pöytää. Rahhoo olis suatava jonnii verra, tarpeesee. Nuaras ritsas kynäl tarpeet ja kahottii mitäs ois hommal tehtävis. Sit hää sanokii jot:"miepä käyn soittamas yhe puhelu." Tul pikasee takas ja sano jot "nyt myö aletaannii paperhommii". MIVI?!? Näinkö tää voip noppeest täs sit käyvvä. Oiskoha nuaras (Sara) käyny soittoo killauttamas Ruohtii Nallel. Nalle tuas vissii lukent miu ploksaa ja peljästynt hännee asetettui moitteit ja tällee sit hyvittellöö jot mie en ennee pahhoo sannoo kiruttas.
Voip ol jot Nalle peljästy. Vaa myö tehtiinnii Saran kaa niit paperloit joit sit ollii paljo. Ol tilipaperii, pitkee paperii ol korttipaperii ja viel eläkkee siirto Nortea tilil pois Äsäpankist. Pitkä paperi, että tiijjä. Sehä o vanha kunno vekkuli l. vekseli. Ottakee selevee iha ite mikä hää o. Mänkee Osulast kysymää ni suatte vastaukse. нет, нет.
Sittehä mie aloinnii aatel jot jos nää raha-assiit suap hollillee ni vois aatel vähä vaik siästäväsä. Siel ku oli Ukimummol ni kuuli semmost jot rahastot oisiit tään päivä assii. Niihä miekii sit kahteli jot mitä hyö oikee ovat. Kyl niis suattas suaha vähä parempoo korkoo ku iha tavallisel tilil jost ei sua mittää, vissii maksamaa joutuu ku korot o nii allaal. Yhtä mie vua ihmettele, mite nää rahastoi tuotot ain vua nousoo ja nousoo. Varsinnii viime vuojest tuotto o kasvant mahottomast vaik ylleine tallouskehitys o allaal ja laskoo yhä paihti Ameriikois. Nii ja Kiinois. Miepä luulennii jot nää rahastosijottajat kuppoovat rahhoo niilt joil ei oo varoja sijottoo. Aika yksinkertane väitös mut miust varsi pätevä. Jostaiha ne rahat o tultava, ei niit puis kasva. Mut kahotaas.
On hää vähä monmutkast vua annaha olla, miepä kirjauvvuinnii semmosele Mornigstarin palaveluu mikä antaa appuu sijottajale. Mie, sijottaja, no huhhuh. Täys kommunisti ja muu itsp. ja pir. puoluvee kannattaja, ainakii vualkonnee mukkaa. No eihä tuo nyt nii vaikiata oo muute ku jot tietää millo ne kapitaalit o hyvä vettee huishelekkarii sielt sijotuksist. Liitänpähä tähä teil linki mis tätä kiireist hommoo käsitellää musta maanantai. Näist mustist päivist o kyl kokemust jo vuuvvelt 1929 millo Ameriikas alako semmoin panniikki jot äijjii hyppi talloin katoilt iha villinää.
Et se siit rahastosijottamisest ja häne turvallisuuvvestaa. Näishä pittää hokata jot valtio ei näit sitte takkoo toisi ku pankkitilliin pienet summat. Nii jot tää homma mänö kyl nähtäväks. Jos vaik ottas tuol A:lle jonnii tili mihi ain automaattisest mänö joku pikkusumma tulevii tarpeit varte. Tai sitte rahasto (?).
Rahapuhheet häneksee. En kyl mittää muutakaa tähä keksi ku tuo ol se viiko piäassii. Mitä jänniti nii jot jännittää vielki vaik köik pittäis olla oolraitis. Olo o olt kyl muutessii semmone ku nuhapumppuse auto käynt. Rohisoo ja köhisöö ja välil sammuu kokonaa. Sit tuas uuvvestaa jollai tappoo...
No nyt uamust tul vähä paremp olo ku tätä kirutteli, ratiost tul Gloria Gaynorin esittämä "Never can say goodbye". Hirmu mahti piisi. Sama piisi muute rallattaa Communardskii. Vertailkee, mie kyl oon sitä mielt jot Gloria esittämän hää o paremp. Vaik Communards ja Jimmy Somerville vani oonnii. Taisi vetäst jonnii steppiaskeleennii ku nii rupes rallatuttamaa.
Öilehä myö vietettii koko porukka luatuaikoo. A ol luatuilemas Veparikisois, mänvät hyväst. Myö chillailtii ja grillailtii. Makkarata oikee hiilil rillate, eihä meil kyl kuasurillii ookkaa eikä tuu. Samal mkie vetäsi miu moussaka yhtee "komponenttii" värit pintaa l. siis munakoisoihi. Mistä helekkarist nykysi nää kokkiohjelmii pöljät o keksint puhhuu komponenteist ku tarkottaat ruoka-aineit. Täysi järetönt puhhuu ruuvvast elektroniikkatermei. Kyllähä koht herne o latur, potatti o vastus ja särki o johdotus. Voi herraisä mite hyö sotkeet assiit, olevinnaa hienoo.
Mussakaha mie tekasi sit Valio resetti mukkaa melekei paitsi siel ol kyl nii ihme mittoi jot jos 1 dl vehnäjauhoo ja 6 dl maituva sotkoo soosiks ni aika jymäkkä tulloo. Et semmossii korjaili mut mikä ol erityise hyä siin ohjees, ol kanel mitä vähäseltää tupsauttelin. Passas hyvi punasee soosii.
Hyvähä siit tul, muate männessäin vetäsin viel miehe annokse kylymiltää. Eipä oo täs uamust näläkä kapajanu.
Ja perkulee Saiwaa o pakko lähtii ku tupakit loppuu eikä lakost kyl tuu yhtää mittää. Passooha vua nähä onks hänes oikiata sorttia. Ei siis norttia
Moussakalla jatketaan.
Etitti vai mite tää korjuu vai mikä lissäys hää o.
No helekkar, nyt nää kokiriekaleet puhhuut elementeist. Meinootko ruveta pykkeemää jottai Paapelitornii tai muuta hirmutalloo jonnei Malamile tai sillee. Ja tää ohjelma o joku Toppisehvi kaikekaikkijaa joutava.
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Ei päässyt, kinkulla jatketaan Jouluista tunnelmaa
Evuskuntaa nimittäi kukkaa sil miu punasel viival. Joka kyl ol sinine, miehä sitä jo öile arvoin jot hyväsyytkö hyö sen. Ei olleet hyväksynneet. Muuteha se ois piässy, o miul senverta mahtava iän. Sillo ku ennesaikaa Nokia vanhas mallis ol tesipelmittar (miks?) ni klupil huuettii siihe ja mie voiti. Ni eikös hää sit sano jot o mahti iän. Niihä nuo evuskuntaa pyrkinneet joutilaat kaikil tenhottiit, jot siul o nyt ratkasu paikka, siu iäneis vaikuttaap. Just ja joo.
Mitehä se oikee on, tarkemmi ajateltun tään mei suhteellise iäntelasku kans. Meilhä o käytös tää D´Honti tapa jos täs mie lainoon suoraa vikipeetijoo ku kehtoo ruveta sitä näpyttämmää, tulloo näpsyvirheit kummissii. Tämmöst siit sanotaa:"Jokaisen puolueen ehdokkaat laitetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen ja he saavat vertailuluvun, joka on puolueen äänimäärä jaettuna heidän sisäisellä järjestysluvullaan (1, 2, 3 jne.). Paikat jaetaan kaikkien ehdokkaiden vertailulukujärjestyksessä".
Käytännöshä tuo tarkottaa, et jos mie iänesti Tiijaise Markoo Kesk-Suome vualpiiris ni sit se iän mänkii vaikka nyt Hakkaraise Teukale. Mikä ei oo paha assii toisaalt ollenkaa ku Teukka o oikia Rehti Suomalainen Mies. Hänkkäröi nahkatakkiin kansa ja ossoo juopotel niinko muuttii RSM:t.
Joo sil kohtoo tää ol hyä, va annaha olla jos iänesti nuapuris asuvoo Karhuvuore Arskoo ni iän pöllähti vaik Vartiise Juhanal. Helevetti mikä sälli, toisaalt tovistaa sen jot tämä solisarirattipuolue on nii lähel Kokkoomust jot hyppeeminen toisest toisee o varsi kevyt. Kynnys o yhtä suur ku invaliititalos.
Oiskos tuos tarpeeks vualhöpinöö. Iha varmast, työkää jaksa ku sitä jokkaisest tuutist torvellettaa mont kuukaut. Pittäis ol ku antiiki Reikas, ehokas männöö skenel ja puhhuu asiasa puolest sanotaa viis minnuuttii ja sil hyvä. Ja sit vanhustetalois sun muis käyp paikapiäl ja puhhuu yhe minnuuti ku siel assuu immeisiä jotka o nähny tämä sama asiain sotkemise jo monnee kertaa. Sama skene ja sama tragikomedia kaikkine EU:een.
Viel män sinne evuskuntaa tää homma. Pirkule.
Joo, olo olt tuas iha mahtava. Laupäiväl kons käytii siel Sippookorves ol iha muksuu. Va annaha olla öile. Heräsi kuuelt siihe kinkkumittari huutoo enkä tietyst suant unta sen perrää. Va uamuha männii kohtuu hyvi mut sitte ko pit lähtiä sinne vennee korjaus hommaa ni ei. Kävi mut läksi het pois, jaksanu mittää. Sit ku tuli takasii ollii jo nappii aika. Eikä muuta ku unil. Unoste jäläkee pit ruveta uattelemmaa ruokoo. Kyllä ei oo olt nii... Ja perkule, nyt mie huomoon jot mie oonnii kiruttant täst samast assiist jo öile. Varsinaine ehokas, höpäjää vuuest toisee samat assiit joit ei kummiskaa sua aikaseks. Ja hätäsemmät lähtööt karkuu niinku Kattaine.
Eihä täs sitte muuta ku tul öilisettii jo toisee kertaa.
Kinkulla jatketaan Jouluista tunnelmaa.
Mitehä se oikee on, tarkemmi ajateltun tään mei suhteellise iäntelasku kans. Meilhä o käytös tää D´Honti tapa jos täs mie lainoon suoraa vikipeetijoo ku kehtoo ruveta sitä näpyttämmää, tulloo näpsyvirheit kummissii. Tämmöst siit sanotaa:"Jokaisen puolueen ehdokkaat laitetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen ja he saavat vertailuluvun, joka on puolueen äänimäärä jaettuna heidän sisäisellä järjestysluvullaan (1, 2, 3 jne.). Paikat jaetaan kaikkien ehdokkaiden vertailulukujärjestyksessä".
Käytännöshä tuo tarkottaa, et jos mie iänesti Tiijaise Markoo Kesk-Suome vualpiiris ni sit se iän mänkii vaikka nyt Hakkaraise Teukale. Mikä ei oo paha assii toisaalt ollenkaa ku Teukka o oikia Rehti Suomalainen Mies. Hänkkäröi nahkatakkiin kansa ja ossoo juopotel niinko muuttii RSM:t.
Joo sil kohtoo tää ol hyä, va annaha olla jos iänesti nuapuris asuvoo Karhuvuore Arskoo ni iän pöllähti vaik Vartiise Juhanal. Helevetti mikä sälli, toisaalt tovistaa sen jot tämä solisarirattipuolue on nii lähel Kokkoomust jot hyppeeminen toisest toisee o varsi kevyt. Kynnys o yhtä suur ku invaliititalos.
Oiskos tuos tarpeeks vualhöpinöö. Iha varmast, työkää jaksa ku sitä jokkaisest tuutist torvellettaa mont kuukaut. Pittäis ol ku antiiki Reikas, ehokas männöö skenel ja puhhuu asiasa puolest sanotaa viis minnuuttii ja sil hyvä. Ja sit vanhustetalois sun muis käyp paikapiäl ja puhhuu yhe minnuuti ku siel assuu immeisiä jotka o nähny tämä sama asiain sotkemise jo monnee kertaa. Sama skene ja sama tragikomedia kaikkine EU:een.
Viel män sinne evuskuntaa tää homma. Pirkule.
Joo, olo olt tuas iha mahtava. Laupäiväl kons käytii siel Sippookorves ol iha muksuu. Va annaha olla öile. Heräsi kuuelt siihe kinkkumittari huutoo enkä tietyst suant unta sen perrää. Va uamuha männii kohtuu hyvi mut sitte ko pit lähtiä sinne vennee korjaus hommaa ni ei. Kävi mut läksi het pois, jaksanu mittää. Sit ku tuli takasii ollii jo nappii aika. Eikä muuta ku unil. Unoste jäläkee pit ruveta uattelemmaa ruokoo. Kyllä ei oo olt nii... Ja perkule, nyt mie huomoon jot mie oonnii kiruttant täst samast assiist jo öile. Varsinaine ehokas, höpäjää vuuest toisee samat assiit joit ei kummiskaa sua aikaseks. Ja hätäsemmät lähtööt karkuu niinku Kattaine.
Eihä täs sitte muuta ku tul öilisettii jo toisee kertaa.
Kinkulla jatketaan Jouluista tunnelmaa.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
Vaalipäivä, kinkkua huhtikuussa
Voe ikkääsä, miekii sain iäenestöö. Sen verra ko oon vanha-aikain ni piirsin siihe sen punase viiva niiko kirjassai ja jo sen nimessäkkii sanotaa. Selevennökseks niitä varte jotka ei oo lukent muuta ko tapilta Iltalehe ja -sanomai ilimotusosastoo ni se o Ilmari Kiannon "Punainen viiva".
Ja ol muute työn ja tuska takan piirtee se kons ei olt punast kynnee. Pit lopuperi kiruttoo jot punnaine viiva, selevennökseks. Nyt näi jäläkeepäi aateltun se ei oltkaa nii hyvä ittee ku nehä hylykee sen lippulapun.
Vaa ei tuol oo nii p*****n vällii kons sammoi pölövästejä sinne kuitessii mänö. Mua nousuu tavala tai toisela, mielummi sil toisela jot rahat jiäp virmoi näppii. Olkoha tuo jo oikei kantoo ottava kommentti. Suatto olla mut olokoo.
Mie kokkeili näit vualkonneit. Aika epelii masinoit, jottai ihme pirraattia ja itsp joukkoja eppäiliit oleva miul sopivii. Ikkää kuullukkaa mistää itsp, pirraattipuoluveest oon kuullu. Akentasta en muutako jot köik pittäis vappauttoo. Siitä vua vappauttakkoot ihtesä hölömöyvve pauloist. Aika toopeha se on joka uskoo tämmöste känkie piäsevä piättämmää yhtää mittää. Sen verra suattaat piästä vaikuttammaa jot voivat piättee männöötkö huusiin vai tekköötkö housuusa.
Öile oltii Sippoon korvesa ulukoilemasa, hyvä reisu ol ja iha pirtee olo. Paitsi illal väsytti niinko ulukoilu jäläkee pittäähi. Vua annaha ol tännää. Heräsi kinkkumittari huutoo kuuelt. Niiii-i kinkku on tätä päivää huhtikuussa. Hyvvee. Uamust kaik käi iha hyäst va annaha olla puoltapäivee kohti isk semmoine jumi jot ei totta. Käin siel venekorjausjutskas viemässä lapse tuuni ääree ja ite otin hatkat. Siin tul par nappiikii otetettuu ja sainnii vähä aikoo muattuu vitutusta ja ahistust vex.
Sit ol nii pako ommaist ruuvvalaittoo jot jos yksi olin ni en ois tehnt mittää. Oisin vejelly kinkkusiivui sinapin kans paljaaltaa.
Nii se kinkku o kyl sitä varte jot hää makso 1,99 € kilu. Tarkottaa jot siitä tulloo meil leivänpiälystä ainase metuka (14 €) tai savukinku (17 €) sijjaa.
No nyt tää loppuu kyl tähä ku ei jaksa.
Kinkkua huhtikuussa.
Ja ol muute työn ja tuska takan piirtee se kons ei olt punast kynnee. Pit lopuperi kiruttoo jot punnaine viiva, selevennökseks. Nyt näi jäläkeepäi aateltun se ei oltkaa nii hyvä ittee ku nehä hylykee sen lippulapun.
Vaa ei tuol oo nii p*****n vällii kons sammoi pölövästejä sinne kuitessii mänö. Mua nousuu tavala tai toisela, mielummi sil toisela jot rahat jiäp virmoi näppii. Olkoha tuo jo oikei kantoo ottava kommentti. Suatto olla mut olokoo.
Mie kokkeili näit vualkonneit. Aika epelii masinoit, jottai ihme pirraattia ja itsp joukkoja eppäiliit oleva miul sopivii. Ikkää kuullukkaa mistää itsp, pirraattipuoluveest oon kuullu. Akentasta en muutako jot köik pittäis vappauttoo. Siitä vua vappauttakkoot ihtesä hölömöyvve pauloist. Aika toopeha se on joka uskoo tämmöste känkie piäsevä piättämmää yhtää mittää. Sen verra suattaat piästä vaikuttammaa jot voivat piättee männöötkö huusiin vai tekköötkö housuusa.
Öile oltii Sippoon korvesa ulukoilemasa, hyvä reisu ol ja iha pirtee olo. Paitsi illal väsytti niinko ulukoilu jäläkee pittäähi. Vua annaha ol tännää. Heräsi kinkkumittari huutoo kuuelt. Niiii-i kinkku on tätä päivää huhtikuussa. Hyvvee. Uamust kaik käi iha hyäst va annaha olla puoltapäivee kohti isk semmoine jumi jot ei totta. Käin siel venekorjausjutskas viemässä lapse tuuni ääree ja ite otin hatkat. Siin tul par nappiikii otetettuu ja sainnii vähä aikoo muattuu vitutusta ja ahistust vex.
Sit ol nii pako ommaist ruuvvalaittoo jot jos yksi olin ni en ois tehnt mittää. Oisin vejelly kinkkusiivui sinapin kans paljaaltaa.
Nii se kinkku o kyl sitä varte jot hää makso 1,99 € kilu. Tarkottaa jot siitä tulloo meil leivänpiälystä ainase metuka (14 €) tai savukinku (17 €) sijjaa.
No nyt tää loppuu kyl tähä ku ei jaksa.
Kinkkua huhtikuussa.
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Viideltä saunaan, pizzaako, no ei ehkä
Ja kuuelt putkaa. Ei helekkari soikoo. Mie rönysi ensmäse kerra huussikeikale yhe mais yöl ja iha turhoo. Näin vissii unta jot sinne o mäntävä. No ei se. Sit heräsinnii viijjelt uuestaa ja nyt iha oikeest huussitarpeel. Tämmöst se sitte o ku viiskymment o täys. Elekee naurako kossit, sama löysi o teilkii ies.
Siitä sit pettii joka ol tuas lattiila, eikä une häivee. Ei muuta kons kessule ja oottelemmaa millo M nousoo ylös. Kissaha häntä ollii komennellu jo hyä aikoo. Siit sitte elettii siihe kohtaa mis sumpit pihautettii (sanamuunnos - munasaannos). Joo paahoin oikee leivät ihellein eli tarjoilu oli ku DA:n aamiaisella, ihepalavelu. Noh höil ol kuitessii katettu sivupöytää saikat ja tykötarpeet. Ameriikkalaiset vieraat tämmöst palavelluu ihmettelliit ku muute o koko aijja joku palavelija vieres pönöttämäs.
Minkähällaine päevä mahtaa tulla. Annettii oikei vyysist tekemist ku lukemine sun muu homma ei onnistu. Mitehä tää kiruttamine onnaa, vissii siks ku tää o tämmöst outoo jorinoo eikä semmost hienoo tekstii mitä kirjois lukkoo. Oisha se tietyst Arto Meller vainaa kirjat aika outoo hommoo. Tai sit jos ottas luvun alle vaihteeks Odysseukse tai Dublinilaisii. Molemmat oopukset o James Joycen kirjottammii ja Saarikoske Pena suomentammii. Voi sitä viinamiäree mikä vissii suomentaissa män. Joo Odysseukse oon lukent, siihe kyl män vissii kolome vuotta aikoo. Himpunpimpun raskast tekstii välist. Aattelin jot siin o yks hyä pokkartyyppine kirja mitä lepposast junasa lukkoo.
Ensmäne kosketus miul ol siihe kirjaa interreil matkala. Siis semmosela mis yhel lipul suap suhata pitki öirooppoo kuukauvve aja, ainaki sillo sai. Ja scheibe sentää, siitä mittää tullu. Ois itekkii pitänt olla yhtä hyvässä siivussa ku kirjailijatkii. Ois jiänt junavaihot vällii.
Joka tappauksesa jos ottassii sen kirja lainaa enklannikielisen ni siinähä sitä sit oltas iha:
Kerranki jottai herkkee miu piiseis, kelepookoha M:lle. Rietta män sanomaa, et nyt se Me gustas tu pois ja het.
Joo no niist hommist sevverra jot kuulema voisin koittoo jottai vyysistkii koton. Niinku huuvverointii ja tiskoomista. Noinkoha nois hommis tulloo sitte sivut nii kippiiks et sätkee ei kärsi kiäntee. Pitänöö kokkeilla. Jos vaikka alakuu valuttelis vettä hanast ja laittas pöltsärin hurisemmaa.
Ai, et minuu hermostuttaa tuo mein laps. Lossi lähtöö viis minsoo ja hää vielä vatuloip tennarinauhoi kii. Ovat kuulema jumis (stuck) nekkii. Miu nii hermostuttaa ku hää o viimest päivee menos semmose työelämää tutustumisjakso työpaikkaa. Ei ookkaa hassumpi, oikee Luonnontieteellinen keskusmuseo. Ois se nolloo viimesenä päivänä myöhästyy. Mie ku oon ain nii täsmälline olevinnaa näijje tappaamiste kans. Monta kertoo hermoillu Kivelä hoitsule männes ku tuntuu jot ratikka o iha jumis (stuck) ja sit vaikuttaa, et ei ehi. Ei ehi, ei ehi, ei ehi.... Sano entine kurssivel ku kaveri Mantalla oltii Lappeerrannast Öhlämii l. Sarvikuonojen maahan menos. Ol vähä semmoin tiukempi ohituspaikka mut Mantas sevverra lähtöö jot hyvi piästii ohi. Kerroiha mie köikil sen ku mie täs viimesel lasareettikeikal meinasi myöhästyy sovitust palluuajast.
Tulukoo uuestaa jos tulloo uuestaa. Miul ol sovittu palluuajaks 1930 eli iltasaikka ja pillerit tauluu. Nooh, mie läksi tietyst hyvis ajoi 1820 lossil ja pere saattamas, itku silimis köikil. Vaik ei siin mittää hättee olt, mut semmost se sit kuitessii on. Aatos riens silviisii jot kipase Aleksi Alepast muutama hetelmä ja hyppäjän ratikkaa Aleksin pysäkil. Kakkone huraht enne Alepoo ohi mut ei hätä. Mänö sit seiska koht. Sitte Alepaa, nii ol hetelmist tyhjä hylly ku Jeesukse hauta Piäsiäisuamuna. Iha vistottunneena sinne pysäkil ja ihmettelemmää ku ratikoi ei näy ei kuulu ja kakkossee 19 min. aikoo. Nooh tulloo se seiska kummissii - ei tullu ku Tukkimiehel ol joku ketine näyttely seinällää ja Aleksi katkastu liikenteelt Mikokavu kohalt jot kakkone vua piäs kulukemmaa. Siin sitä sit vongattii ja kahtelin kellova, et kerkiinkö ku tarkotus ol ostoo kohvi viel Eltsun Nesteelt. Tulha se kakkoin sielt ja sit arpomaa mil pysäkil pois ja hainko sen tsuhven vai en. No sit tulinnii piätöksee jot Eltsu pysäkil pois ja kohvi haitaa ol mikä ol. Kyllä ol vaikeeta ellee tään piätöksen kans vähä aikoo. Vua kerkesin, kloku viisas tismallee 1930 ku painoin ovsummerrii ja sisält piästettii miut sissää. Voi elämä mikä helepotus.
Tähä on tuas sitte ohtakkee mukkaisest (tai sitte ei) tekstii pitentävä viiteo.
Siitä sit pettii joka ol tuas lattiila, eikä une häivee. Ei muuta kons kessule ja oottelemmaa millo M nousoo ylös. Kissaha häntä ollii komennellu jo hyä aikoo. Siit sitte elettii siihe kohtaa mis sumpit pihautettii (sanamuunnos - munasaannos). Joo paahoin oikee leivät ihellein eli tarjoilu oli ku DA:n aamiaisella, ihepalavelu. Noh höil ol kuitessii katettu sivupöytää saikat ja tykötarpeet. Ameriikkalaiset vieraat tämmöst palavelluu ihmettelliit ku muute o koko aijja joku palavelija vieres pönöttämäs.
Minkähällaine päevä mahtaa tulla. Annettii oikei vyysist tekemist ku lukemine sun muu homma ei onnistu. Mitehä tää kiruttamine onnaa, vissii siks ku tää o tämmöst outoo jorinoo eikä semmost hienoo tekstii mitä kirjois lukkoo. Oisha se tietyst Arto Meller vainaa kirjat aika outoo hommoo. Tai sit jos ottas luvun alle vaihteeks Odysseukse tai Dublinilaisii. Molemmat oopukset o James Joycen kirjottammii ja Saarikoske Pena suomentammii. Voi sitä viinamiäree mikä vissii suomentaissa män. Joo Odysseukse oon lukent, siihe kyl män vissii kolome vuotta aikoo. Himpunpimpun raskast tekstii välist. Aattelin jot siin o yks hyä pokkartyyppine kirja mitä lepposast junasa lukkoo.
Ensmäne kosketus miul ol siihe kirjaa interreil matkala. Siis semmosela mis yhel lipul suap suhata pitki öirooppoo kuukauvve aja, ainaki sillo sai. Ja scheibe sentää, siitä mittää tullu. Ois itekkii pitänt olla yhtä hyvässä siivussa ku kirjailijatkii. Ois jiänt junavaihot vällii.
Joka tappauksesa jos ottassii sen kirja lainaa enklannikielisen ni siinähä sitä sit oltas iha:
Kerranki jottai herkkee miu piiseis, kelepookoha M:lle. Rietta män sanomaa, et nyt se Me gustas tu pois ja het.
Joo no niist hommist sevverra jot kuulema voisin koittoo jottai vyysistkii koton. Niinku huuvverointii ja tiskoomista. Noinkoha nois hommis tulloo sitte sivut nii kippiiks et sätkee ei kärsi kiäntee. Pitänöö kokkeilla. Jos vaikka alakuu valuttelis vettä hanast ja laittas pöltsärin hurisemmaa.
Ai, et minuu hermostuttaa tuo mein laps. Lossi lähtöö viis minsoo ja hää vielä vatuloip tennarinauhoi kii. Ovat kuulema jumis (stuck) nekkii. Miu nii hermostuttaa ku hää o viimest päivee menos semmose työelämää tutustumisjakso työpaikkaa. Ei ookkaa hassumpi, oikee Luonnontieteellinen keskusmuseo. Ois se nolloo viimesenä päivänä myöhästyy. Mie ku oon ain nii täsmälline olevinnaa näijje tappaamiste kans. Monta kertoo hermoillu Kivelä hoitsule männes ku tuntuu jot ratikka o iha jumis (stuck) ja sit vaikuttaa, et ei ehi. Ei ehi, ei ehi, ei ehi.... Sano entine kurssivel ku kaveri Mantalla oltii Lappeerrannast Öhlämii l. Sarvikuonojen maahan menos. Ol vähä semmoin tiukempi ohituspaikka mut Mantas sevverra lähtöö jot hyvi piästii ohi. Kerroiha mie köikil sen ku mie täs viimesel lasareettikeikal meinasi myöhästyy sovitust palluuajast.
Tulukoo uuestaa jos tulloo uuestaa. Miul ol sovittu palluuajaks 1930 eli iltasaikka ja pillerit tauluu. Nooh, mie läksi tietyst hyvis ajoi 1820 lossil ja pere saattamas, itku silimis köikil. Vaik ei siin mittää hättee olt, mut semmost se sit kuitessii on. Aatos riens silviisii jot kipase Aleksi Alepast muutama hetelmä ja hyppäjän ratikkaa Aleksin pysäkil. Kakkone huraht enne Alepoo ohi mut ei hätä. Mänö sit seiska koht. Sitte Alepaa, nii ol hetelmist tyhjä hylly ku Jeesukse hauta Piäsiäisuamuna. Iha vistottunneena sinne pysäkil ja ihmettelemmää ku ratikoi ei näy ei kuulu ja kakkossee 19 min. aikoo. Nooh tulloo se seiska kummissii - ei tullu ku Tukkimiehel ol joku ketine näyttely seinällää ja Aleksi katkastu liikenteelt Mikokavu kohalt jot kakkone vua piäs kulukemmaa. Siin sitä sit vongattii ja kahtelin kellova, et kerkiinkö ku tarkotus ol ostoo kohvi viel Eltsun Nesteelt. Tulha se kakkoin sielt ja sit arpomaa mil pysäkil pois ja hainko sen tsuhven vai en. No sit tulinnii piätöksee jot Eltsu pysäkil pois ja kohvi haitaa ol mikä ol. Kyllä ol vaikeeta ellee tään piätöksen kans vähä aikoo. Vua kerkesin, kloku viisas tismallee 1930 ku painoin ovsummerrii ja sisält piästettii miut sissää. Voi elämä mikä helepotus.
Tähä on tuas sitte ohtakkee mukkaisest (tai sitte ei) tekstii pitentävä viiteo.
Mitteekäs täs muuta, jos piuhauttais sätkä ja alottas ne vyysiset hommat.
Pizzaako, no ei ehkä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)